Valitsin luettavaksi kirjaksi Aivot työssä nimisen kirjan, jonka on kirjoittanut Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi. Löysin tämän kirjan, kun kiinnostuin etsimään jotain luettavaa ajatteluun ja aivojen toimintaan liittyen. Kiinnostus itseasiassa heräsi tiimiläisemme Antin pitämän LÄN-koulutusohjelma treenien jälkeen. Treeneissä keskityttiin paljon keskustelemaan omista ajatuksista ja järjestettiin niihin keskittymiselle erikseen aikaa. Todella tärkeää, vaikka sitä ei kauheasti ollut tullut tehtyä ennen kyseisiä treenejä. Harvoin keskittyy miettimään kiireisen arjen keskellä omaa ajattelumaailmaa tai kyseenalaistamaan sitä. Mistä tietyt ajatukset johtuvat, miksi välillä niitä pyörii päässä enemmän ja välillä taas tuntuu, että ei tule minkäänlaista ajatusta. Tiimiakatemian aikana olen oppinut vielä enemmän haastamaan omaa ajattelumaailmaani ja nimenomaan käyttämään aivoja toden teolla. On eri asia istua luennoilla tai perinteisillä oppitunneilla, kuin olla mukana aktiivisessa ryhmädialogissa, jossa jokaisella on varmasti puheenvuoroja ja jossa jokainen laitetaan kertomaan omia ajatuksia tai oppeja. Luennoilla voi helpommin kätkeä oman ajattelun vain itselleen, sillä kukaan ei siellä pakota jakamaan niitä muille. Tiimiakatemian tyylinen dialogi sen sijaan vaatii ajatusten jakamista onnistuakseen.

Antin pitämien treenien aikana opin itsestäni etenkin sen, että olen erittäin luova ajattelija. Minulla tulee yleensä paljon erilaisia ideoita ja ajatuksia mieleen, mutta tarvitsen välillä aikaa jäsennellä ja koota ne omassa päässäni selkeiksi ennen kuin jaan ne muille. Treenien alussa, kun päästiin Check-in kysymykseen minulta, kysyttiin seuraava kysymys: ”Millainen ajattelija olet?”. Aluksi kysymys tuntui kauhean vaikealta, sillä se tuli yllättäen enkä ehtinyt prosessoimaan sitä lainkaan. Lisäksi huomasin väsymyksen vaikutuksen omaan ajatteluuni ja siihen, kuinka nopeasti aivoni pystyvät reagoimaan yllättäviin tilanteisiin. Minun olisi pitänyt antaa vastaus heti kysymyksen jälkeen. Ajatuksen juoksua vain heikensi itseni kohdalla se, että 15 muuta henkilöä odotti ympärilläni vastausta katsoen minua, sillä luovuuteni ei päässyt painostavassa tilanteessa esille. Sen sijaan päästin itseni todella helpolla ja vastasin vain jotain. Treenien jatkuttua, kun lähdimme kävelemään ulos ja keskustelimme pienryhmissä omista ajatuksista, minulla tuli mieleen taas useita vastauksia ja esimerkkejä aiempaan kysymykseen liittyen. Painostavalla ja yllättävällä tilanteella sekä väsymyksellä oli siis paljon vaikutusta siihen, miten hyvin pystyin tuomaan esille omaa ajatteluani.

Tiedostan sen, että en ole parhaimmillani painostavissa ja yllättävissä tilanteissa, koska ne monesti myös hieman jännittävät minua. Tällöin saatan myös kyseenalaistaa omia pohdintojani herkemmin ja miettiä, kehtaanko sanoa ajatuksiani ääneen. Halusinkin saada kirjasta oppeja siihen, miten voisin kehittää omaa ajatteluani jännittävissä ja yllättävissäkin tilanteissa. Esimerkiksi nopea ajattelu on yritysmaailmassa todella tärkeää, sillä monesti tulee vastaan tilanteita, joihin ei ole pystynyt varautumaan etukäteen. Kirjassa on haastateltu Satu Pakarista, joka on työskennellyt paljon esimerkiksi onnettomuus tilanteissa, joissa joutuu aina työskennellä äärimmäisen paineen alla. Pakarisen mukaan paineen alla työskentelyyn ja yllättäviin tilanteisiin voi ja tuleekin varautua. Hänen mukaansa on erittäin tärkeää ymmärtää ja oppia tunnistamaan esimerkiksi omia tunteita ja stressireaktion aiheuttajia. Stressaava tai muuten jännittävä tilanne muuttaa aivojemme toimintaa ja voi häiritä tilanteeseen keskittymistä. Pakarisen mukaan virheiden pelkääminen tai jossittelu ei kuitenkaan koskaan johda toivottuun lopputulokseen, joten minunkin pitäisi vain kehittää omaa ajatteluani itsevarmemmaksi ja parantaa suorituskykyäni jännittävissä tilanteissa. 

