Valintani tiimiyrityksemme toisen vuoden talouspäälliköksi on jotain mitä arvostan ja jännitän suuresti. Rooli jännittää vielä, sillä tiedostan oman taitamattomuuteni aiheen tiimoilta vielä tässä vaiheessa. Mutta arvostan tiimiltä saamani luottamusta aiheeseen, ja haluan olla tulevalla kaudella tiimilleni hyödyksi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi samainen jännitys roolista kuitenkin motivoi minua oppimaan innolla uutta, ja on saanut minut jo ajattelemaan millaisia tavoitteita ja kehitysmittareita haluan asettaa tulevalle kaudelle. 

1. Kuinka saada tiimi kiinnostuneeksi ja aktiiviseksi talousasioissa? 
2. Kuinka voisin innostaa tiimiläisiäni rahatavoitteissamme ja kassan kerryttämisessä?

Tuntuvat tiimimme kohdalla kaikkein oleellisimmilta, hyödyllisimmiltä ja kuitenkin tarpeeksi yksinkertaisilta tavoitteilta, joita roolissani tavoitella. Mittarit kehittymiselle, sekä säännöllinen ja vuorovaikutuksellinen palaute ovat erittäin oleellisia niin tiimille kuin johtajallekin tekemisen tehokkuuden arvioinnissa.

Tiimin talousasiat eivät ole aiheena aina se kaikkein innostavin tai kiinnostavin sillä ne ovat usein vakavia, ja ne jännittävät ja jopa ahdistavat tiimin jäseniä, vaikka loppupeleissä uskon jokaisen ymmärtävän niiden läpikäymisen arvon. Tässä näen isona vaikuttavana tekijänä johtajan vastuun ilmapiirin luomisessa aiheen ympärille. Vakavuuden ei pitäisi tarkoittaa samaa asiaa kuin pelottava, ja talousasioita on hyvin tärkeää oppia tutkimaan ja hallinnoimaan.

Raha ja oppi ovat kaksi isointa asiaa, joiden perässä Tiimiakatemialla motivoidutaan tekemään työtä, mutta näiden kahden välinen suhteellinen arvo jakautuu hyvin vaihtelevasti eri tiimin jäsenten välillä. Toiset painottavat tekemisessään rahan saamista ja toiset uuden oppimista, vaikka pitkällä tähtäimellä tavoite olisikin lähes sama. Tässä näen yhtä lailla tärkeäksi johtajan roolin kirkkaan suunnan asettamisessa tavoitteiden taustalle, ja jokaisen tiimiläisen saattamiseksi tietoiseksi siitä mihin tavoitteilla pyritään ja mitä hyötyä siitä on. Selkeät tavoitteet ja ymmärrys oman tekemisen merkityksellisyydestä ovat avaintekijöitä sitoutuneisuudessa ja työskentelyyn motivoimisessa. Näiden vuoksi omalla esiintymiselläni ja viestinnälläni tulee olemaan suuri vaikutus aikaisemmin pohtimieni tavoitteiden saavuttamisessa. Joten herää kysymys:

Miten voin parantaa omia esiintymis- ja viestintätaitojani vaikuttavammaksi?

Johtajan, kuten talouspäällikkönä on tärkeää, että viestini menee perille ja muistetaan. Jotta tähän päästään, on viestinnän oltava selkeää, tarpeeksi vaikuttavaa ja tunteisiin tai yhteisiin tavoitteisiin vetoavaa. Lisäämällä sopivan määrän huumoria ja hauskuutta tekemiseen vakavistakin aiheista tulee helpommin lähestyttäviä.

Esiintymisen helpottamiseksi sain hyvän vinkin kirjan kohdasta, jossa Kilpinen puhuu retoriikan kolmen pointin muistisäännöstä: ”maagisesta numerosäännöstä”, joka yksinkertaisuudessaan tarkoittaa esityksen jakamista kolmeen pääasialliseen aiheeseen. Tämä muistisääntö on tehokas siksi, koska kolme aihetta on helppo muistaa esityksen aikana sillä ne mahtuvat hyvin työmuistiin. Esitys on myös muistin tueksi helppo rytmittää aiheellisesti ja ajankäytöllisesti kolmeen isoon teemaan. Tätä muistisääntöä harjoittelemalla voin oppia esittämään asiani tehokkaammin.

Kilpinen puhui myös kirjassaan viestintää vaikeuttavista tekijöistä nykypäivänä, kuten ”kännykkäindeksi”. Kännykkäindeksi tarkoittaa ihmisten huomion muuttumista huomattavasti valikoivammaksi nykyajan informaatiotulvan keskellä, kun on hyvin helppo siirtää huomio puhelimeen aiheesta kuin aiheesta. Tämän takia tehokas viestintä, oli se sitten sanallista tai tekstiä, vaatii paljon enemmän taitoa kuin ennen. 

Tätä ongelmaa vastaan opin kirjasta uuden työkalun, jota Kilpinen kutsuu ROM-nyrkkisäännöksi. ROM muodostuu kolmesta teemasta, joiden mukaan muotoilla halutun viestin sanoma sellaiseksi, että se kiinnittää huomio ja jää mieleen. Nämä teemat ovat relevantti, odottamaton ja muistettava. 

Omalle kohdalleni tulevassa roolissa relevanttius tulee olemaan tärkeää voidakseni vaikuttaa käsitteillä olevaan asiaan mahdollisimman tehokkaasti ja tilanteeseen sopivasti. Jos viesti ei tunnu vastaanottajalle relevantilta aiheeseen liittyen, häviää sen kuuntelemisesta tai lukemisesta helposti mielenkiinto. 

Odottamattomuus kuulostaa terminä juuri päinvastaiselta, kuin millaista haluan talouspäällikkönä viestintäni olevan. Kuitenkin yleisön mielenkiinnon saamisessa yllättävät näkökulmat tai vertaukset voivat olla kaikkein tehokkaimpia saamaan yleisön fokus aiheeseen. Kirjassa sanotaan että ”Yllätyksen jälkeiseen vastaanottavaiseen ilmapiiriin on hyvä upottaa myös vaativia viestejä.”, mikä on mielestäni mielenkiintoinen ja myös hyödyllinen oppi. 

Muistettava esiintyminen on mielestäni kaikkein tärkeintä siinä, että sillä voi saada jonkin konkreettisen vaikutuksen aikaiseksi. Esimerkiksi diaesityksen viimeinen kalvo on se, jonka aikana yleensä tiivistetään esityksen sanoma ja se myös jää ihmisille eniten mieleen. 

Esiintymään oppii lopulta vain harjoittelemalla, ja samoin uskon kokeilemalla löytäväni itseni ja tiimini kannalta parhaan tavan viestiä tehokkaasti. Koen kuitenkin saaneeni ”Inspiroitunut”-kirjasta hyviä työkaluja näiden kummankin helpottamiseksi, ja jatkan hyvällä mielellä kohti tulevaa vastuurooliani tiimissä.