Kyseinen Coelhon kirja on ilmeisesti melko tunnettu, mutta en ollut kuullut siitä aiemmin. Olin aika yllättynyt, kun kuuntelin kirjaa. Se oli kaunokirjallisuus tarina paimenesta, mutta sisälsi paljon ajatuksia. Kirja on symbolinen ja jokainen voi tulkita sitä omalla tavallaan.

Pääsanoma unelmista ja niiden tavoittelemisesta nousee isoimpana kirjassa, mikä minullakin jäi mieleen. En löytänyt sen syvempiä merkityksiä itselle. Aloin kyllä miettimään uudelleen oman polun löytämistä ja haaveitten toteuttamista elämässä. Olen ehkä unohtanut ne ja en ehkä tiedä kunnolla edes mitä ne ovat. Monesti sanon asioista, joita haluan elämältä, mutta en tiedä ovatko ne oikeasti sitä mitä unelmoin elämältä. Kirjassa paimen oivalsi yhden tärkeän asian mikä minunkin pitää sisäistää. Voin olla vapaa ja pelkästään minä itse olen este itselleni. Ajattelen paljon muita ja mitä muut haluavat elämältään. En tarpeeksi tällä hetkellä etsi omaa polkua, jonka olen sanonutkin monta kertaa ääneen. Kliseinen ”oma juttu” on hukassa ja unelmat epäselviä. Tällä hetkellä vain haluan paljon asioita elämältä ja kokeilla kaikkea mikä on itselle mieleistä.  Mutta miten vapauttaa itseni ja ajatukseni, että löydän oman unelmien polun? Sateenkaaren päästä voi toivoa mitä vain, ja reitti sinne pitää itse suunnitella, jotta voi löytää haluamansa.

Ensi alkuun, kun kuuntelin kirjaa, kommentoin että en saa siitä mitään irti ja koen sen ihan tyhjänpäiväiseksi. Oli outoa melkein, kun nämä ajatukset nousivat yhtäkkiä esiin. Toki olen kevään aikana muutenkin jo ajatellut, että pitäisi keskittyä enemmän siihen mitä minä haluan ja kirja vain vahvisti ajatusta. Niin kuin kirjassakin sanottiin, että on tiedettävä mitä haluaa ennen kuin voi saada sitä. Välillä tuntee itsensä saamattomaksi ja turhaksi kun ei tiedä mitä haluaa tehdä ja toteuttaa. Helposti vertaa itseään muihin, joiden päämäärät ovat selvillä. On minullakin tietyt unelmat, jotka liittyvät tulevaisuuteen ja perheeseen, mutta se mitä todella haluan tehdä elämäni on yksi iso kysymysmerkki. Toivon, että pääsen kesän aikana ajatuksieni kanssa syvemmälle ja vähän ideoimaan. Tarvitsen ehkä pari viikkoa mökillä, jonka jälkeen haluan vaihtamaan ajatuksiani ihmisten kanssa. Niin kuin kirjassakin sanottiin ”Unelman tekee mahdottomaksi yksi ainoa asia, epäonnistumisen pelko.”