Tällä kertaa luettavaksi minulle valikoitui kirja nimeltä Voittamaton: 11 avainkykyä menestykseen ja jaksamiseen. Tiesin teoksen olevan tyypillinen self-help tyylinen kirja, josta uskoin saavani hyviä vinkkejä omaan tekemiseen. Aikaansaamisen harjoituksia, kerrontaa luovuudesta, oppimisesta ja kaikista ihan perus asioista. Mitäköhän kirja tulee pitämään sisällään? Kirjan aloitettuani ensimmäisen kappaleen kohdalla kerrottu tarina kuitenkin alkoi muistuttamaan itseään siitä, ettei ne aivan ’’perusasiatkaan’’ aina ole niin simppeleitä, kun niiden olettaa olevan. Jokaisen luvun lopussa olevat pienet ajatusta herättävät harjoitukset saivat minut miettimään ja haastamaan omia jo olevassa olevia ajatuksia aiheesta. Mistä motivaatio oikeasti koostuu ja miten sen vaikutusta voidaan tehostaa? Tässä reflektiossani kerron, mitä sain kirjasta kalleimpina oppeina irti ja mitä ajatuksia se herätti minussa.

Voit olla omassa elämässäsi voittamaton vain, jos oikeasti asennoidut muuttamaan kykyäsi asennoitua ajattelemaan omaa laatikkoa pidemmälle sekä tarvittaessa muuttamaan omaa ajatusmallia. Voimmeko oikeasti muuttaa niitä kuitenkin ottamalla aina mallia muista menestyjistä tekijöistä? Minun mielestäni ei. Voimme saada osuvia vinkkejä tulevaan, mutta emme matkia täysin muiden toimintamalleja. Toimintamallit, joita opimme ei aina ole itselle suotuisia tai niitä tulee muokata omaan toimintaan sopivaksi. Tietysti kirjoissa kerrottu muokkautuu aina itselle sopivaksi ja tieto omissa ajatuksissa muuttaa muotoaan, mutta on siihen silti suhtauduttava ripauksella omaa ajatusta. Uskalla kokeilla ja haastaa.

Kirjan ensimmäinen osio käsitteli pääasiassa motivaatiota. Motivaatio muodostuu sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, joihin vaikuttaa omat kokemukset sekä päämäärät. Mielestäni ensimmäisenä motivaation tekijänä voidaan ajatella suhdetta itsensä johtamiseen.  Itsensä johtaminen tarvitsee jonkin asteista päättäväisyyskykyä toimia haluamallasi tavalla. Ei riitä, että päätät toimia ajatuksissasi halutun asian eteen. Sen lisäksi tarvitset konkreettista kykyä toimia asioita edistääksesi. Kirjassa esiteltiin työkaluna aikajanaa, joka voi helpottaa tietyn asian kulun hahmottamista. Aseta tavoitteelle päämäärä, välipisteitä ja pääte. Pienemmät osatavoitteet voivat motivoida sinua enemmän toivottuun suuntaan. Tätä työkalua aionkin ehdottaa omassa tiimissäni, jos jonkin asian purkaminen törmää jonkinlaiseen ongelmakohtaan tai motivaation puutteeseen. Parhaana motivoijana voi toisinaan tavoitteiden lisäksi toimia jokin ulkoinen tekijä kuten raha. Omaa motivoituneisuuttani pohtiessani tärkeimpänä prioriteettina se ei kuitenkaan itselleni toimi. Raha motivaattorina on vahva, mutta vain hetkellisesti. Se on tuotettu sivutuote, jonka tiedän toteutuvan, kun hommat on suoritettu hyvällä motivaatiolla loppuun asti. Toki tämä ei jokaisessa tuotetussa asiassa päde niin yksinkertaisesti selitettynä. Asioissa on aina erilaisia riippuvaisuuksia, jotka eivät mene yksinkertaisesti käsikädessä. Ulkoiset motivaation lähteet eivät riitä kuitenkaan ylläpitämään sitä koko projektin läpi niin että haluttu tulos on erinomainen jokaisesta sen tarkastelun kohdasta. Jos projektin tekeminen perustuu ainoastaan ulkoisiin tekijöihin, on sen suoritusvaiheessa huomattavissa enemmän negatiivisia tunteita ja näkymiä. Meidän tiimissämme on korostettu liiallisesti ulkoisia motivaattoreita, jotka ovat tuoneet keskusteluissa vahvemmin negatiivisia puolia esille. Toisinaan ne voivat joillekin meistä olla hyvinkin vahvoja, mutta asioita tulee tarkastella useammasta näkökulmasta. Kuten sanottua, tämä ei esimerkiksi minuun pureudu. Omassa tekemisessäni on oltava tarpeeksi sisäisiä, että ulkoisia tekijöitä, jotka haastavat toinen toisiaan ja antavat uusia oivalluksia tekemiseeni.

