12 uutta elämänohjetta

Kirjoittaja: Daniel Hakasaari

25 helmikuun, 2022

Lähdeteos: 12 uutta elämänohjetta

Lähdeteoksen kirjoittaja: Jordan B. Peterson

Teoriapisteet: 2

Ensimmäinen Jordan B. Petersonin kirja oli monipuolisine ehkä vähän outoineenkin esimerkkeineen loppujen lopuksi aivan viihdyttävää kuunneltavaa automatkalla, joten ajattelin nyt kokeilla, olisiko hänen toinenkin kirjansa ajatuksenjuoksu yhtä kirjavaa. No kyllähän se oli, jonka todella lyhyet kuvailevat tarinat tai esimerkit, mitä ikinä nämä nyt ovatkaan olivat helppoa kuunneltavaa autossa. Joskus tuntui siltä, että kirjailijalla ajatus juoksee vähintään yhtä nopeasti kuin meidän tiimin Jimillä, mutta tuollaiseen kuunteluun se kyllä aivan sopikin. 

Nostan taas esiin kirjassa esitetyt elämänohjeet ja käyn näistä läpi muutamia minua herättelevimpiä kohtia: 

  1. Älä harkitsematta väheksy sosiaalisia instituutioita tai luovia saavutuksia 
  1. Kuvittele kuka voisit olla ja pyri sitten heltymättä sitä kohti. 
  1. Älä kätke epämieluisia asioita sumuun. 
  1. Huomaa että siellä, missä vastuusta on luistettu, piilee mahdollisuus. 
  1. Älä tee sellaista mitä inhoat 
  1. Hylkää ideologia 
  1. Työskentele ainakin yhden asian parissa niin uutterasti kuin pystyt ja katso mitä tapahtuu. 
  1. Pyri tekemään kotisi yhdestä huoneesta mahdollisimman kaunis. 
  1. Jos vanhat muistot yhä painavat, käy ne läpi huolellisesti kirjoittamalla. 
  1. Työskentele hartaasti ja suunnitelmallisesti sen eteen, että romantiikka säilyy parisuhteessasi. 
  1. Älä salli itsesi muuttua kaunaiseksi, petolliseksi tai ylimieliseksi. 
  1. Ole kärsimyksestäsi huolimatta kiitollinen. 

2. Kuten jo taisin aiemmassakin 12 Elämänohjetta- kirjassa noteerata, kirjassa Kuinka olla piittaamatta paskaakaan puhutaan hyvin onnellisuuden synnystä. Aina mietitään sitä, että olen onnellisempi silloin ja tällöin kun minulla on sitä ja tätä. Kun tämä saavutetaan, huomataan, että halutaankin jotain muuta. Onnellisuus tulee siitä, kun saadaan tavoitella onnellisuutta. Jos sinulla ei ole haavetta paremmasta, et voi myöskään tavoitella sitä. Paremman tavoittelu on avainasemassa itse ihmisenä kehittymiseen ja näin ollen positiivisempaan elämään. Monesti tämä haave paremmasta voi tulla nimenomaan jonkun toisen ihmisen elämän kadehtimisen kautta. Oikeassa suhteessa kateus luo positiivisen draivin lähteä kehittymään. 

3. Tämä on minulle hyvä neuvo. Valitettavasti kätken useasti vaikeat asiat sumuun…kuten toki varmasti useat muutkin ihmiset. En haluaisi tietyllä tavalla huonontaa omaa päivääni käymällä läpi epämieluisia asioita. Nämä kuitenkin tuppaavat kasautumaan ja ne ovat sitten omassa mielessäni jatkuvasti taakkana. Pikkuhiljaa pienestäkin epämieluisasta asiasta tulee vastenmielinen, kun sen on antanut kasvaa tarkoituksellisen syrjäyttämisen takia. Siitä pienestä asiasta on kasvanut mörkö, jota en halua todellakaan enää kohdata. Paljon pienempi paha olisi käsitellä epämieluisat asiat heti pois ja tämän jälkeen iloita siitä, ettei niitä tarvitse enää murehtia. Olen ehkä kuitenkin liian mukavuudenhaluinen fiilistyyppi, joka alitajuntaisesti suojelee itseään epämieluisilta asioilta niin paljon, että aiheuttaa lopulta paljon enemmän pahaa kuin hyvää. 

5. Vastuuntunto ja tietynlainen kasvatus on luonut minulle ajatukset, että inhottavienkin asioiden tekeminen on aivan ok. Tietyllä tavalla ne onkin ok. Kaikki ei ole kivaa, vaan myös inhottavia juttuja mahtuu elämään. Onko kuitenkaan tarpeellista tehdä näitä pakollista enempää? Olisiko fiksua miettiä, mistä tykkää ja mistä ei? Mistä koituu enemmän harmia kuin hyötyä? Tämän kautta elämästä voisi ehkä pystyä kitkemään joitain ei niin pakollisia epämiellyttäviä asioita pois, ja näin parantaa omaa elämänlaatua. Esimerkiksi itse voisin hyvin kysyä, onko minun tarpeellista olla Atrialla, KST:llä, Revontulessa ja Vuokrapuulla töissä, vaikka samaan aikaan minun pitäisi täysipäiväisesti opiskella. Sitten vielä menen huvikseen ajelemaan siirtoautoja ympäri Suomea ja tekemään jotain pikkuhommia lisätienestin toivossa. Onko nämä kaikki nyt aivan pakollisia? Tuottaako joku näistä enemmän huonoa kuin hyvää elämääni? 

12. Ihminen vaipuu liian helposti itsesääliin. Tuntuu, että monella aina on joku pilalla, josta pitäisi valittaa. En tiedä onko ihmiset niin tyytymättömiä elämäänsä, vai katsommeko vain asioita liian usein väärien lasien läpi. Sosiaalisen median aikakautena meidän on todella helppo vertailla elämiämme toisien ihmisten elämiin. Instagramissa näemme, että kaverimme ovat ulkomailla, he menevät kihloihin ja naimisiin, saavat lapsia, ostavat asunnon, saavat uuden työn. Me tulemme kateelliseksi heidän elämästään. Kukapa someen nyt viitsisi laittaa paskoista päivistä kuvia. Enemmän ainakin niitä tulee niistä hyvistä, muistettavista päivistä, joita halutaan esitellä myös muille. Sosiaalinen media luo meille väärää illuusiota ”normaalista elämästä” jota me sitten kadehdimme. Kun meidän on mahdollisuus nähdä ns. ”parempaa elämää” ja verrata sitä omaamme, tulemme kateellisiksi ja tyytymättömiksi. Vertaamme itseämme aina parempiosaisiin, emme huonompiosaisiin. Huonompiosaisiin vertaamalla huomaisimme, että ei se meidän elämä nyt niin paskaa olekaan. Saamme ollakin todella kiitollisia monesta asiasta! 

You May Also Like…

Henkilöstöanalytiikka

Henkilöstöanalytiikka

Jaana Saramies, Maria Törnroos Tässä kirjassa on mielestäni paljon hyviä juttuja, joita Tiimiakatemian rekrypälen...

Business for Punks

Itsevarmasti otin käteeni tämän James Wattin, Brewdog -olutpanimon perustajan kirjoittaman kirjan, jota olen kuullut...

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

Mikä ihmeen digimarkkinointi?

En ole koskaan harrastanut digimarkkinointia. Paljon olen siitä kuullut puhuttavan ja nyt minunkin pitäisi alkaa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti