Tiimeihin jakautuminen puolen vuoden perusopintojen jälkeen oli suuresti odotettu ja jännittävä vaihe opinnoissani. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olin ehtinyt kuulla paljon tarinoita eri tiimien kokemuksista, virheistä ja onnistumisista vanhemmilta opiskelijoilta. Yleisesti ottaen kuuntelin mielelläni kertomuksia tiimien toiminnasta ja ajattelin olevani valmiimpi kohtaamaan mahdolliset samankaltaiset haasteet, jos niitä sitten sattuisi kohdalle omassa tiimissäni. En kuitenkaan olisi voinut kuvitella, millainen ”pudotus kylmään veteen” uuden tiimin kanssa työskentely todellisuudessa tulisi olemaan.

Tammikuun tiimienjakotilaisuudesta lähtien olen kokenut olevani erittäin onnekas saadessani olla osa juuri tätä tiimiä näiden ihmisten kanssa. Tiimistäni onkin lyhyessä ajassa tullut minulle hyvin tärkeä asia, enkä usko olevani ainoa Bluumilainen, joka tuntee samoin. Useimmat meistä olivat erittäin innostuneita siirtymään Rajakadun tutusta ja turvallisesta ”koulunpenkkiopiskelusta” tiimityöskentelyyn. Kuitenkin totutteleminen dialogiin sekä yhdessä luotujen tavoitteiden ja pelisääntöjen noudattaminen eivät olleet aluksi helppoja varmasti kenellekään tiimiläisistä. On ollut erittäin mielenkiintoista seurata, kuinka tiimimme on kehittynyt viimeisen vajaan vuoden aikana, erityisesti näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Henkilökohtaisesti koen tiimijohtamisen, ja tiimien muotoutumisen sekä sen sisältämät eri vaiheet hyvin mielenkiintoiseksi aiheeksi. Sellaiseksi, josta olisin kiinnostunut oppimaan lisää. Olinkin mielissäni, kun tiimini kanssa päätimme valita Patrick Lencionin kirjan ”Viisi toimintahäiriötä tiimissä” yhdeksi tulevista treeniaiheistamme, ja sain siten sisällyttää kirjan osaksi lukusuunnitelmaani. 

Viiden toimintahäiriön malli on yksinkertainen kehys, jolla kirjassa kuvataan viittä erilaista luonnollista, mutta virheellistä toimintamallia, joihin tiimit helposti lankeavat, hidastaen niiden toimivuutta ja tuotteliaisuutta. Lencioni on mielestäni onnistunut nerokkaasti mallintamaan nämä viisi toimintahäiriötä kirjassa kirjoittamalla sen tarinamuodossa, mikä auttaa konkretisoimaan uutta oppia tehokkaasti sitomalla opitun teorian kirjassa esitetyn kuvitteellisen yrityksen johtoryhmän arkeen ja toimintamalleihin. 

Esiteltynä viiden toimintahäiriön malli on helposti omaksuttavissa ja kuvaa tehokkaasti tunnistettavia haasteita, joita tiimin sisällä helposti syntyy. Tunnistin sekä itseni, että oman tiimini useasta kohtaa kirjan oppeja, niitä reflektoidessani. Ja vaikka tiimit koostuvatkin loppupeleissä yksilöistä, uskon kirjan olevan sekä Bluumille että yksittäisille tiimini jäsenille todella hyödyllinen yhteisen työskentelymme parantamisessa ja tehokkuutemme lisäämisessä tiimin toiminnassa.

Kirjan luettuani, miten koen että ymmärrys ja opit näistä viidestä toimintahäiriöstä vaikuttavat tiimityöskentelyyni jatkossa?

