Miksi nukumme? 

Siinäpä vasta kysymys. Kirjan kirjoittaja Matthew Walker on psykologian ja nerotieteiden professori sekä unitutkija. Matthew kertoo kirjassaan unen tärkeydestä sekä siitä, kuinka paljon ja monet laiminlyövät unta. Reflektiossa avaan oppejani kirjasta sekä omaa nukkumistani. 

Minä nukkujana 

Itse nukun vaihtelevasti ja, jopa tuntuu että se menee jaksoissa. On jaksoja joissa menen aina klo. 21-23 nukkumaan ja on jaksoja jolloin en halua ollenkaan mennä nukkumaan ennen klo 24. Huomaan jos itselleni tulee vähemmin nukuttu jakso, niin heräämiseni vaikeutuu. Paljon tekemistä yhdistettyinä huonoihin uniin on itselleni heräämisen kannalta pahin. Muutaman kerran olen taas syksyn aikana nukkunut pommiin juuri tästä syystä.  

Kirjan mukaan unen määrän tulisi olla 8 tuntia joka yöltä. Tähän en millään itse pääse joka yö, mutta kaukana en siitä ole. Tarkempaa dataa en ole unestani tehnyt tai kerännyt mutta sen verran tiedän että aina en nuku tarpeaksi. Kilpaurheilutaustani toki on tuonut merkityksen unelle sekä olen tiennyt miksi on tärkeä nukkua, mutta tarkempaa tietoa siitä mihin uni vaikuttaa ei ole ollut. Uneen perehtymiseen sain raapaisun Voittamisen anatomia kirjan kautta, mutta tämä kirja toi vielä syvällisempää ymmärrystä. 

Mielestäni uni on todella aliarvostettua. Tämä tunne vahveni itselleni kirjan luettuani, koska uni vaikuttaa niin vahvasti arkeemme. Miksi emme siis voisi nukkua paremmin ja olla virkeämpiä? Itse koen että minulla ensimmäisenä tulee aina nipistää unista pois, jos aika on kortilla. Enkä aina tarkota pelkästään tekemisen takia, vaan jos haluaisin esimerkiksi ottaa omaa aikaa ja rentoutua ja katsoa vaikka elokuvaa. Tällöin helposti mietin että haluan mielummin valvoa ja ottaa omaa aikaa kuin nukkua ja olla valmiinpana huomenna.  

Sirkadiaanirytmi ja adenosiini 

Ihmisen unirytmiinhän sekä vireystasoon kirjan mukaan vaikuttaa kaksi päätekijää. Ne ovat sirkadiaanirytmi sekä adenosiini. Sirkadiaanirytmi on kaikessa yksinkertaisuudessaan vuorokausirytmi. Käytännössä se määrittää milloin nukuttaa ja milloin ei. Sirkadiaanirytmiin kuintenkin vaikuttaa esimerkiksi auringon valo, jolloin se tietää mikä aika on vuorokaudesta.  

Adenosiini on kemiallista ainetta, jota syntyy meidän aivoissamme. Adenosiini vaikuttaa unirytmiimme sekä uneliaisuuteen, eli käytännössä mitä pitempään valvomme sitä enemmän ainetta kertyy aivoihin joka vaikuttaa uneliaisuuteen. Koska itsekkin nukun sen alle 8 tuntia yössä useasti, adenosiinia on helposti jäänyt, joka tarkoittaa jatkuvaa väsymystä. Tämän takia itseni kannalta olisi tärkeää nukkua kahdeksan tuntia yössä jotta saisin aineen puhdistettua. Minulla on päivisin paljon hommaa, ja eniten arjen keskellä ärsyttää jos itselläni on väsymystä ja hommista ei tule mitään tai niitä haluaisi vain siirtää eteenpäin.  

Unenmerkityksiä 

Kijassa avattiin myös paljon muuta mihin univaikuttaa. Walkerin mukaan uni vaikuttaa mm. Immuunijärjestelmään sekä altistaa sairastumiselle. Kirja avasi että jopa vähäinen uni voisi johtaa syöpään sekä diabetekseen. Tämä kuullostaa omaan korvaani hyvinkin hurjalta. Kirjoitin aiemmin, että uni on hyvin aliarvostettua ja koska uni vaikuttaa positiivisesti oppimiseen, muistiin sekä loogiseen päättelykykyyn, niin miksi en hyödyntäisi tätä itse.  

Kehittämisen kohteet 

Kirjasta oppineena aioin paneutua paremmin uneni määrään sekä unenlaatuuni. Haluaisin tarkempaa dataa esimerkiksi unen sykkeistäni, REM-unen määrästä sekä ylipäätään kuinka paljon nukun yössä. Olisi helpompaa lähteä ratkaisemaan arkista jaksamistani sekä miten voin sitä kehittää kun tiedän millä tasolla pohjani on, eli unen määräni. Tällä hetkellä itseltäni löytyy Apple Watch, jolla voisin tarkastella untani mutta yleensä pidän sen poissa ranteesta yöllä. Haluaisinkin ostaa Oura sormuksen kovasti, jolla saisin hyvin dataa unestani. Se on ollut jo pitempi aikainen haave ja toivon että saan sen joskus hommattua itselleni.