Patrick Lensionin kirja tiimin toimintahäiriöistä avasi paljon uusia silmiä, kun tulevaisuudessa tarkastelen tiimin toimintaa niin treeneissä, palavereissa kuin myös projekteissa olin sitten itse tiimiläisenä ja erityisesti päällikön tehtävissä. Kirja itsessään oli hyvin kirjoitettu ja mukaansa tempaava enkä olisi uskonut sanovani, että pystyn lukemaan kirjan yhdessä päivässä. Ehkä se myös kertoo jotain omasta motivaatiostani olla mukana tiimiyrityksessä ja rakentaa siitä entistä avoimempaa ja parempaa.

Mitkä nämä viisi toimintahäiriötä sitten ovat. Lencionin kirjassa kuvattiin toimintahäiriöt hyvin selkeästi ja yksinkertaisesti yhdellä viiteen osaan jaetulla komiolla. Itse ajattelin yksinkertaistaa toimintahäiriöt listaamalla ne alas ja sen jälkeen selittämällä kaikki yksi kerrallaan.

1. Tulosten huomiotta jättäminen
2. Vastuun välttely
3. Sitoutumisen puute
4. Konfliktien pelko
5. Luottamuspula

Kaikki lähtee siis liikkeelle alhaalta eli luottamuspulasta. Jos tiimin jäsenet eivät luota toisiinsa he eivät pysty kommunikoimaan luontevasti ja rakentavasti. Kun luottamusta ei ole tiimin jäsenet varovat toisiaan, jolloin he eivät uskalla sanoa asioita suoraan, josta syntyy toinen toimintahäiriö eli konfliktien pelko

Konfliktien pelko näkyy varsin selkeästi tiimin toiminnassa, kun tiimin täytyy tehdä yhdessä päätöksiä. Kukaan ei suoraan uskalla sanoa sanottavaansa siinä pelossa, että satuttaa toisen tunteita tai ajatellen, että riidat vain hidastavat päätöksentekoa, vaikka todellisuudessa se hyvin usein nopeuttaa sitä.

Jos luottamuspula on tiimissä korkea ja konflikteja pelätään, pääsee kolmas toimintahäiriö toimintaan. sitoutumisen puute johtuu hyvin usein siitä, että konflikteja ei ole ja jokainen päätös mikä tehdään, syntyy väkinäisestä ja puoliksi pakotetusta kompromissista, johon kaikki tiimin jäsenet eivät ole tyytyväisiä, johtuen siitä, että he eivät ole saaneet sanotuksi omia mielipiteitään tai ajatuksiaan. Sitoutumisen puute johtaa nopeasti neljänteen toimintahäiriöön eli vastuun välttelyyn.

Vastuun välttelyllä tässä tapauksessa meinataan sitä, että kukaan tiimistä ei uskalla tai viitsi laittaa ketään tilille, jos yhteiset päätökset tai tavoitteet eivät ole jostain syystä onnistuneet. Tämä johtuu monesti siitä, että pelätään mitä yhteiselle ihmissuhteelle tapahtuu, jos joutuu suoraan sanomaan, että tämä ei nyt toimi. Usein myös pelätään toisen osapuolen reaktiota suoraan kommenttiin, joka saatetaan usein huonosti toimivassa tiimissä kokea jopa henkilökohtaisena hyökkäyksenä toista ihmistä kohtaan.

Loppujen lopuksi syntyy viimeinen toimintahäiriö, jossa tiimin jäsenet eivät enää pidä tiimiään ykkös prioriteettinaan. Yleensä tässä vaiheessa alkaa käydä niin, että tiimin jäsenet alkavat keskittyä omiin henkilökohtaisiin suorituksiinsa eivätkä enää välitä ollenkaan tiimin muista jäsenistä tai tiimissä asetetuista tavoitteista ja päätöksistä. Tietenkin on niitä ihmisiä, jotka ajattelevat, että pelkkä tiimiin kuulumien on heille riittävän kova motivaattori, mutta usein siinäkin törmätään pahasti seinään, koska usein näille henkilöille yhdessä asetetut tavoitteet ole tärkeitä.

Loppujen lopuksi kaikki nämä toimintahäiriöt ovat vakavia ja olisikin tärkeää osata tunnistaa ne ennekuin ne pääsevät kunnolla iskemään tiimitoiminnan ytimeen. Tästä syystä ainakin itse pidän tämän kirjan lukemista ensiarvoisen tärkeänä jokaiselle ihmiselle, joka on vetovastuussa tiimistä, oli se sitten pieni tai suuri. En itse ihmettele ollenkaan miksi tätä kirjaa suositellaan jokaisen akatemialaisen luettavaksi, koska jokainen oppimiskokemus ja työ tiimiakatemialla kuitenkin perustuu tiimityölle ja yhdessä tekemiselle.

Voisin tähän loppuun vielä hieman pohtia omaa tiimiäni ja kuinka se on pystynyt kamppailemaan näiden häiriöitten kanssa. Tarkkaillessani tiimiäni ja sen kehitystä olen päässyt todistamaan kuinka paljon se on kasvanut ja mennyt eteenpäin niinkin lyhyessä ajassa kuin puolessa vuodessa. Toki olen sitä mieltä, että paljon on vielä matkaa jäljellä mutta kehitys on silti oikeaan suuntaan menossa. Meidän tiimistämme on puhuttu konflikti herkkänä ja ehkä jopa vähän pelottavana, mutta itse olen erimieltä. Minusta konfliktiherkkyys on hyvä asia ja se osoittaakin, että meiltä löytyy syvä luottamus toisiimme. Voinkin olla hyvin ylpeä yhteisestä tiimiyrityksestämme ja kaikista siihen kuuluvista kavereista.