1. Toimintahäiriö: Luottamuspula 

Ilman luottamusta ei tiimillä ole mahdollisuutta menestyä. Tiimin sisällä pitää pystyä käsittelemään sen omaa ”likapyykkiä”, esimerkiksi sitä, mikä on mennyt hyvin tai mikä huonosti. Ilman luottamusta tiimin jäsenet eivät uskalla puhua toisilleen suoraan, eivätkä siten myöskään pysty täysin ymmärtämään toisiaan. Tällöin ongelmat jäävät vaille kunnollista ratkaisua, ja syntyy kaunaa tiimiläisten välille. Tiimin sisällä on tärkeää pystyä luottamaan siihen, että muiden aikeet ovat hyviä, jolloin voi aidosti myöntää omat virheet, heikkoudet ja huolet ilman että tarvitsee siirtyä puolustuskannalle omien tekojen kanssa.

Jotta tiimissä vältytään luottamuspulan mahdollistavalta ilmapiiriltä, täytyy tiimin jäsenten päästä yli tarpeesta kokea olonsa haavoittumattomaksi.

02. Toimintahäiriö: Konfliktien/ristiriitojen pelko

Tämä toimintahäiriö johtaa juurensa suoraan luottamuspulasta. Tiimissä pelätään sanoa ääneen aidot omat mielipiteet, eikä siten oikeasti ratkaisevia keskusteluita tai tuloksia pääse syntymään. Kiivas keskustelu ja ns. ”hedelmällinen konflikti” tiimin sisällä tuottaa tuloksia tehokkaimmin, ja antaa jokaiselle tiimiläiselle mahdollisuuden kertoa omat mielipiteensä jättämättä mitään ”hampaankoloon”.

03. Toimintahäiriö: Sitoutumisen puute

Sitoutumisen puuttumiseen tiimin sisällä vaikuttaa eniten kaksi asiaa: yksimielisyys ja varmuuden tarve. Pyrkiminen jatkuvaan yksimielisyyteen päätöksissä on miltei mahdotonta. Tärkeintä olisi saavuttaa tiimin jäsenten kesken yhteisymmärrys päätöksen vaikutuksista, ja varmistaa että jokaisen mielipiteet on kuultu. Liiallinen varmuuden tarve päätöksissä estää tehokkaasti rohkeat kokeilut ja ei kannusta tiimiläisiä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Jos tiimin jäsenet eivät luottamuksen ja/tai konfliktien pelon takia pääse ilmaisemaan mielipiteitään avoimesti, he harvoin täysin hyväksyvät ja sitoutuvat näissä olosuhteissa tehtyihin päätöksiin.

04. Toimintahäiriö: Vastuun välttely

Keskinkertaisuus luo lisää keskinkertaisuutta. Kun tiimiläiset eivät ole täysin hyväksyneet yhteisiä päätöksiä ja heiltä puuttuu halu sitoutua niihin, niin he todennäköisesti pyrkivät välttämään vastuuta eivätkä tee työtään kovin hyvällä panoksella. Vastuun välttelystä pääsee eroon kun muut toimintahäiriöt ovat kunnossa, ja tiimin jäsenet pitävät toisiaan tilivelvollisina tekemisistään. 

05. Toimintahäiriö: Tulosten huomiotta jättäminen

Tämä toimintahäiriö on yhtä lailla vahvasti sidoksissa edellisiin. Tulosten huomiotta jättäminen on tilanne tiimissä, jolloin yksikään toimintahäiriö ei ole kunnossa. Tiimin jäsenet toimivat osana sitä vain yksilöinä, eikä todellista tiimityöskentelyä synny juuri lainkaan. Yksilöt keskittyvät vain oman egon, urakehityksen ja/tai arvostuksen kehittämiseen, eivätkä toimi teoissaan tiimiä hyödyttävillä tavoilla.

Kuten näkee, joka ikinen näistä toimintahäiriöistä on vahvasti kytköksissä toisiinsa, eikä tiimin toimintaa voi saada hiottua parhaimmilleen ilman että jokainen näistä kohdista on kunnossa. Luonnollisilta tuntuvilla toimintatavoilla voi olla yllättävänkin suuri negatiivinen vaikutus suuremmassa mittakaavassa, ja mielestäni tämän pitäisi löytyä jokaisen akatemialaisen lukusuunnitelmasta. Odotan innolla tiimini treenejä kirjasta, uskon että kirjan opit tulevat hyödyttämään Bluumia paljon.