5 toimintahäiriötä tiimissä on kirja, josta kuulin heti ensimmäisenä kun koulun aloitin. Minulle sanottiin, että tämä on lähes välttämätön kirja lukea, mikäli meinaa ymmärtää tiimin toiminnasta ja tiimin välisistä suhteista jotain. Nimpä päädyin lukemaan kyseisen kirjan.
Mielestäni kirjan tarina, jonka avulla Lencioni käy toimintahäiriöitä läpi, on hieman tylsä ja ehkä jokseenkin poissa nykyajasta, mutta antaa silti apuja tai jopa suoria ratkaisuja häiriöiden poistoon. Hieman jäi myös ärsyttämään se, että häiriöt oli esitelty niin, että ne sopii tiimiin kuin tiimiin. Tämä on syy miksi en kirjasta loppujen lopuksi niinkään perusta. Häiriöt, joista koko ajan puhun, ovat seuraavat.
1.Luottamuspula
Tiimissä luottamuspula tarkoittaa, että yksilöt tiimin sisällä eivät halua olla haavoittuvaisia. He eivät halua näyttää omia heikkouksiaan ja pyytää apua, kun siihen olisi tarvetta. Luottamuspula voi myös näkyä haluttomuutena poistua omalta mukavuusalueelta, jolloin ei myöskään halua auttaa muita ongelmissa, jotka eivät ole itselle helppoja. Tiimi ei myöskään anna palautetta toisilleen, jolloin tekemisen laatu heikkenee.
- Konfliktien pelko
Luottamuspulasta seuraa konfliktien pelko. Tällainen tiimi on kokouksissa hiljainen ja asioista ei saada päätettyä, koska kukaan ei halua joutua konfliktiin tai väittelyyn. Tämä saattaa aiheuttaa ns. kuppikuntia, jotka puhuvat selän takana asioista ja kun olisi paikka antaa palautetta ei sitä anneta. Konflikti ei kuitenkaan tarkoita tappelua, jossa tekee mieli latoa toista tauluun. Se on keskustelua, joka on rakentavaa. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta niistä pitää pystyä keskustelemaan ja pohtimaan omaa mielipidettä. Yleensä kokouksissa, joissa asioita nostetaan esiin ja puututaan epäkohtiin, saadaan aikaan asioita ja pystytään kehittymään.
- Sitoutumisen puute
Terveen konfliktin puuttuminen tiimissä aiheuttaa sitoutumisen puuttumista. Tiimiläisistä saattaa tuntua hankalalta sitoutua tehtäviin, joista ovat eri mieltä. Tällöin tekemisen laatu kärsii ja asioita joudutaan käsittelemään uudestaan kokouksessa, joissa kukaan ei sano mielipidettään. Tällöin ryhmä kiertää kehää, mistä ei pääse pois. Yksilöt myös pelkäävät luottamuspulan takia epäonnistumista ja saattavat jättää asioita tekemättä, koska pelkäävät negatiivista palautetta. Tiimin prioriteetit voivat myös olla kadoksissa.
- Vastuun välttely
Sitoutumisen puutteen vuoksi syntyy vastuun välttelyä. Koska kukaan ei halua nostaa kissaa pöydälle ja antaa palautetta, jos joku ei tee työtään vaaditulla tavalla. Se antaa muillekin tekosyyn vältellä vastuuta. Tämä johtaa laadun heikkenemiseen ja antaa luvan olla keskinkertainen. Keskinkertaisuudessa ei ole mitään pahaa, mutta tiiminä halutaan päästä parhaaseen mahdolliseen loppu tulokseen ja silloin kaikkien tulee yrittää parhaansa.
- Tulosten huomiotta jättäminen
Koska tiimiläiset eivät laita toisiaan vastuuseen tekemättä jättämisestä tai laiskuudesta, syntyy tilanne, jossa viides toimintahäiriö voi paremmin kuin hyvin. Tulosten huomiotta jättäminen rohkaisee tiimiläisiä priorisoimaan henkilökohtaisen tarpeen tiimin yhteisten tavoitteiden edelle. Eli tiimiläiset tavoittelevat omaa urakehitystä ja arvostusta, eivätkä niinkään ajattele tiimin parasta. Tulosten sivuuttaminen aiheuttaa myös tiimin työskentelyn pysähtymistä.
Varmasti jokainen kohta pitää paikkansa ja on totta, mutta voiko joku väittää, ettei näistä vähintään 3/5 osuisi tiimisi kohdalla oikeaan? Jäi siis kysymys, onko kirjan kirjoittaja nero vai onko tässä onnistuttu kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että jokainen tuntee sen osuvan itseensä.
0 kommenttia