Sain juuri luettua Oskari Saaren kirjoittaman teoksen Aki Hintsa – voittamisen anatomia. Kirja oli heti alusta alkaen mielestäni mukaansatempaava. Aki Hintsa lähti oman halun takia siihen aikaan levottomaan Etiopiaan tekemään lähetystyötä. Hintsa myös omalla kovalla asenteellaan jäi Etiopiaan, vaikka levottomuuden alkoivatkin riistäytymään käsistä kylässä missä hän asui. Hintsa jopa kiristi päätäntävallassa olevia miehiä, jotta saisi jäädä suorittamaan omaa kutsumustaan eli auttamista. Tämä mielestäni kertoo hänen palavasta halusta ja raudanlujasta asenteestaan. Esimerkki on mielestäni suhteellisen äärimmäinen, mutta kuitenkin peilattavissa omaankin arkeen.

En ole vielä itse ihan täysin varma mitä kohti haluan elämässä mennä ainakaan työelämän osalta, mutta tiimiakatemia arjen alettua olen hiljalleen löytänyt palasia siitä mitkä asiat minua oikeasti kiinnostavat. Tällä hetkellä tuntuu, että tapahtumajärjestäminen, yritysmyynti ja digimarkkinointi voisivat olla asioita, joita lähden kehittämään ja tekemään. Tiedän varmaksi sen, että lähden tavoittelemaan unelmiani raudanlujalla asenteella, enkä anna pienten tai edes suurten vastoinkäymisten pysäyttää minua.

Kirjassa Hintsa rupesi pitkien päivien ja kovan puurtamisen takia palamaan loppuun. Pikkuhiljaa hän rupesi oivaltamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita seuraamalla tiiviisti sen ajan huippu kestävyysjuoksija Haile Gebreselassieta. Hintsa kehitti mallin voittamisen anatomiasta. Mallia kutsuttiin menestyksen ympyräksi, jonka keskellä on ydin eli core. Core sisältää kolme mielestäni suurta kysymystä, joista kahta en ainakaan itse ole tullut juurikaan ajatelleeksi: Tiedätkö kuka olet, tiedätkö mitä haluat ja hallitsetko omaa elämääsi. Oikeastaan ainut mitä olen miettinyt, on kohta: tiedätkö mitä haluat. Sekin on yleensä jäänyt vielä toistaiseksi ajatuksen tasolle, eikä mielessäni ole täysin selkää asiaa mitä haluan, vaikka se onkin kirkastunut tiimiakatemialle päästyäni niin kuin aiemmin mainitsin.

Aion miettiä näitä kysymyksiä, jonka jälkeen siirtyä pikkuhiljaa ympyrän reunalle miettimään muita kehityskohteita. Kehityskohteina mieleeni tulevat ainakin riittävä lepo, sekä laadukas ja monipuolinen ruokavalio. Kaikki osa-alueet ovat minulla kuitenkin ainakin jollain tavoin hallussa, mutta varsinkin näitä kahta meidän jokaisen olisi hyvä miettiä arjen kiireiden keskellä. Varsinkin levon merkitys hetkisisen tiimiakatemia arjen keskellä on äärimmäisen tärkeä. Myös nyt täällä Jyväskylässä jalkapallon pelaamisen aloittamisen jälkeen levon merkitys korostuu vielä enemmän. Tiedän tarvitsevani vähintään kahdeksan tuntia unta yössä, jonka saavutankin usein, mutta silti liian harvoin. Osaan onneksi tunnistaa itse, kun energiatasoni ovat matalat. Huomaan silti kuitenkin ajattelevani, että kyllä sen univelan saa muutamassa yössä kiinni, vaikka todellisuus onkin kaukana siitä. Se vaatii useamman päivän, ellei jopa viikon, että energiatasot palautuvat ennalleen. Tämä vaatiikin tällä perusopintojaksolla käytyä itsensä johtamista.

Kirjassa kerrotaan Mika Häkkisen kamppailevan huolesta omaa perhettä kohtaan. Häkkinen pyysikin Hintsan auttamaan, jotta hän pystyisi saavuttamaan täydellisen läsnäolon tunteen eli flown. Olen itsekin pyrkinyt saavuttamaan flowtilan sekä pelatessa jalkapalloa että myyntityötä tehdessä. Flowtila tuntuu näissä kahdessa esimerkissä hyvin erilaiselta, mutta haluaisin pystyä saavuttamaan flowtilan useammin. Se vaatii lisää mielen tutkiskelua, johon coressa kolme esitettyä kysymystä läpikäymällä voisi saada apua flowtilaan pääsemiseen useammin. Häkkinen voittikin formula 1:sten maailmanmestaruuden kaksi kertaa Hintsan aloitettua yhteistyön hänen kanssaan, enkä usko tämän olevan sattumaa.

Kirja laittoi minut miettimään edellä läpikäymiäni asioita ja antoi minulle uusia näkökulmia omaan arkeeni. Mikään ei tule ilmaiseksi, joten kirjassa kerrottuja vinkkejä hyödyntämällä voi maaliin pääsyä helpottaa. Tietysti en tiedä onko elämässä ikinä maalia, vaan enemmänkin välitavoitteita. Kaikki kirjassa läpikäydyt keinot, esimerkit ja näkökulmat vaativat kuitenkin itsensä johtamista. Kaikki onkin itsestä kiinni.