Aki Hintsan elämästä F1-varikkojen kulisseissa sekä urasta kertova Voittamisen anatomia, on kattava tietopaketti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kirjassa pureudutaan Hintsan henkilökohtaisten kokemusten ja faktojen pohjalta siihen, mitä menestyminen korkeimmalla tasolla vaatii. Hintsa tutustui töidensä ohessa useisiin menestyneisiin ihmisiin, F1-kuskeista liikemiehiin, ja näiden ihmisten ja kokemusten avulla hän avaa kehittämiensä metodien synnyn ja toimintaperiaatteet. Itseäni kirja kiehtoi lukuisten suositusten vuoksi, sekä mahdollisuuden syventyä huippu-urheilijoiden. Ennen kirjan kuuntelua en ollut syventynyt aiheeseen tai tehnyt taustatutkimusta ollenkaan, tiedossani oli vain Aki Hintsan rooli lukuisten F1-kuskien tiimeissä, sekä hänen työnimikkeensä. Kirjalta odotin mielenkiintoista läpikäyntiä siitä, mitkä asiat vaikuttavat menestykseen, mikä tekee esimerkiksi Lewis Hamiltonista tai Kimi Räikkösestä keskivertoa menestyneemmän kuskin. kokemusasiantuntijuutta kirjasta ei puuttunut, ja mielestäni tarina kerrottiin mielenkiintoisella ja tasapainoisella tyylillä, sekoittaen Hintsan omia kokemuksia sekä tutkittua, faktapohjaista informaatiota.

Kirjan alussa Hintsan mielenmaisemaa pohjustetaan kertomalla muun muassa hänen ajastaan Afrikassa lähetyslääkärinä. Etiopiassa viettäessään aikaa hän pääsi työskentelemään myös paikallisten juoksijoiden kanssa, suurimpana Etiopian tunnetuin kestävyysjuoksulegenda, Haile Gebreselassie:n kanssa. Etiopiassa Hintsa ymmärsi, miten lajille on omistauduttava täysin, jotta menestykseen on mahdollisuus. Etiopialaisten olosuhteet eivät olleet maailman parhaimmat, heillä ei ollut uusinta teknologiaa ja eikä resursseja muutenkaan ollut liikaa. Hintsan mukaan heidän etulyöntiasemansa tuli asenteesta päivittäiseen työhön. Ärsykkeitä ja asioita, jotka veivät energiaa ja keskittymistä pois urheilusta, ei ollut tarjolla. Näin ollen urheilijoiden oli mahdollista keskittyä tavoitteisiin ja he nauttivatkin harjoituksista, jotka saattoivat olla varakkaamman maan urheilijalle vastenmielistä. Erityisesti mieleeni jäi kertomus Gebreselassie:n näkökulma harjoittelemiseen. Hän kulki kaupunkinsa köyhimpien alueiden läpi matkalla harjoituspaikalle, joten hän näki päivittäin muistutuksen siitä, miten hänen ”työ” ei ollut mitään verrattuna niiden ihmisten töihin. Hän oli kiitollinen ollessaan niin etuoikeutetussa asemassa ja se näkyi treeneissä ja lopulta kilpailuissa. Tämä oli itselleni hyvä muistutus tiedostaa päivittäisessä elämässä, miten hyvin asiat ovat, ja olla kiitollinen esimerkiksi mahdollisuudesta opiskella ja harrastaa liikuntaa. Tekemisestä tulisi myös nauttia, sillä se tehostaa kokonaisvaltaista kehitystä ja antaa lisävoimaa päivittäiseen työntekoon. Jos asioiden tekeminen tuntuu normaalia vaikeammalta usein tai pitkäkestoisesti, on syytä pysähtyä miettimään omaa ”corea” eli ydintä.

”Core” on itselleni mahdollisesti tärkein oppi kirjasta, sillä Hintsan määrittämillä kolmella kysymyksellä oman tilanteen kartoittaminen ja mahdollisten ennaltaehkäisevien liikkeiden tai muutosten tekeminen on nopeampaa. Ytimen hahmottaminen auttaa päätösten teossa, sekä sen avulla voi kartoittaa mihin suuntaan oma kehitys on menossa.  ”Tiedätkö kuka olet?”, ”Tiedätkö mitä haluat?” ja ”Hallitsetko omaa elämääsi?” ovat kysymyksiä, joita tulen varmasti käyttämään oman toiminnan arvioinnin työkaluna jatkossa, sillä nämä kartoittavat oleelliset tiedot tekemisistä, pakottavat syventymään tarkemmin omiin arvoihin sekä arvioimaan omaa tekemistä. Core on osa kokonaisuutta, josta hyvinvointi rakentuu. Hintsan mukaan hyvinvoinnin kaikkien osa-alueiden täytyy olla hallinnassa ja kunnossa, jotta yksilö voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Menestys on hyvinvoinnin sivutuote, asia, joka on mahdollinen vain, jos terveydestä huolehditaan pyyteettömästi. Urheilijana olen pyrkinyt perehtymään terveydellisiin asioihin mahdollisimman hyvin maksimoidakseni oman suorituskyvyn, mutta tämä kirja muistutti hyvinvoinnin peruspilarien tärkeydestä. ”Korttitalon päälle on turha rakentaa tiiliskivillä.” kiteyttää Hintsan aatteen mielestäni hyvin.

Kirjan kuuntelun aikana olen tietoisesti alkanut tarkastella omia elämäntapojani, sekä toimeenpannut jo joitakin Hintsan oppeja. Esimerkiksi istumisen haitat, valon merkitys nukkumaan mennessä ja päivittäisen liikunnan merkitys ovat olleet tiedossa, mutta jääneet taka-alalle nuoruudesta johtuvan piittaamattomuuden vuoksi. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten kehittää omaa kehoa esimerkiksi ruokavalion ja kuntosaliharjoittelun avulla, mutta henkistä hyvinvointia en ole tarkastellut läheskään yhtä paljon. Alan jatkossa keskittymään tasaisemmin kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin enkä laiminlyö osia.