Kaikki tiimimme jäsenet lukivat Patrick Lencionin kirjan Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Pidimme kirjan pohjalta treenit, joissa pohdimme, miten kirjan toimintahäiriöt näyttäytyvät meidän tiimissämme. Olemme huomanneet ongelmakohdat jo aikaisemmin ja puhuneet niistä, mutta emme ole sopineet mitä konkreettista teemme, jotta asiat korjaantuisivat. Treenien aikana kokosimme listan tiimimme ongelmista ja sovimme jokaiselle ongelmalle keinon, minkä avulla voimme kehittää toimintaamme.

1. Luottamuspula

Luottamus tiimiläisiin rakentuu, kun heitä oppii tuntemaan koko ajan paremmin. Se tapahtuu yhteisten kokemusten kautta. Meidän tulee tehdä paljon töitä yhdessä ja saada projekteista onnistumisia sekä epäonnistumisia. Sen lisäksi meidän tulee tuntea toisemme työympäristön ulkopuolella. Siksi tiimin yhteiset virkistysillat ja muu yhteinen tekeminen vapaa-ajalla on erityisen tärkeää. En koe, että kaikki näkevät tätä yhtä tärkeänä, kuin minä. Luottamuspula näyttäytyy myös palautetta antaessa, sillä sitä pelätään. Moni tiimiläinen on siinä vaiheessa ystävyyttä muiden kanssa, että kokee olevansa hyviä kavereita, mutta ei kuitenkaan uskalla sanoa rakentavaa palautetta, ettei toinen loukkaantuisi siitä. Jokaisen tulee oppia ajattelemaan palaute niin, että se ei yleensä ole kritiikkiä sinua kohtaan henkilönä, vaan parannusehdotus asiaan, jota olet tehnyt.

2. Konfliktien pelko

Moni meidän tiimistämme on jo luonnostaan sellainen, ettei pelkää konflikteja. Osalle ne tilanteet kuitenkin ovat erittäin epämukavia. Itse olen usein sen joka niin sanotusti nostaa kissan pöydälle, mutta minun tulee kehittää ulosantiani. Pitää pysyä rauhallisena, eikä asiaa saa esittää syyttävästi, vaan mieluummin kannustavaan sävyyn, jos vain mahdollista. Konfliktit pitäisi selvittää puhumalla, sillä demokratia ei ole aina oikea tapa tehdä päätöksiä. Paras tilanne on se, että kaikki saadaan keskustelemalla seisomaan saman asian takana ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos osa tiimistä jää päätöksenteon jälkeen tyytymättömiksi, samasta asiasta joudutaan luultavasti keskustelemaan vielä monta kertaa uudestaan.

3. Sitoutumisen puute

Tämä kohta on meidän tiimimme suurin kompastuskivi. Olemme sopineet monia viikoittain tai päivittäin tehtäviä asioita, joihin jokainen on sanonut sitoutuvansa, mutta silti seurannat eivät ole ajan tasalla ja Teams-julkaisut jäävät huomioimatta. Moni myös unohtelee asioita, minkä takia ei pääse osallistumaan esimerkiksi sovittuun palaveriin. Tähän sovimme yhteiset ajat, jolloin päivitämme seurannat ja yhden henkilön, joka pitää huolta yhteisestä kalenterista. Jokaisen tulee kuitenkin muistaa käydä laittamassa omat menot sinne.  Asioita sovittaessa meidän pitää myös aina muistaa asettaa takarajat, milloin ne on tehtynä. Ja kun johonkin asiaan lupaudutaan, se tehdään loppuun asti.

4. Vastuun välttely

Tähän kohtaan menee myös aiemmin mainitsemani palautteen anto ja sen vastaanottaminen. Se on erityisen tärkeää ja jotta saisimme siitä jatkuvan tavan, alamme pitämään palautetreenejä useammin, kuin kerran puolessa vuodessa. Tarvitsemme tiimille yhteisiä lyhyen ajan tavoitteita. LC on tulossa kyllä, mutta se tuntuu niin kaukaiselta tavoitteelta, ettei motivoi tarpeeksi tekemään yhdessä töitä sen eteen. Siksi tarvitsemme muita lyhemmän ajan tavoitteita ja sovimmekin, että laadimme joka kuukausi muutaman tiimiä eteenpäin vievän tavoitteen ja kuun päätteeksi katsomme, miten on mennyt ja samalla palkitsemme tiimiläisiä.

5. Tulosten huomiotta jättäminen

Keskustellessamme viidennestä toimintahäiriöstä, nousi esille tiimin ja yksilön etu. Monikaan ei vielä koe, että haluaisi laittaa tiimin asioita omien edelle. Päätöksenteko omista asioista tapahtuu ilman tiimille kertomista ja toiminta saattaa vaikuttaa paljonkin tiimin dynamiikkaan. On kieltämättä haastavaa miettiä, mitkä ovat sellaisia asioita, joista pitäisi keskustella tiimin kanssa ja mitkä voi pitää täysin omina asioina. Uskon kuitenkin, että kun tiimille tulee onnistumisia, jokainen meistä osaa olla niistä iloinen, vaikkei olisi itse osallistunut kyseiseen projektiin.