Esa Saarinen on ihminen, josta olen kuullut viime aikoina paljon ystäviltäni Tiimiakatemialla. Suomen merkittävimmiksi filosofeiksi nimetty henkilö, josta en ollut kuullutkaan ennen Tiimiakatemian aloitustani, on nyt noussut minunkin ajatteluuni vaikuttavaksi henkilöksi. Olen iloinen, että löysin uuden tavan reflektoida ajatteluani hänen teoksiensa kautta.

Ajattelusta

Muistelen aikaa ennen Tiimiakatemiaa. Asuin vielä kotonani Pohjois-pohjamaalla ja en uskonut, että ajatuksillani tai mielipiteilläni oli mitään vaikutusta maailmaan. Vaikken uskonut, että pystyisin vaikuttamaan asioihin, se ei tarkoittanut, ettenkö ajatellut, sillä olen aina ajatellut todella paljon. Ajattelin paljon tulevaisuutta, mitä haluan siltä ja mikä on minulle merkityksellistä.

Muistan kun selailin opintopolkua ja törmäsin paikkaan nimeltä Tiimiakatemia. Kuvauksessa luki tiimissä oppimisesta ja yrittäjyyden huippuyksiköstä. Muut ihmiset ovat aina antaneet minulle merkitystä, joten paikka kuulosti oikealta. Pari klikkausta myöhemmin hakemus oli lähetetty. En olisi ikinä uskonut, että Tiimiakatemialla kasvetaan myös henkisesti. Huomaan olevani nykyään jokin tason sensei kaikissa perheeni sukujuhlissa ja jouluruokailuissa, koska taidan dialogin taitoa paljon paremmin muihin pohjalaisiin perheenjäseniini verraten. Alussa sanoin, etten ennen uskonut mielipiteitteni ja ajatusteni vaikuttavan mihinkään, mutta nyt uskon, että jopa minä voin ajatuksellani aloittaa vallankumouksellisen muutoksen.

Kirjoitin lukiossa tutkielman Ranskan suuresta vallankumouksesta (1789–1799). Ranskan suuren vallankumouksen takana oli ajatus yhteiskunnasta, jossa vallitsisi vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Tämä ajatus resonoi niin monen ihmisen kanssa ja niin voimakkaasti, että sen puolesta käytiin 10vuotta kestävä sota. Sen loputtua ajatuksen perusteella alettiin rakentamaan modernien yhteiskuntiemme rakennetta. Mielestäni tämä on oiva esimerkki yhden ajatuksen voimasta, mutta tämäkin ajatus olisi jäänyt vain ajatukseksi, jos sitä ei olisi sanottu ääneen. Mielestäni ajatuksen voima on ajattelussamme, mutta jotta ajattelumme voi aiheuttaa muutoksen se täytyy sanoa ääneen. Yksi ihminen ei voi tehdä muutosta, mutta hän voi aiheuttaa muutoksen.

Ajatuksia elämästä ja rakkaudesta

Olin nuorempana pitkään rakkauden kipeä ja etsin sitä ns. täydellistä kumppania. Ajatuksissani olen ajatellut, että haluan elämässäni olevan vain yhden ihmisen, jonka kanssa jakaisin spesiaalin yhteyden. Toiset isovanhempani olivat naimisissa 55v. kuolemaan saakka ja vaikuttivat aina onnellisilta. Se oli upea maali, johon halusin tähdätä. Rakkaus on sellainen adjektiivi, jota kasvaessani en nuorena poikana rohjennut käyttää. Olin ihminen, joka tunsi paljon rakkaudellisia tuntemuksia ja ihastuin helposti muihin. Minusta tuntui, etten silti voinut näyttää näitä tunteita tai minulle naurettaisiin, sillä eihän poika voi tällaisista jutuista puhua. Teini-iässä en enää edes kyennyt ilmaisemaan rakkauden tunteita muita kohtaan. Menin jo pelkästään siitä solmuun, kun niitä minulle ilmaistiin. Rakkaus on asia, joka on hämmentänyt minua ja vieläkin välillä hämmentää.

Nykyinen parisuhteeni on ainutlaatuinen, niin kuin kaikki parisuhteet ovat. Olen oppinut nykyisessä parisuhteessani itse rakkaudesta, mitä se merkitsee minulle, kumppanilleni ja mitä se merkitsee meille. Olen kiitollinen, sekä onnellinen nykyisestä kumppanistani ja siitä, miten meillä asiat menevät. Joskus minusta tuntuu, että olen jopa enemmän oma itseni hänen seurassaan, kuin yksin ollessani. Jollain tavalla rakkaus on iso osa minua ja toimin parhaiten sen ollessa läsnä elämässäni. Arjessa pysähtyminen aina muistuttaa minua, miten onnekas olen tällä hetkellä, että minulla on tällainen henkilö, jonka kanssa voi jakaa elämän ilot, surut ja ajan. On hassua, miten syvän yhteyden ihminen voi toiseen muodostaa, ollaan kuitenkin kaksi ihan eri ihmistä erilaisilla taustoilla ja eri puolilta Suomea.

