Steve Krugin teos: Älä Pakota Minua Ajattelemaan – Tervettä järkeä verkkosuunnitteluun on julkaistu vuonna 2006, joten olin epäileväinen aloittaessani lukemaan kirjaa; vieläkö vuonna 2006 kirjoitetut opit verkkosuunnittelusta ja käyttäjäystävällisyydestä pätevät melkein 15 vuotta myöhemmin. Ilokseni huomasin kuitenkin, että kirjan sisältö on yhtä hyödyllistä nykypäivän verkkosuunnittelussa, kun se oli 15 vuotta sitten. Krug ei kerro kirjassa mitkä ovat oikeita tapoja luoda verkkosivut, vaan hän keskittyy siihen, miten verkkosivuista saa tehtyä mahdollisimman käyttäjäystävälliset niin, että käyttäjä ei, kuten kirjakin on nimetty, joudu ajattelemaan.

 

Käytettävyys

 

”Käytettävyys on sen varmistamista, että jokin asia toimii hyvin, että keskimääräisesti (tai vähemmän) taitava henkilö pystyy käyttämään jotain – vaikkapa suihkuhävittäjää tai pyöröovea – sen suunniteltuun käyttötarkoitukseen ilman toivottomia turhautumisen tunteita.”

Käytettävyys on kaikki kaikessa, kun aletaan suunnittelemaan jotakin, mitä asiakkaan tulisi osata käyttää. Jos asiakas kokee, että tuotetta on vaikea käyttää, hän todennäköisesti ei käytä sitä kovin usein. Sain itse kavereiltani tuparilahjaksi kananmunankeittimen, mitä käytin tasan kaksi kertaa, kunnes se löysi paikkansa astiakaapin perältä pölyyntymästä. Kananmunankeitin vaikutti ensisilmäyksellä jännittävältä vaihtoehdolta perinteiselle kattilalle, mutta sen käyttämisessä oli liian monta eri työvaihetta verrattaessa siihen, että laittaisin vettä kattilaan ja kattilan liedelle, joten se ei onnistunut lunastamaan paikkaansa, ainakaan tässä kotitaloudessa.

Kananmunakeitin ei siis ollut ollenkaan käyttäjäystävällinen. Osuva kuvaus keittimelle löytyy Jurassic Parkista, missä Jeff Goldblum kommentoi ideaa dinosauruspuistosta;

 

” Your scientists were so preoccupied with whether or not they could, they didn’t stop to think if they should.”

 

Pysähtyikö kukaan miettimään kananmunakeitintä kehittäessä, että onko sellaiselle oikeasti edes tarvetta.

 

Tälle asialle suunnittelijat ovat työssään kovin usein sokeita. Halutaan tehdä jotain uutta ja hienoa, vaikka sille ei todellisuudessa ole tarvetta, sillä vakiintuneet käytännöt ovat paljon parempia. Krug kertoo kirjassaan, että Jos aikoo poiketa jostain vakiintuneesta käytännöstä, täytyy olla varma, että korvike on niin selkeä ja mutkaton ettei se vaadi uuden opettelua.

 

”Kehitä uutta, kun tiedät että sinulla on parempi idea (ja jokainen sen nähnyt on hihkaissut ”Vau!”) muuten sinun on parasta noudattaa vakiintuneita tapoja.”

Verkkosuunnittelussa, kuten kaikessa muussakin, käyttäjäystävällisyyden varmistaminen lähtee siis siitä, että osataan katsella luomusta käyttäjän näkökulmasta ja miettiä miten he tulevat verkkosivuja käyttämään. Paras tapa varmistaa käyttäjäystävällisyys, on tehdä sivuista päivänselvät tai vähintään itsestään selvät. Verkkosivujen muuttaminen päivänselviksi on vähän kuin kaupan tehokas valaistus: se saa kaiken näyttämään paremmalta. Sivusto, joka ei pakota meitä ajattelemaan turhia, tuntuu vaivattomalta. Sen sijaan merkityksettömien asioiden pohtiminen kuluttaa energiaa, laimentaa innostusta ja tuhlaa aikaa.

Miten verkkosivuja käytetään?

 

Krug listaa kirjassa kolme ”elämän tosiasiaa”:

 

1. Verkkosivuja ei lueta, niitä silmäillään¨

Suunnittelija usein ajattelee, että verkkosivujen käyttäjä tutkii tarkasti kaiken mitä sivuilta löytyy ja että käyttäjä lukee jokaisen pienelläkin painetun tekstin. Totuus on, että käyttäjä usein vain silmäilee sivuja ja etsii katseellaan mielenkiintoisia sanoja tai lauseita. Käyttäjä tietää, että kaikki sivulla oleva ei ole hänelle olennaista, joten hän etsii sitä, mikä sopii hänen kiinnostuksen kohteeseensa tai suoritettavaan tehtävään; muulla ei ole väliä. Olemme myös iät ajat silmäilleet sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kirjoja, kun olemme halunneet löytää kiinnostavat asiat; on siis loogista, että teemme näin myös verkkosivuilla.

 

2. Me emme tee optimivalintoja. Me kelvollistamme.

Verkkosivujen käyttäjä ei, kuten edellä mainitsin, lue sivuja kokonaan läpi, vaan hän etsii katseellaan itsellensä oleellisia tietoja. Hän ei siis etsi sivuilta parasta mahdollista vaihtoehtoa, vaan ensimmäistä kohtuullisen hyvää vaihtoehtoa, jonka kokee johtavan hänen haluamaansa päämäärään. Jos hänen kokeilemansa linkki ei vienytkään sinne, minne hän halusi, ei hänen tarvitse painaa kuin edellinen-painiketta, ja etsiä sivulta seuraava vaihtoehto. Tätä kutsutaan kelvollistamiseksi.

 

3. Me emme selvitä miten jokin toimii. Me suoriudumme sen käyttämisestä.

Yksi käytettävyystestauksissa ilmenneistä seikoista – oli kyseessä sitten web-sivusto, ohjelmisto tai talouskone – on se, että ihmiset käyttävät kaikenlaisia hyödykkeitä kaiken aikaa ymmärtämättä, miten ne toimivat. Hyvin harvat viitsivät lukea käyttöohjeita, vaan rynnimme eteenpäin ja toimimme niinkuin parhaaksi katsomme. Tästä hyvänä esimerkkinä ihmiset, jotka kirjoittavat googlen hakukoneeseen etsimänsä domainin kokonaisuudessaan.

 

Pidä siis mielessäsi nämä asiat tehdessäsi verkkosivuja, sillä hyvien verkkosivujen toteuttaminen on kuin golffia; muutama tapa lyödä pallo reikään, miljoona tapaa lyödä ohi. Jos et tiedä miten kohderyhmäsi käyttäytyy, todennäköisesti et osaa tehdä heille käyttäjäystävällisiä sivuja.