Kirjassa puhuttiin paljon unen merkityksestä ajatteluun samoin kuin monessa muussakin aiemmin lukemassani kirjassa. Kirjan mukaan aivoilla on kokonaan toinen työpäivä yöllä, vaikka monesti saatetaan ajatella, että aivotkin lepäävät yöllä. Unen merkitys ajattelulle on valtava, koska yön aikana aivot esimerkiksi purkavat muistissa olevaa tietoa ja jäsentelevät sitä. Itselleni uutta tietoa oli erityisesti se, että liian vähäinen unen määrä heikentää oppimiskykyä eikä päivällä opitut asiat tallennu pitkäkestoiseen muistiin tehokkaasti huonosti nukuttuna yönä. Ennen en ole antanut unelle tarpeeksi suurta merkitystä ja vieläkin se on välillä vähän toissijainen juttu elämässäni. Minulla on aina ollut ehkä hieman sellainen ajatus, että päivät ovat ihmisen aikaa elää ja kokea. Tiimiakatemia on kuitenkin opettanut tästäkin paljon. Vielä alle vuosi sitten olisin sanonut, että olen yö ihminen ja tykkään työskennellä iltaisin. Luulin, että olen tällöin parhaimmillani. Totuus on alkanut kuitenkin vähitellen kirjojen ja yrittäjäarjen myötä näyttäytymään itselleni erilaisena. Olen huomannut esimerkiksi sen, että on paljon vaikeampaa nukahtaa illalla, jos työt on lopettanut puoli tuntia sitten. Samoin myös työt on paljon vaikeampi aloittaa aamulla ja jäävät täten väistämättä iltaan, kun niitä ei pitkään valvotun yön jälkeen jaksa herätä aikaisin aamulla tekemään.

Kirjassa on esitelty tutkimustuloksia unen vaikutuksista aivojen toimintaan. Niiden mukaan univaje vaikuttaa suoraan esimerkiksi ihmisen keskittymis-, ongelmanratkaisu- ja kommunikaatiokykyyn. Huonosti nukutun yön jälkeen aivot eivät siis toimi täydellä tehokkuudella vaan vaativampi ajattelu takkuaa. Lisäksi kirjan mukaan univaje lisää riskiä työuupumukselle. Jo tämän seikan vuoksi minun tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että nukun riittävästi. Kirjassa esiteltiin keinoja, millä unettomuutta voidaan hoitaa, mutta minulla ongelma on lähinnä siinä, että malttaisin lopettaa työt hyvissä ajoin. Tähän ratkaisuna voisi toki olla esimerkiksi parempi oman arjen suunnittelu, johon olenkin jo saanut oppeja aiemmin lukemistani kirjoista.

Unen lisäksi aivojen toimintaan vaikuttaa merkittävästi myös liikunnan ja ravinnon määrä ja laatu. Liikkuminen aktivoi kehon lisäksi myös mielen. Huomaan monen tunnin työskentelyn jälkeen, tuijottavani tietokoneen näyttöä muistamatta edes, mitä olin tekemässä. Kirjan mukaan tämä kertoo siitä, että on aika pitää tauko. Tauon aikana olisi hyvä liikkua – ehkä juoda lasillinen vettä, jonka jälkeen aivojen aktiivisuus ja vireystila jälleen palautuvat. Kirjassa kuitenkin painotetaan yksilöllisyyttä ja jokaisen tuleekin löytää itselleen toimivimmat keinot ylläpitää vireystilaa työpäivän aikana. Työpäivän jälkeen on kuitenkin hyvä antaa aivoille pysähtyneitä hetkiä, koska huippuaktiivista mielentilaa ei voi ylläpitää loputtomiin. Monesti sanotaankin, että parhaat ideat syntyvät silloin, kuin niitä vähiten odottaa. Tämä johtuu kirjan mukaan siitä, että aivot ratkovat ongelmia tietoisuutemme ulkopuolella ja antaa vastauksen esille, silloin kun aktiivisuus on vähäisempää. Minulle yrittäjänä nämä hetket ovat arvokkaita, koska olen monesti saanut juuri parhaimmat oivallukset ja ideat vapaa-ajalla tai lomaillessa. Minun tulisi vaalia näitä hetkiä enemmän ja lisätä vapaa-aikaani jo pelkästään tämän vuoksi.

