Päätimme tiimimme kanssa kaikki lukea Patric Lencionin kirjan Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Tästä kirjasta olin kuullut suosituksia monesta eri suunnasta, ja tämä onkin loistava teos alkutaipaleella oleville tiimeille, jotta opimme mitä esteitä ja kompastuskiviä tiimissä voi olla, kuinka nämä korjataan ja kuinka niiden syntymistä ehkäistään. Astelimme taloon tomerina pinkkuina, sillä mielellä että tiimimme oli jo syksyn aikana saanut pienen varaslähdön tiimiytymiseen, koska olimme vapaa-ajalla tullut toisillemme tutuksi. Itsellä ainakin oli sellainen olo, että meidän tiimimme on niin huippu, mitä ongelmia tässä muka voisi ilmaantua? Toki tiesin, että mikään tiimi ei voi niiltä välttyä, jonka vuoksi lähdin innolla kuuntelemaan tarinaa yrityksen viidestä eri toimintahäiriöstä.

 

1.   Luottamus

 

Luottamus on se, mistä huipputiimi saa alkunsa. Luottamus vaati sitä, että tiimin kesken uskalletaan olla haavoittuvaisia ja kerrotaan omat heikkoudet, vahvuudet ja huolenaiheet. On tärkeää, että tiimi viihtyy yhdessä ja luottamusta rakennetaankin yhteisillä virkistyspäivillä ja yleisellä ajanvietolla yhdessä.

 

Henkilökohtaisesti luotan yleisesti ihmisiin helposti, niin kauan kun luottamus särkyy. Minun on helppo luottaa tiimiläisiini ja olen kokenut ilmapiirin sellaiseksi, että omat mielipiteet voi sanoa huoletta, ja muut uskaltavat tehdä saman. Jo pelkästään se, että yksi tiimiläinen on rohkeasti haavoittuvainen tiimin edessä, luo ilmapiirin, jossa muut uskaltavat tehdä samoin.

 

Luottamuksen saavuttamiseen ja ylläpitoon lisää haastetta myös tämänhetkinen koronatilanne maailmalla, varsinkin kun tiimimme on näin alkutaipaleella. Kuinka rakentaa tiimihenkeä, kun toisia ei näe joka päivä työpöydän ääressä ja yhteisiä kokoontumisia on suositeltu välttämään. Tämä on myös sellainen haaste, joka voi kehittää tiimiämme huikeasti, jos kiinnitämme asiaan huomiota. Meidän huippu tiimiliideri sanoikin, että jos tästä me selvitään tiiminä niin selvitään kyllä melkein mistä vaan, on nimittäin vaikea kuvitella yhtä erikoista ja poikkeavaa tilannetta joka enää tulisi vastaan.

 

 

2.   Konfliktin pelko

 

Konfliktien pelko on sitä, kun emme luota toisiimme, eikä eriäviä mielipiteitä uskalleta heittää ilmoille. Meidän on hyvä muistaa, että konfliktit eivät tarkoita riitoja, vaan ratkaisuja asioille. Jos tiimiläiset hiljaisesti hyväksyvät asioita, joista ovatkin eri mieltä voi tämä rajoittaa todellista sitoutumista tekemiseen. Kun asiat tuodaan rohkeasti esille kaikkien eteen, ei niistä puhuta pienemmällä porukalla toisten selän takana. Itsekin otan mieluummin kritiikin ronskisti päin naamaa, koska omaa tekemistä osaa korjata vain, jos on tietoinen omista epäkohdista ja toivonkin että kuulen rakentavaa kritiikkiä toiminnastani heti kun sitä on tarve korjata, enkä vasta kevään lopuksi palautetreeneissä.

 

Koen että meidän tiimissä konflikteja ei pelätä. Asiat otetaan rohkeasti esiin, ja vaikka välillä tunteet ottavat vallan ja keskustelu käy kiivaaksi, ei se estä asioista puhumista. Tiimissämme otetaan mielipiteet hyvissä ajoin esille, jolloin ne eivät kerkeä paisua isoksi konfliktiksi. Tosin näen kehittämisen kohteena konfliktien läpi käymisen ja purkamisen rakentavasti, sillä usein meidän vähän riehakkaalla ja tulisella tiimillä voi tunteet tulla pintaan ja ääni kohota keskustelussa. Tämä voi aiheuttaa myös sen, että tiimin vähemmän äänekkäät jäsenet eivät saa suunvuoroa. Mielestäni tiimimme tulisi harjoitella palautteen ottamista niin, että kritiikkiin ei vastattaisi heti kiivaasti tunteella, vaan asiat käytäisiin läpi rauhassa ja rakentavasti. Uskon, että luotto siihen että kenenkään asenne kritiikkiin ei ole hyökkäävä tai puolusteleva helpottaisi kissan nostamista pöydälle.

