Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi

Mietin pitkään kirjavaihtoehtoja ja päädyin kirjan ääreen, joka koskettaa eniten omaa elämääni. Minulla on ollut välillä ongelmia aikaansaamisen kanssa. Jos asia ei ole erityisesti mieleeni, lykkään sitä todella kauan ja löydän aina ihmeellisesti parempaa tekemistä. Usein puhelimen käyttö syö myös valtavasti aikaa arjestani ja vierittää muita ehkä olennaisempia asioita päivillä tai jopa viikolla eteenpäin.

Satu Pihlajan kirjoittamassa Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi, kirjassa kerrotaan konkreettisia asioita, joita voi toteuttaa ollakseen aikaansaavampi ja saadakseen itsestään enemmän irti. Kirjassa sanotaan, että elämässä tulisi keskittyä vahvuuksiin eikä omiin heikkouksiin. Tämä on mielestäni hyvin sanottu, sillä itselläkin usein tulee ensin mietittyä asioita, jossa en ole niin hyvä ja joita tarvitsisi kehittää. Kirjan mukaan malli voisi olla esimerkiksi tällainen: 80% ajasta keskityt vahvuuksiisi ja vain 20% ajasta heikkouksiin.

Kirjassa oli hyvää pohdiskelua myös täydellisyyteen pyrkimisestä. Itse en koe olevani perfektionisti, mutta joidenkin asioiden täydellinen toteuttaminen on minulle tärkeää. En kuitenkaan hio esimerkiksi esseetäni viikkoa ja varmista, että kaikki on täydellisesti kirjoitettua. Kirjasta jäi mieleen hyvä lause, jossa sanottiin näin: ”Paras on hyvän pahin vihollinen”. Parhaaseen pyrkiminen kaikessa vie paljon voimavaroja muista asioista. Elämässä olisi hyvä keskittyä hoitamaan itselle tärkeät jutut mahdollisimman hyvin, koska se on loppujen lopuksi tehokkaampaa kuin perfektionistisuus kaikessa. Kirjasta löytyikin hyviä vinkkejä siihen, miten päästä eroon edes osaltaan perfektionistisuudesta.

Tavoitteet olivat tärkeä osa kirjan ideologiaa. Tavoitteiden asettaminen ja tavoitteisiin kohdistettu lähestymistapa oli suuressa roolissa siinä, kuinka hyvin tavoite lopulta onnistui. Kirjassa nostettiin esille kaksi erilaista tapaa lähestyä tavoitteiden asettamista. Ensimmäinen tapa on lähestymistavoite, jossa tavoite muotoillaan positiiviseksi ja tavoiteltavaksi asiaksi. Toista tapaa kutsutaan välttämistavoitteeksi. Välttämistavoitteen ideana on kieltää tai vähentää jotakin asiaa. Voisin esimerkiksi tehdä tavoitteen siitä, että kiellän itseltäni herkut kuukaudeksi. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä lähestymistapa asiaan, sillä usein kielto saa aikaan ahdistusta ja tällaisesta tavoitteesta on myös helpompi lipsua. Lähestymistavoite on armollisempi ja inhimillisempi suorittajalleen. Lähestymistavoitteet ja hyvinvointi ovat kirjan mukaan kytköksissä toisiinsa.

Olen asettanut elämässäni paljon tavoitteita. Kuitenkaan tavoitteen asettaminen ei yksin riitä sen toteutumiseen. Pikkuhiljaa olenkin tajunnut tarvitsevani jonkinlaisen toimintasuunnitelman, jonka avulla tavoitteisiin pääseminen on todennäköisempää. Tiimiakatemia on auttanut minua kyseisen asian tiimoilta, koska Akatemialla oppimisprosessi on tuplasti tärkeämpi kuin jokaiseen ennalta mietittyyn tavoitteeseen pääsy. Oppimisprosessiin liittyy suurelta osin suunnitelmallisuutta. Palaverit ja tekemisen organisointi vievät koko ajan projekteja eteenpäin, mutta myös opettavat enemmän kuin kaiken saaminen valmiiksi.

Kirjassa käsitellään myös yrittäjyyttä ja mainitaan, että useimmiten aikaansaamisen ja aikataulutuksen ongelmat kohdistuvatkin yrittäjiin, koska he ovat itse vastuussa tekemisestään ja työllistävät itse itsensä. Juuri aloittaneena tiimiyrittäjänä onkin tullut tehtyä huomioita kyseisestä haasteesta. Tiimiakatemia on onneksi varsin oiva paikka harjoittaa itsensä johtamista, sillä arki pitää itse suunnitella ja pitää huoli, että hommat tulee tehtyä ja tunnit tulee täyteen. Akatemialla itseohjautuvuus korostuu entisestään ja koen, että se on kasvun paikka myös minulle. Olenkin ottanut haasteen hyvin vastaan ja saanut aikataulutettua elämääni siten, että kaikki tärkeä on tullut tehdyksi. Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, mitä tapahtuu, kun projektit ja tapahtumat lisääntyvät.

Tavoitteet ovat varmasti monille tuttuja ja ajatus on se, että tavoitteita kannattaa tehdä elämässä, jotta voi saada onnistumisia. Silti tavoitteita hyödynnetään liian harvoin konkreettisiin asioihin. Välitavoitteet vievät meitä eteenpäin ja sitä kautta voimme myös seurata kehitystämme. Ilman välitavoitteita ja suunnitelmallisuutta johonkin asiaan pyrkiminen menee miltei mahdottomaksi. Tavoitteet kehittävät ja ohjaavat arkea ja elämäämme. Jos joku projekti tai muu asia tuntuu vaikealta lähestyä, tee välitavoitteita ja etene osissa, jotta työmäärä ei kasaannu ja saat itsestäsi kaiken irti!