Luin kirjan viherpesuopas. Itsellä ei juurikaan ollut tietoa aiheesta ja siitä todellisuudesta, kuinka häikäilemättä sitä käytetään väärin. Suurimpina aloina tulee itselle ensimmäisenä mieleen muotiala ja sähkönmyynti.

Olen kiinnittänyt verkkokauppoja selatessani, että moneen kauppaan on tullut tämmöisiä Premium mallistoja. Tästä nousee itselle vähän kysymysmerkkejä päähän. Jos H&M pystyy myymään muutaman euron rutkuja, joissa ei ole mitään vastuullista ja viereinen tuote on sadan euron Kashmir neule niin tämä on osittain asiakkaan huijaamista. Tai näin minä koen. Ihmismieli usein kuvittelee, että jos ostaa kalliimman asian niin on parempi ihminen, mutta tämmöisessä tilanteessa, jossa tietää, että samalta tehtaalta tulee ne epäeettiset ja vastuuttomat tuotteet, niin kuinka juuri se yksi paita on sitten se maailmanpelastuspaita. Onko sille palkattu myös Premium työntekijät, Premium pellot, Premium ompelutarvikkeet ja Premium kuljetus ympäri maailmaa?

Kirjassa puhuttiin myös sosiaalisen median väärin käytöstä. Yritykset kun tekee yhteisyötä vaikuttajien kanssa, niin kuinka se tukee yrityksen arvoja ja ekologisuutta. Jos vaikuttaja esittelee sosiaalisessa mediassa syksyn uutuuksia ja keikistelee kameran edessä näyttävästi niin sehän saa kuluttajan kiinnostumaan ja ostamaan. Yleensä yhteistöissä yritys antaa tietyn summan edestä vaikuttajalle vaatteita, tai summan millä saa itse valita vaatteet. Summa ei ole mikään suuri ja tästä syystä vaikuttaja ei voi valita sitä yhtä vihreästi valmistettua tuotetta, sillä silloin yritys ei saa näkyvyyttä tarpeeksi halutuista uutuuksistaan eikä yhteistyö ole kaupallisesti kannattava.

Sähköyhtiöt kilpailevat selkeästi nyt ekologisuudella, eikä hinnalla. Kävin selailemassa eri sähköyhtiöiden sivuja ja huomasin, että kyllä siellä hinta on silti ykkösasia. Nyt kun sähkönhinnat ovat normalisoituneet, niin selkeästi tämä vihreys on otettu käyttöön. Monet firmat puhuvat suomen vastuullisemmasta sähköfirmasta, mutta silti kilpaillaan hinnoilla. Sivuilta löytyy monia sertifikaatteja tai muita tunnustuksia vihreydestä, mutta kuinka kuluttajana voin tietää mikä niistä on oikeasti vaikuttava ja mikä ei. Olen myös huomannut, kun kaduilla näkee sähkönmyyjiä, niin he aina tarjoavat sitä vihreää sähköä. Mutta mitä sitten, jos joku ei sitä ostakaan? Tai miksi he edes tarjoavat vaihtoehtoa ostaa parempaa tai huonompaa, jos hinnoissa se ei näy juurikaan. Tulee vähän sama efekti kuin tässä muotialalla. Onko paremmalle sähkölle omat myllyt ja tuulet tai vedet? Tuleeko huonompi sähkö mutakuopista ja huonoista hönkäyksistä?

Tutkin vähän H&M- sivuja ja huomasin, että tuotteiden materiaali kohdassa luki mitä materiaalia tuote on, mutta esim. yhden viskoosi paidan alla luki näin: ’’Viskoosi on regeneroitu selluloosakuitu, joka tehdään yleensä puusta, mutta raaka-aineena voidaan käyttää myös muita selluloosamateriaaleja.’’ Tai yhden 9,99 € maksavan t-paidan alla luki että 25 % puuvillasta on kierrätettyä. Tämä on mielestäni myös yksi viherpesunharha, sillä kuluttajalle tulee tunne, että tämä on nyt ekologinen. Eihän mikään noin halpa tuote voi olla kovin ekologinen ja varsinkin kun puhutaan 25 %, mistä loput 75 % on käytetty. Tottakai on hyvä että hukkapalat ja muut tekstiilijätteet käytetään uudelleen, mutta onko se kuinka luotettavaa tietoa, kun kuluttaja ei ymmärrä sitä että noin iso ketju tuottaa vaatetta ympäri maailmaa aivan hulluna, niin jäähän siitä hukkapaloja pakostikin. Miksi yritys ei hyödyntäisi hukkapaloja kokonaan uuteen tuotteeseen, jolloin se olisi 100 % kierrätetystä materiaalista?

Mielestäni ruokakaupat ovat edelläkävijöitä aiheen ympärillä. Päiväyksiä lähenevät tuotteet laitetaan alennukseen, paistopisteen tuotteet myydään halvalla illan viimeisillä tunneilla ja hävikki hevituotteita lahjoitetaan maatiloille. Panda lanseerasi hukkapussin makeisista, joka mielestäni on huikea keksintö, mutta olen ihmetellyt sen hintaa. Se on huomattavasti arvokkaampi, kuin perusmakeispussi, mutta miksi. Monessa muussakin tämmöisessä ’’paremman ihmisen’’ tuotteessa on hinta usein korkeampaa. Viherpesulla yritetään selkeästi myös luoda illuusiota kuluttajalle paremmuuden tunteesta ja maailman parantamisesta.

Kirjan luettuna ymmärsin oikeasti, kuinka viherpesusta on tullut maailmanlaajuinentrendi ja sitä käytetään jokaisella alalla väärin ja oikein käyttävät yritykset jäävät varmasti varjoon. Myös useat eri merkinnät vihreydestä ja sertifikaatit paremmuudesta ovat harhaan johtavia, jos asiaa ei avata kuluttajalle enemmän. Merkinnät ja värit antava kuluttajalle pinnalista tunnetta, eikä yrityksen syvintä arvomaailmaa tuo esiin lainkaan. Veikkaan, että jos yritys julkaisisi pitkiä faktatekstejä arvoista, ekologisuudestaan ja vihreydestään ei sekään välttämättä toimisi. Tämä on loppujen lopuksi hyvin hankala aihe ja uskon että tämä tulee olemaan pinnalla hyvinkin pitkään muiden pesuohjelmien kanssa. Aihe on hyvin mielenkiintoinen ja jään sitä nyt mielenkiinnolla seuraamaan.