Antin pitämien treenien aikana, kun lähdimme ulos kävelemään, huomasin heti, että liikunnalla oli vaikutusta aivojeni toimintaan. Ajatukseni selkenivät ja aivot aktivoituivat paremmin. Jo pienikin liikunta vaikuttaa kirjan mukaan positiivisesti aivojen terveyteen ja toimivuuteen. Tutkimusten mukaan se esimerkiksi lisää tarkkaavaisuutta, parantaa muistia ja tarkkuutta. Itse olenkin nyt kiinnittänyt entistä enemmän huomiota liikunnan määräni, joka erityisesti kiireisinä päivinä on ollut vähäistä. Positiivista on myös huomata, kuinka tiimiakatemiankin arjessa on otettu huomioon liikunta ja mielestäni kävelylenkki treenien lomassa oli todella hyvä ja virkistä kokemus. Olen kuullut myös paljon puhuttavan lenkkipalavereista, joita käydään puhelimen välityksellä samalla luonnossa liikkuen. Tätä voisin joku päivä kokeilla myös itse ja sitten verrata pystyinkö keskittymään ja kokoamaan ajatuksiani paremmin tämän aikana kuin normaalissa palaverissa.

Kirjassa puhutaan paljon myös tulevaisuuden työelämän murroksesta ja siitä, kuinka nykyään oppimisen on oltava jatkuvaa. Haluan nostaa sen tähän reflektioon mukaan, sillä koen että työelämään liittyvillä murroksilla on suuri vaikutus ihmisen ajatteluun ja aivotoimintaan. Kuten aiemmin jo tässä reflektiossa mainitsin, olen itsekin huomannut yrittäjänä sen, miten paljon päivittäin tulee tilanteita, joihin en ole pystynyt varautumaan etukäteen. Tällöin tarvitaan nopeaa ja soveltavaa ajattelua. Kirjan mukaan ennen koulut pystyivät varustamaan opiskelijat juuri niillä tiedoilla ja taidoilla, joita he tulisi tarvitsemaan työelämässä. Ammatit, joihin lapsia koulutettiin oli nimittäin tiedossa. Toki tällaista työtä on vieläkin, mutta kuten kirjassakin sanotaan ne työt, joihin voidaan antaa ratkaisu etukäteen, tullaan tulevaisuudessa etujonossa automatisoimaan. Koneet ja tekoäly tulevat myös auttamaan ihmisiä työssä niin fyysisissä kuin henkisissä tehtävissä.

Mieleenpainuvana esimerkkinä kirjasta jäi etenkin lääkärin ammatti. Kirjan mukaan lääkärin ammatissa ennen keskeistä oli suuren lääketieteellisen tiedon määrän hallinta, mutta nyt lääkäriltä vaaditaan enemmänkin ihmissuhdeosaamista ja valmentajamaista otetta. Olen itse tutustunut viime aikoina enemmän paljon puhuttuun ChatGPT- sovellukseen. On ollut hurjaa huomata, kuinka tekoäly voi korvata tekstin tuottamisessa ihmisen niin luontevasti. ChatGPT pystyy nimittäin kertomaan suoria vastauksia melkeinpä mihin kysymykseen tahansa ja tekemään esimerkiksi blogitekstin niin pyydettäessä. Tämä on ensimmäistä kertaa pistänyt itseni ajattelemaan suuremmin sitä, mitkä asiat ovat tulevaisuuden työelämässä ja yrittäjänä tärkeitä ja menestyksen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Tekstin tuottaminen nettisivuille on älyttömän helppoa, yritys pystyy rakentamaan halutessaan yhdessä tunnissa arvot, vision, mission, erilaiset strategiat, säännöt, ohjeet ja niin edelleen. Uskon, että vaikka Googlessa yrityksille suuri näkyvyys tulee hakukoneista ja omille nettisivuille kirjoitetuista blogeista, näiden merkitys tulevaisuudessa ehkä jopa pienenee. Kuka vaan pystyy kirjoittamaan mitä vaan ja saamaan nopeita vastauksia suoraan tekoälyltä. Kohta ei enää tarvitse etsiä vastauksia Googlesta yritysten eri sivuilta. Lisäksi Googlesta etsittäessä tietoa saattaa ongelmaksi tulla kysymys, mihin voi luottaa.

