Ekologisuus on ollut pitkään jo trendi sekä ajankohtainen ilmiö. Kuitenkaan en ole itse perehtynyt aiheeseen juurikaan vielä ainakaan pintaa syvemmältä. Päätin lukea kirjatreeneihimme kirjan ”Viherpesuopas”. Viherpesuopas on kirja, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen, ympäristöystävällisyyteen ja kestävään kehitykseen, ja käsittelee sitä kriittisestä näkökulmasta. Kirja paljastaa viherpesun ilmiön, jossa yritykset ja organisaatiot pyrkivät esittämään toimintansa ympäristöystävällisenä ja vastuullisena, vaikka todellisuus voi olla toinen.

Viherpesu tarkoittaa käytännössä sitä, että yritykset tai organisaatiot pyrkivät esittämään toimintansa ympäristöystävällisenä ja vastuullisena, vaikka todellisuus voi olla toinen. Viherpesu voi ilmetä eri muodoissa, kuten yritysten markkinoinnissa ja mainonnassa, vihreiden sertifikaattien ja ympäristömerkintöjen käytössä, vastuullisuusraportoinnissa ja muissa viestinnän muodoissa.

Viherpesu voi olla harhaanjohtavaa ja manipuloivaa, sillä se voi antaa kuluttajille tai sidosryhmille kuvan, että yritys on ympäristöystävällinen ja vastuullinen, vaikka todellisuudessa sen toiminta ei ole kestävää tai ympäristöystävällistä. Yritykset voivat esimerkiksi korostaa tiettyjä ympäristötoimiaan, kuten vähäpäästöisten tuotteiden markkinointia, samalla unohtaen tai peitellen muita ympäristöhaittoja, kuten saastuttavaa tuotantoprosessia tai luonnonvarojen ylikulutusta.

Viherpesu voi olla ongelmallista, sillä se voi johtaa kuluttajia harhaan ja vääristää yritysten tai organisaatioiden todellista ympäristösuoritusta. Se voi myös vähentää kuluttajien kykyä tehdä vastuullisia valintoja sekä heikentää yritysten vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Siksi on tärkeää olla kriittinen ja tarkastella huolellisesti yritysten ympäristöviestintää ja kiinnittää huomiota konkreettisiin tekoihin ja tuloksiin, ei pelkkiin markkinointiviesteihin.

Isokangas käsittelee teoksessaan erilaisia tapoja, joilla viherpesua voidaan harjoittaa, kuten yritysten mainontaa ja markkinointia, vihreitä sertifikaatteja, ympäristömerkintöjä ja vastuullisuusraportointia. Kirja antaa myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat käyttää ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä pelkästään markkinointitarkoituksiin ja miten kuluttajat voivat tulla harhaan johdetuiksi.

Kirjassa käydään syvällistä analyysia viherpesun ilmiöstä ja sen syistä. Kirja haastaa lukijaa pohtimaan kriittisesti ympäristöviestintää ja yritysten vastuullisuutta, ja se voi auttaa lisäämään lukijan tietoisuutta siitä, kuinka yritykset voivat käyttää viherpesua hyödykseen. Lisäksi kirja tarjoaa käytännön vinkkejä siitä, miten kuluttajat voivat tunnistaa viherpesua ja tehdä tietoisempia valintoja.

Kirjassa käydään paljon läpi yritysten visioita, missioita sekä arvolupauksia. Totta on se, että nykypäivänä miltei jokainen tai joka toinen yritys kuvailee itseään vastuulliseksi yritykseksi, jolle luonnonvarat ja monimuotoisuus ovat syvällä sydämessä. Kuitenkaan alle puolien yritysten toiminnassa se ei näy yhtään mitenkään. Tämä on sitä kuuluisaa viherpesua. Kuitenkin nykypäivänä kuluttajat alkavat olemaan entistä enemmän valveutuneita aiheesta ja haluavat selvittää tuotteiden alkuperää tai prosessien ympäristöystävällisyyttä, tämä on vain hyvä asia. Monet yritykset kirjankin mukaan ovat ennen pitkää jääneet kiinni vääristetyistä sanomisista ja arvoista, jotka eivät korreloidu todellisuuteen millään tapaa. 

Vaatekaupassa työskennellessä on huomannut ison muutoksen myös siihen, millaisia kulutustottumuksia ihmisillä on nykypäivänä. Osa ihmisistä katsoo tarkasti tuotteen alkuperää ja materiaalia ja kyselee, että millaisissa oloissa tehtaissa työskennellään, jossa kyseisen firman vaatteet tuotetaan. Tämä on ollut hienoa huomata ja vastaus onkin usein miellyttävä, koska yritys on panostanut viime vuosina juuri kestävyyteen ja siihen, että toiminta on läpinäkyvämpää kuin aiemmin. Kuitenkin joskus töissä ollessani tulee mietittyä sitä, että suurin osa ei varmastikaan tiedä tuotteen alkuperää eivätkä edes halua tietää. Useille on tärkeintä tänäkin päivänä se, että saa uusia vaatteita sama se, missä ne on tuotettu ja millaisella ruokapalkalla työntekijät ovat työskennelleet.

Yrityksen vastuu viherpesussa:

• Rehellinen ja totuudenmukainen viestintä: Yrityksen tulee viestiä ympäristötoimistaan totuudenmukaisesti ja rehellisesti ilman harhaanjohtavia tai liioittelevia väittämiä. Yrityksen tulee varmistaa, että sen markkinointiviestit, mainokset, ympäristömerkinnät ja vastuullisuusraportointi ovat perusteltuja ja perustuvat todellisiin toimiin ja tuloksiin.
• Läpinäkyvyys ja avoimuus: Yrityksen tulee olla avoin ja läpinäkyvä ympäristötoimiensa suhteen. Tämä voi sisältää ympäristöraportointia, julkista saatavilla olevaa tietoa ympäristövaikutuksistaan, ja avointa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Läpinäkyvyys mahdollistaa sidosryhmien, kuten kuluttajien, tiedon saamisen ja arvioinnin yrityksen ympäristötoimista.
• Kestävät ja todelliset ympäristötoimet: Yrityksen tulee todella toteuttaa konkreettisia ja merkittäviä ympäristötoimia, jotka ovat linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Pelkkä viherpesuviestintä ilman todellisia toimia ei ole vastuullista. Yrityksen tulee esimerkiksi investoida ympäristöystävällisiin tuotantoprosesseihin, tuotteisiin ja palveluihin, vähentää ympäristövaikutuksiaan ja seurata niiden vaikutuksia.
• Itsesääntely ja sertifikaatit: Yrityksen tulee huolehtia siitä, että käyttämänsä sertifikaatit ja ympäristömerkinnät ovat luotettavia ja vastaavat todellisia ympäristötoimia. Yrityksen tulee myös varmistaa, että se noudattaa itsesääntelyä ja standardeja, jotka se on valinnut, ja että se seuraa niiden vaikutuksia.
• Jatkuvan parantamisen kulttuuri: Yrityksen tulee pyrkiä jatkuvasti parantamaan – ympäristösuoritustaan ja edistämään kestävää kehitystä. 

Kaiken kaikkiaan kirja oli silmiä avaava, sillä en ollut aiemmin lukenut kunnolla viherpesusta. Ymmärsin sen käsitteenä, mutta kirjan jälkeen ymmärtää sen, kuinka laaja ilmiö on ja kuinka paljon sitä ilmenee huomaamattomasti kaikkialla.