Tahdonvoiman käyttöohje: Näin saat asioita aikaan

”Älä lue tätä kirjaa, käytä tätä kirjaa”.

Omaa tahdonvoimaani en ole ennen tätä kirjaa hirveästi pohtinut. Mitä se merkitsee, kuinka siihen voi itse vaikuttaa, miten väsyttää omaa tahdonvoimaa ja miten se kantaa pitkälle. Tahdonvoiman avulla voit joko pötkiä pitkälle tai jäädä jo lähdöruudun kohdalla paikoillesi. Tahdonvoimaa tarvitaan monessa eri elämäntilanteissa, enemmän mitä olin itse ajatellut.

Omassa elämässäni ehkä suurin merkitys tahdonvoimalla on urheilussa. Urheilu on itselleni tärkeä voimavara ja en näe elämääni täydeksi ilman jonkinlaista liikuntaa. Ala-asteesta asti olen harrastanut melkein koko ajan jotain lajia, vuoden taukoa lukuunottamatta. Jokatapauksessa on itselläni silti päiviä, jolloin ei huvittaisi lähteä. Tai kun tulee lähdettyä täytyy käyttää tahdonvoimaa, jotta jaksaa painaa treenin loppuun saakka. Tästä syystä ehkä pidänkin aamutreeneistä, sillä siltä päivältä ei ole kerennyt käyttämään omaa tahdonvoimaansa loppuun. Toki kaksi tuntia herääminen ennen töihin tai tiimiakatemialle lähtöä voi tuntua joskus tahdonvoimansa kiusaamiselta. Kuitenkin saatua treenin tehtyä loppuun, on tunne mahtava ja energinen. Päivä lähtee hyvin käyntiin! Voin suositella.

Ylläolevassa kappaleessa mainitsin tahdonvoiman loppuun käyttämisen. Tämä oli ennen kirjan lukua itselleni tuntematon käsite. Nyt kuitenkin aika selkeä ja looginen asia. Hyvinä esimerkkinä väsymys. Väsyneenä on vaikea pistää vastaan tai vastaavasti saada asioita tehdyksi. Kuvitellaan, että on ollut pitkä päivä tiimiakatemialla ja tiimisi on pitänyt päivän mittaisen synnytyksen. Päivä alkaa olla aika lopuillaan ja tiedät, että kotona odottaa ruokaa, mutta joku ehdottaakin mättöruuan tilaamista. Kynnys kieltäytyä (eri asia jos oikeasti haluaa tilata ruokaa) on tällöin paljon pienempi ja mitä todennäköisimmin raskaan päivän päätteeksi tulee tehdyksi päätöksiä, joita ei tavallisesti tekisi.

Viimeaikoina olen pohtinut puhelimen käyttöäni ja sitä, mikä määrittelee addiktion. Onko minulla puhelinaddiktio? Itseäni turhauttaa hyvin paljon esimerkiksi puhelimen katsominen ennen nukkumaanmenoa ja puhelimen ottaminen taas käteen heti herätessä. Silti teen niin. Siitä on vain niin tullut tapa.

Koukuttavinta itselleni puhelimen käytössä on viestit. Mitä jos missaan jotain tärkeää? Mitä jos pitää olla vastaamassa nopeasti johonkin viestiin? Hyvä esimerkki tästä oli, kun Tahkolle etsittiin työntekijöitä launtaille. Olisin kovasti halunnut päästä (kerrankin) vapaana lauantaina töihin kyseiseen paikkaan. Nopeat kuitenkin söivät hitaat ja paikat menivät nopeasti. Enköhän sinne kuitenkin vielä ennätä päästä edes kerran.

Olen kuitenkin puhelinta käyttäessä ottanut huomioon tahdonvoimani. Puhelimen käytöstä tietyissä tilanteissa on tullut tapa, esimerkiksi syödessä tai nukkumaanmennessä. On ollut hauska huomata miten juuri ennen syömisen aloittamista aivot halajavat puhelinta. Olen kuitenkin taistellut vastaan tätä tunnetta. Joskus olen jopa ottanut puhelimen käteeni, mutta viskannut sen pois, koska olen halunnut haastaa itseäni. Olen myös korvannut tässä tilanteessa puhelinta mm. kirjalla. Keskeisimmistä tekijöistä addiktion kanssa on korvata opittu tapa jollain muulla. Esimerkiksi tupakan polttaminen porkkanan syömisellä. (Tästä lisää kirjassa tee itsestäsi mestariajattelija.) Koen, että olen päässyt eteenpäin asian saralla, mutta vielä on tahdonvoiman käyttämisessäni puutteita. Esimerkiksi päivinä, jolloin olen käyttänyt sen loppuun.

Herkut ja hyvä ruoka ovat liikunnan lisäksi itselleni tärkeitä. Joskus kuitenkin joutuu käyttämään omaa tahdonvoimaa ettei tulisi syötyä miten sattuu. Olen nimittäin aikamoinen sokerihiiri, jos vain herkkuja on tarjolla. Huomasin kuitenkin yksi päivä Mnimanissa kuljeskellessani miten isossa osassa herkkujen ostamisessa nälän tunne tai väsymys on. Olin ostamassa huonekasvia, kun aivan yhtäkkiä nenääni kantautuu ihana tuoreen pullan tuoksu. Ja kävellessäni eteenpäin huomasin miellyttävän näyn; paistopisteelle oli juuri tuotu laatikot täyteen mitä ihanimpia herkkuja. Yksi suurimmista heikkouksistani ovat tuoreet leivonnaiset. Menin tutkimaan herkkuvalikoimaa, mutta huomasin ettei houkutusta ostoon tullut. Olin juuri syönyt maittavan aamupalan sekä nukkunut kunnon yöunet; ei vain tehnyt mieli. Jätin ostamatta herkun, enkä minkä tahansa, vaan tuoreen, suussasulavan pullan. Eikä tarvinnut edes pistää vastaan. Olen varma, että jos olisin ollut nälkäinen, väsynyt tai vaikka surullinen olisi pulla lähtenyt matkaani.

Voin suositella kirjaa kuunneltavaksi. Antaa pohdintaa, mielenkiintoinen kuunnella sekä konkreettisia työkaluja oman tahdonvoiman ja aikaansamisen parantamiseksi.