 

 

3.   Sitoutumisen puute

 

Jokainen tiimin jäsen on valmis sitoutumaan päätöksiin ja tiimiin ylipäätänsä. Tätä asiaa raapaisin jo edellisessä kohdassa. Jos kaikki tiimiläiset eivät sataprosenttisesti usko johonkin tiimin tekemiseen, siihen on vaikeaa sitoutua. Jos ei alusta alkaen koe jotain asiaa hyväksi, asia pitää ottaa esille, jotta saadaan toiminta rakennettua yhdessä sellaiseksi johon kaikki sitoutuvat hyvillä mielin. Tämä on kohta, jossa näen tiimissämme kehittämistä. Projekteja lähdetään tekemään innolla, koska on hirveä tekemisen halu ja tuhina päällä, mutta jos sitoutuminen tekemiseen on heikko tai sitoutuminen on jossain muualla, jää tekeminen puolitiehen. On vaikea sitoutua asioihin, jotka eivät aina tunnu mieluisilta, esimerkkinä voin omalta kohdaltani mainita vaikka näiden esseiden kirjoittamisen, olen kuitenkin sitoutunut noudattamaan tiimin yhteisiä tavoitteita jolloin myös sprinttipisteistä tulee pitää kiinni. Kun kaikki saavat tuoda mielipiteensä esille, on yhteisiin sopimuksiin helpompi sitoutua, vaikka lopputulos ei olisikaan itselle optimaalisin. Jo pelkästään se, että jokaista tiimin jäsentä on kuultu ja kaikkien näkemysten pohjalta tehdään yhteinen ratkaisu saa sitoutumisesta vankempaa.

 

4.   Vastuun välttely

 

Kun olemme kaikki sitoutuneet johonkin, tulee myös sovituista hommista pitää kiinni. Meidän pitää siis pitää huoli siitä, että kaikki tiimiläiset hoitavat sovitut hommat. Monesti tämä voi olla hankalaa, jos takana on pelko siitä, että tämä saattaa vaurioittaa tiimiläisten välisiä suhteita. Tätä kohtaa minun on helppo peilata meidän tiimiimme. Vielä tässä vaiheessa olen saanut sanottua sanottavani ongelmitta, mutta se, että olemme tiimin kesken niin hyvää pataa voi aiheuttaa sen, että toista kohtaan on hankalampi olla jämäkkä. Meidän pitää vain muistaa se, että toisen pitäminen velvollisena asioihin, joista on yhteisesti sovittu, tulee vain välittävästä paikasta, eikä kukaan tee sitä kiusallaan tai tuodakseen esiin sen, että joku on tehnyt ”väärin”.

Toinen on pidettävä tilivelvollisena sovituista tehtävistä, ja luottaa siihen, että hommat myös hoidetaan loppuun, kun niistä huomautetaan. Olen myös huomannut, että jos tiimissämme on sitoutumisen puutetta, asia ratkaistaan ottamalla tehtävät pois toisen pöydältä, ennen kuin toista on edes vaadittu suorittamaan sitä mihin on lupautunut. On hienoa, että toisia ollaan valmiita auttamaan, mutta asioita ei niin helposti sysätä toisen harteille jos pidämme huolen siitä, että kaikki hoitaa oman osansa.

 

5.   Tulosten huomiotta jättäminen

 

Tämä toimintahäiriö kertoo tiimin jäsenten taipumuksesta tavoitella yksilöllistä tunnustusta ja huomiota tulosten ja tiimin kustannuksella. Tiimin tulos jää oman tuloksen varjoon, mennään oma napa edellä eikä tiimi edellä. Vaikka yhdellä tiimin jäsenellä menee loistavasti, jos tiimi kokee tappion, kaikki kokee tappion.

 

Meidän pitää muistaa, että jos emme puhalla yhteen hiileen ja keskity yhteisiin tuloksiin ja tavoitteisiin on meidän vaikea kehittyä ja junnaamme paikallamme. Olemme tiimin kanssa käyneet paljon keskustelua tästä ja uskon, että olemme tällä hetkellä kaikki samalla sivulla asian suhteen. Yhdessä pääsemme pidemmälle kuin yksin.