Olen huomannut, että arjessa parisuhteeni on monesti prioriteetti nro. yksi, mutta mietin välillä, onko se välttämättä hyvä asia. Haluan edetä urallani ja joskus omistaa oman yrityksen. Voiko parisuhteeni syödä siltä aikaa ja hidastaa tätä prosessia. Olen pohtinut tätä etenkin, kun olemme puhuneet ulkomailla asumisesta. Yhteinen ihanasti maalattu kuva Keski-Euroopan maalla asumisesta on ihana, mutta onko se vain maalattu kuva, jota haluan katsoa vai tavoite. Onko mahdollista rakentaa yritystä samalla tavalla ja yhtä nopeaa ulkomailta käsin, kuin Suomesta. Jos yrityksessä on myös muita ihmisiä, miten heidän kanssansa yhteistyö onnistuisi eri maasta käsin. Nyt minusta tuntuu, että luon ongelmia pääni sisällä, joita ei edes vielä ole tai välttämättä edes tule. En kuitenkaan oikeasti sisimmässäni usko, että parisuhteeni hidastaisi omaa etenemistäni urallani, sillä kuten yllä sanoin toimin parhaiten sen ollessa läsnä elämässäni.

Ajattelun ajattelu

Ajatteluni ajatteleminen on silmiä avaavaa. Ajatuksieni kyseenalaistaminen ja ajatuksieni syyseuraus-suhteiden ajatteleminen on minulle välillä haastavaa, mutta sen kautta olen tehnyt itselleni tärkeitä oivalluksia. Olen oppinut sen, että kirjoittamisen kautta se on paljon helpompaa. Kirjoittaminen on vähän niin kuin itsensä kanssa keskustelemista ja pohtimista, tai ainakin reflektiota kirjoittaessa on. Reflektointi on itsensä tutkimisen työkalu, jota olen akatemian aikana päässyt harjoittamaan. Tuntuu etuoikeutetulta päästä kirjoittamaan ajattelustani ja sitten vielä joku lukee ne ajatukseni ja antaa palautetta niistä. Minun ensimmäiset reflektioni olivat täyttä kuraa ja en silloin edes vielä ymmärtänyt, mikä reflektio on. Olen kehittynyt reflektoinnissa huimasti ja nyt minusta tuntuu, että viimeisimmät reflektioni alkavat olla sen tasoisia, että niitä kehtaa jakaa muille luettavaksi.

Mutta nyt vielä ajattelun ajattelusta. Itsensä ymmärtäminen on mielestäni onnellisen elämän a ja o. Ymmärrys siitä, miksi ajattelen, esim. että toimin parisuhteessa parhaimmillaan, on avain itseni ymmärtämiselle. Miksi sitten ajattelen niin. Tämä pohjautuu aluksi omiin kokemuksiini. Koen positiivisia hyvänmielen tunteita yleensä aina, kun olen kumppanini lähellä ja uskon, että mielentila heijastuu kaikkeen tekemiseen vahvasti. Parisuhde toimii myös päässäni turvasatamana. Ihan sama epäonnistunko yritysmaailmassa vai en, minulla on aina tärkein jäljellä eli parisuhteeni. Parisuhteeni mahdollistaa minulle rohkeampia kokeiluja, sillä silloin epäonnistuminen ei vie maailmastani tärkeintä asiaa pois. Nyt, kun analysoin mitä äsken kirjoitin huomaan, että asetan parisuhteen alitajuisesti tärkeimmäksi asiaksi elämässäni. Se luultavasti tulee pohjimmasta halustani jakaa elämäni jonkun toisen kanssa ja siitä että ihmiset ovat minulle tärkeämpiä, kuin materia ja materialliset saavutukset.

Yhteenveto

Ajattelun ajattelu on asia, mikä jollain tavalla on pyörinyt päässäni jo pitkään, silti minun on ollut vaikea saada siitä tarttuma pintaa. Vasta tätä reflektioita kirjoittaessa tajusin ensimmäistä kertaa itse, mitä ajattelun ajattelu tarkoittaa minulle. Reflektointi parisuhteestani selkeytti myös ajatuksia itselleni. Se, mitä kirjoitin ulkomaille muutosta selkeytti myös oikeaa ajatteluani sen takana. Ajattelenko oikeasti, että se estäisi jotain vai jännittääkö minua vain se, miten se käytännössä tapahtuisi ja sujuisi. Olenko kiintynyt liikaa Suomeen vai onko uuden pelko hieman läsnä. Rehellisyys on mielestäni tärkeää ajattelun ajattelussa, vaikka se on välillä haastavaa. Rehellisyys ajattelussa on sitä, että sanoo itselle asiat niin, kuin ne ovat, eikä niin kuin niiden haluaisi olevan.