Menestyksekkääseen tekemiseen ei kuitenkaan valitettavasti riitä ainoastaan motivaatio. Esimerkiksi aloitettuja projekteja loppuun asti saattamaan tarvitaan volitiota eli tahdonvoimaa. Vanhaa sanontaa ’’puoliksi suunniteltu on puoliksi tehty’’ käyttäen pohdin voisiko se olla niin yksi selitteinen. Mielestäni ei. Puoliksi suunniteltu on puoliksi suunniteltu ja sen toteuttamiseen tarvitaan tahdonvoimaa. Ulkopuolelle suunnittelutyö ei korostu yhtä vahvasti kuin tuotettu lopputuotos eli tekeminen. Asiakas näkee aina lopputuloksen ja koostaa mielipiteensä sen perusteella, koska on se viimeisin asia, jonka tämä on nähnyt tekemässä työssäsi. Niinpä onkin tärkeää, että saatat työn loppuun saakka käyttäen erilaisia menestyksen avaimia. Suunnittele, priorisoi ja keskity valittuihin tehtäviin. Näiden kolmen tekijän avulla pääset varmasti pitkälle. Toisinaan meidän tiimimme tekemisestä näistä kolmesta tekijästä helpoiten uupuu keskittyminen. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa tapauksen, kun olympiaviikolla jaoimme vastuualueita selfiekilpailussa. Suunnittelu meni hyvin, mutta sitten kun tuli aika kertoa miten toimitaan, alkoi keskittyminen herpaantua ja kaikki halusivat lähteä jo suorittamaan tehtävää. Pelipakan hieman repeytyessä oli sitä vaikea enää saada yhtenäiseksi pakaksi, sillä kenenkään keskittyminen ei enää meinannut riittää kuuntelemaan annettua tehtävän antoa. Selkeän tekemisen tuottamiseksi olisi tämä työvaihe mielestäni ollut erittäin tärkeä toteuttaa. Suuressa tiimissä toimiessa olisi mielestäni tärkeää antaa tilaa keskittymiselle jokaiselle sitä haluavalle, vaikka se itseltäsi vaatisikin pinnistystä keskittyä, sillä me kaikki emme toimi samalla tavalla.

Aikaansaamisen tavoittelemiseen tarvitsemme paljon palautetta. Palautetta on hyvä oppia ottamaan vastaan, jotta osaat toimia ympäristössäsi monipuolisesti sekä reilusti. Palautetta on huomattavasti helpompi antaa kuin vastaanottaa. Tämä johtuu meidän sisäisestä suojelumekanismistamme, joka hälyttää, kun joku kritisoi meitä. Kritiikki voi tuntua negatiiviselta, mutta usein sillä tarkoitetaan kuitenkin hyvää, jotta voit kehittää itseäsi eteenpäin. Itse olen kevään aikana oppinut ottamaan paremmin vastaan erilaista palautetta kuin ennen. En ota saatua kritiikkiä enää niin pahasti itseeni, kuin ehkä joskus olen saattanut ottaa. Toki se miten vastaanotan saadun palautteen riippuu miten asia tuodaan minulle esille. Meidän tiimissämme palautteen anto voisi olla vieläkin laajempaa niin hyvässä kuin pahassa. Ehkä tässä tilanteessa vielä on jonkinlaista alkukankeutta palautteen annossa sekä ollaan hieman varovaisia, jotta toista ei loukata. Palautetreenit ovat vasta edessämme, joten innolla odotan, että pääsemme kehittymään palautteen annon parissa. Kirjassa myös kerrottiin, että palautteen antajaa voitaisiin ohjata perustelemaan kritiikkinsä sekä nostamaan rinnalle onnistumisia. Uskon että tästä toimintamallista voisi olla omassa sekä tiiminarjessa hyötyä palautteen kertomisessa.

Viimeisenä hyvänä nostona kirjasta käsittelen erilaisia uskomuksia. Uskomukset voivat olla hidaste, saati jopa este oppimiselle. ’’En ole hyvä tässä, en osaa, en ymmärrä’’ ovat lauseita, joita saatat toistaa ennen kuin edes olet päässyt kokeilemaan edessä olevaa toimeksiantoa. Itselleni tästä heräsi vahvoja muistikuvia matemaattisen osaamisen parissa. Olen usein löytänyt itseni toistamasta itselleni, etten tule osaamaan tai ymmärtämään tätä tehtävää. Tässä kohdassa asennoituminen onkin aivan väärä. En tietenkään osaa tai ymmärrä jos en edes halua ymmärtää. Jatkossa pyrin tsemppaamaan itseäni ja luopumaan tällaisista uskomuksista, jotta en rakentaisi itselleni enää korkeampaa muuria asian oppimiselle. On aika luopua pinnallisista arvioista omaan kyvykkyyteen.