Itse koen tekoälyn toisaalta myös positiivisena asiana, sillä se nopeuttaa paljon esimerkiksi yritysten toimintaa ja tiedonhakua. Väistämättä sillä on myös kääntöpuolensa, sillä ihmisten ei tarvitse enää uhrata omia aivojaan ja haastaa niitä yhtä paljoa. Onhan ChatGPT:stä tullut ongelma jo muun muassa yliopistoissa, koska opiskelijat ovat kysyneet suoraan vastauksia tekoälyltä ja kopioineet niitä. Tekoälyn tuottaman tekstin tunnistaminen on myös melko vaikeaa, sillä se ei kokemukseni mukaan koskaan teetä ihan täysin samalaista tekstiä uudelleen. Luulen, että muun muassa Luminurtsin kaltaisten palvelualan yritysten tulisikin keskittyä tulevaisuudessa vieläkin enemmän asiakaslähtöisyyteen, työnjälkeen ja referensseihin, sillä ne ovat erottuvaisia yritysten välillä. Lisäksi esimerkiksi työnjälkeä ei pysty korvaamaan tekoälyllä. Olenkin aina tykännyt sanonnasta, joka kuuluu seuraavasti: ” Työnjälki on parasta markkinointia”. Se on totta, sillä tällöin asiakas todennäköisesti suosittelee yritystä eteenpäin.

Kirja antaa tulevaisuuden työelämän murroksesta kaiketi sellaisen kuvan, että työ on tulevaisuudessa pitkälti ongelman ratkaisua. Kun mietin omaa yritystäni ja sen tärkeitä osa-alueita, joilla tarvitaan erilaista osaamista, tulee mieleeni heti yksi ja ehkä se merkittävin eli asiakaspalvelu. Kirja nostaa myös yhtenä esimerkkinä asiakaspalveluammatin ja kertoo kuinka ihmiset ovat erilaisia, eikä siksi voi koskaan olla ihan varma siitä, mitä esimerkiksi joku asiakas haluaa tai mikä hänelle on paras mahdollinen ratkaisu. Minun olisi vaikeaa nähdä, että asiakaspalvelua pystyttäisiin ainakaan vielä kokonaan automatisoimaan roboteilla, koneilla tai tekoälyllä, sillä voi olla melko vaikeaa määritellä tarkalleen millaista osaamista tarvitaan. Tietysti muun muassa esim. nettisivuilla lisääntyvät chattibotit, mutta niiden muutoskykyisyys erilaisiin asiakkaisiin on rajattua.   Asiakaspalvelija löytäessään ratkaisun asiakkaalle, ymmärtää väistämättä uusia asioita ja kerää itselleen uutta tietoa. Ihmisen on siis nykyään osattava nimenomaan soveltaa tietoa päässään ja yhdistellä vanhoja ja uusia oppeja.

Kaiken kaikkiaan ihmisen aivoissa tapahtuvat ajatukset, niiden syy-seuraussuhteet, niihin vaikuttavat tekijät ja työelämän murros koostavat yhdessä mielenkiintoisen paketin. Ihmisen aivot toimivat vaihevaiheelta, kun niitä kohtelee hyvin. Jos ei nuku, liiku tai syö hyvin, ei myöskään pysty oppimaan jatkuvasti. Muistiin ei takerru oppeja, joita soveltaa uusiin oppeihin, jos näitä asioita laiminlyö. Juuri siksi tämä kirja olikin erinomainen minulle, sillä hyväksi itsensä johtajaksi ei opi vain lukemalla yhden kirjan, vaan kehitystä täytyy pitää yllä. Koen, että niin tämä, kuin muutkin lukemani itsensä johtamiseen liittyvät kirjat ovat auttaneet minua yrittäjänä paljon. Niillä on ollut minuun melko suoravaikutus ja olen usein lähtenyt testaamaan kirjoista annettuja vinkkejä arjessani, kuten hengitysharjoituksia kesken päivää. Tästä kirjasta otan opikseni nyt etenkin unen, liikunnan ja ruokailun merkityksen. Jatkossa haluaisin ehkä oppia myös kyseenlaistamaan ajatuksiani enemmän ja käsittelemään niitä. Juuri siksi olenkin ajatellut, että pitäisiköhän koulutusohjelmista valita LÄN. Se voisi olla minulle erinomainen hetki vielä ennen täyspäiväistä yrittäjyyttä ja Tiimiakatemialta valmistumista tutustua paremmin itseeni ja ajatuksiini.