Seuraava teksti on kirjoitettu ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjän silmin, ja koostettu omien tämänhetkisten kokemuksieni pohjalle.

Heti kirjan alkumetreillä sanotaan että ”kulttuurilla luodaan perusta sellaiselle toiminnalle, jota organisaatio menestyäkseen tarvitsee”, ja jäin miettimään tämän lauseen merkitystä Tiimiakatemian sisäiseen kulttuuriin, ja nyt paljon pinnalla olleeseen muutospaineeseen sen sisällä.

Tiimiakatemian (jatkossa ”Akatemian”) kulttuuri on omasta mielestä vielä varsinkin itselleni hyvin leijuva käsite, jonka uskon mukautuvan jokaisen sen kokijan päässä hieman erilaiseksi, ja myös muuttuvan hitaasti mutta jatkuvasti sitä ylläpitävien henkilöiden mukaan. Siksi se tuntuu hankalalta käsitteeltä ymmärtää täysin, saati tiivistää jollekin täysin tämän koulutusorganisaation ulkopuoliselle ymmärrettävään muotoon. Kirjassa sanottiin, että työelämän ympäristössä yrityskulttuurin ja brändin rakentaminen lähtee yrityksen työntekijöiden näkökulman ymmärtämisestä, mutta tämä on lähestulkoon mahdottomuus otettaessa huomioon Akatemian erilaiset yksilöt ja näiden eriävät motivaatiotekijät. Uskonkin että tämä epäselkeys (en keksinyt parempaa sanaa) on yksi vaikuttavimmista tekijöistä Akatemian sisäiseen muutospaineeseen, sekä tiimiyrittäjien kipuiluun oman paikkansa ja tekemisensä merkityksen löytämisessä. Luukka puhuu onneksi kirjassaan paljon yksilön sisäisen motivaation tärkeydestä tekemisen taustalla, ja mikä siitä erityisesti jäi mieleen omalla kohdallani, oli Pink:in sisäisen motivaation teoria, jota avaan seuraavaksi omalla pohdinnalla höystettynä.

Ihmisellä on teorian mukaan kolme psykologista perustarvetta, jotka ovat oleellisia tämän hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kannalta, jotka siten myös korreloituvat suoraan yksilön motivaatioon ja siten tiimin toimintaan. Nämä kolme perustarvetta ovat:

Autonomisuus eli omaehtoisuus, joka tarkoittaa kokemusta siitä että tekee jotain siksi, että se palvelee omia päämääriä ja arvoja. Eikä sen takia että toiminnan syynä olisi jokin palkkio tai pakko. Ihmiset ovat sitä tyytyväisempiä, mitä enemmän he saavat vaikuttaa työnsä sisältöön, ja siihen millä tavoin tehdä asioita. Mielestäni Akatemialla on tiimiyrittäjillä hyvät edellytykset motivoitua tekemiseen autonomian osalta, vaikkakin joillain vahvasti autonomiaan kaipaavilla yksilöillä sellaisetkin säädökset kuten tiimin sopimukset tai Akatemian vaatimukset koulutusorganisaationa tuntuvat rajoittavilta, ja siten haastavilta sitoutua/hyväksyä. Tekemisessä on kuitenkin huomattava vapaus, ja voi kehittää osaamistaan omien mielenkiinnonkohteidensa mukaan. Uskon että omassa tiimissäni voimme ratkaista autonomiaan liittyvät motivaatio-ongelmat niihin ajoissa puuttumisella ja hyvällä dialogilla. Omaehtoisuuteen voi myös kuka vain tiimimme jäsenistä vaikuttaa kertomalla mielipiteensä tai kehitysehdotuksensa, ja tällaiseen tiimin sisäisen luottamuksen tasoon pitäisi myös pyrkiä.

Kyvykkyys, joka merkitsee tunnetta siitä, että ihminen kokee työssään olonsa osaavaksi ja aikaansaavaksi yksilöksi, ja joka selviää haasteista. Kyvykkyys nousee tärkeäksi motivaatiotekijäksi myös uranpolun kehittämissä, ja kun tuntee että omalla tekemisellä on syvempi merkitys. Koen (taas oman näkemykseni mukaan) kyvykkyyden tunteen vievän Akatemialla epäsuorasti huomattavan paljon ”ilmatilaa”, sen noustessa esiin jatkuvasti varsinkin ensimmäisen vuoden tiimiyrittäjien keskusteluissa merkityksestä ja saamistamme opeista. Ehkä myöhempinä tiimiyrittäjävuosina yksilöt alkavat kokea tai löytävät oman kyvykkyyden tunteensa, ja sitä kautta kipuilu asian suhteen vähenee. Uskon että omassa tiimissäni tähän pystyy eniten vaikuttamaan hyvällä palautteenannolla, jolla pystymme kehittämään kaikkein tehokkaimmin sekä omaa, että muiden tekemistä, ja löytämään niistä vahvuuksia. Myös muiden tekemisen arvostamisella on iso merkityksen yksilön arvon tunteeseen tämän omassa tekemisessä. Kaikki tämä kiteytyy mielestäni lopulta tiimin sisäisen kulttuurin ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Merkitys onkin kolmas sisäisen motivaation merkittävistä lähteistä, joka ikään kuin yhdistää autonomian ja kyvykkyyden lopputuleman merkityksen kokemiseksi tekemisessään. Merkitys on tunnetta siitä että voi vaikuttaa johonkin, joko omaan työhön tai organisaatioon, tai sitten muiden, kuten asiakkaiden elämään tai yhteiskunnallisiin tekijöihin vaikuttaminen. Aidon merkityksen löytäminen ei ole helppoa Akatemialla, saati sitten ihan jokapäiväisessä elämässämmekään. Se tuntuu olevan yksi isoista ikuisuuskysymyksistä, jonka parissa myös itse kamppailen, enkä usko, että olen ainoa. Akatemialla merkitys voi kuitenkin koostua myös paljon pienemmistä, mutta itselle tärkeistä asioista, ja niiden toteuttamisesta. Oman merkityksen voi kuitenkin löytää vain tekemällä ja yrittämällä. Omassa tiimissäni uskon että merkityksen tunteeseen voi yrittää vaikuttaa kannustamalla ja mahdollistamalla projektipaikkoja tai muita tilaisuuksia kaikille tiimin jäsenille, mutta loppupeleissä merkityksen täytyy lähteä jokaisesta itsestään. 

Ehkä kipuilu, oman paikan, roolin ja merkityksen löytäminen on osa arkea ja tiimiyrittäjänä kasvua, mutta omalla kohdallani en usko tiimityöskentelyn ongelmien ikinä häviävän, vaan enemmänkin muuttavan muotoaan. Koen Tiimiakatemia ja kirjojen kuten erityisesti Yrityskulttuuri on kuningas antavat kuitenkin mielettömän paljon hyviä neuvoja, ja tärkeimmin ymmärrystä näihin asioihin, ja siten mahdollistavat henkisen kasvun ja kehittymisen. Tämän näen yhtenä suurimpana motivaatiotekijänä itselleni.