Väärinymmärryksiä tapahtuu jokaisen ihmisen kommunikaatiossa jatkuvasti ja sitä tapahtuu päivittäin. Tämä teos auttaa kehittämään ihmisten kommunikaatiotaitoja, joilla pystyisimme välttämään väärinymmärrykset päivittäisessä kanssakäymisessä. Kirjassa mainittiin hyvä esimerkki, kuinka NASA:n työntekijät tekivät virheen sekoittaessaan tuumat ja sentit keskenään, mikä johti siihen, että avaruusluotain, joka oli arvoltaan monia miljoonia dollareita, päätyi törmäämään Marsin pinnalle. Tämä on mielestäni hyvä esimerkki, koska tuumalla ja sentillä on todella pieni ero, mutta pienelläkin väärinymmärryksellä voi olla isot ja kohtalokkaat seuraukset.

Oma henkilökohtainen kokemus väärinymmärryksestä tulee siitä, kun kerron asiani ja oletan, että toinen osapuoli on tajunnut asian, jos hän ei itse kysy asiaan tarkennusta tai selvennystä. Tästä tavasta minun pitäisi oppia nopeasti pois tai edes varmistaa, että asiani on ymmärretty minun tarkoittamallani tavalla. Koen myös suuriksi sudenkuopiksi keskusteluissa, että puhutaan liikaa mikä vie kuuntelijalta mielenkiinnon kuunteluun tai asia kerrotaan liian nopeasti tai suppeasti ja silloin ilmaan jää kuuntelijalle varmasti kysymyksiä asiasta. Tietenkin kuuntelijalla on myös yhtä tärkeä rooli kuin puhujallakin, jotta väärinymmärryksiltä selvittäisiin. Kuuntelijan pitää olla myös täysin mukana kuuntelemassa eikä puolivaloilla. Esimerkkinä Heigan omissa treeneissä tai viikkopalavereissa näkee ja huomaa heti, jos joku ei ole läsnä tai oikeasti kuuntele, vaan keskittyy täysin vääriin asioihin.

Väärinymmärryksiä voi tulla muutoinkin kuin pelkästään puhumisen kautta. Stereotypiat ovat vaarallisia, koska ne antavat väärin tai liioitellun ja yksipuolisen kuvan jostakin ihmisryhmästä. Lapsena opittu jako ”meihin” tai ”teihin” säilyy mukana tavalla tai toisella koko elämän. Stereotypiat aiheuttavat monta väärinymmärrystä helposti koska jokaisella ihmisellä on ennakkoluulot joitakin ihmisryhmiä kohtaan. Tästä asiasta nykyään puhutaan enemmän ja sitä tuodaan entistä enemmän julki, mikä lieventää paljon väärinymmärryksiä ihmisryhmiä kohtaan. Pitää tietenkin muistaa, että stereotypiat voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia, mutta kun itse mietin stereotypioita ovat ne pääsääntöisesti negatiivisia.

Dialogi on keskustelijoiden yhteisen toiminnan tulosta. Kirjassa käsiteltiin kooperatiivisuuden periaatteita, joita Grice kuvaili seuraavasti:

Määrän periaate: Vältä liiallista puhumista tai liian niukkaa ilmaisua. Liian pitkät selostukset voivat aiheuttaa kuulijoiden kiinnostuksen hiipumisen, kun taas liian tiiviit kuvaukset voivat jättää epäselvyyksiä ilmaan.

Laadun periaate: Älä esitä väitteitä, joita et pidä totena tai joille ei ole vankkoja perusteita. Valheet ja huhut tulisi jättää keskustelun ulkopuolelle.

Johdonmukaisuuden periaate: Pysy aiheessa. Liiallinen aiheen vaihtelu voi hidastaa keskustelun etenemistä kohti haluttua tavoitetta. Kuitenkin on myös tilanteita, joissa pieni poikkeaminen aiheesta voi tuoda uusia näkökulmia ja rikastuttaa keskustelua.

Tavan periaate: Puhu selkeästi ja vältä monitulkintaisuutta. Käytä kieltä, joka on ymmärrettävää kaikille keskustelun osapuolille.

Näillä periaatteilla saat vähennettyä väärinymmärryksen mahdollisuutta. Kuitenkin moni vuoropuhelussa rikkoo näitä sääntöjä jatkuvasti ja se aiheuttaa monesti suurta hämmennystä. Itse kun olen dialogiringissä, kallistun monesti liian niukkaan puheeseen. Kerron asiat monesti niin lyhyesti kuin mahdollista. En kuitenkaan poikkea yleensä aiheesta vaan pyrin pysymään aiheessa.

Kirjan lopussa on kappale ”Vuorovaikutuksen reunaehdot”, jossa annetaan ohjeita, joiden avulla keskustelijat voivat lisätä onnistumisen mahdollisuutta. Poimin sieltä muutaman kohdan, joiden koen olevan tärkeä jokaisen sisäistää, kun olemme vuorovaikutuksissa toisen henkilön kanssa.

Väärinkäsityksiä ei voida täysin välttää: Muistetaan, että ihmisten on mahdotonta kommunikoida keskenään, ettei väärinkäsityksiä tapahtuisi ollenkaan. Väärinkäsityksiä tulee, mutta niitä on silti hyvä pyrkiä vähentämään.

Ihmiset ovat erilaisia temperamentiltaan ja luonteeltaan: Ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa suuresti se, millainen hän on luonteeltaan. Esimerkiksi introvertin kanssa on erilaista keskustella kuin ekstrovertin sekä itseään vähättelevän ihmisen sanomisia on tulkittava eri tavalla kuin sellaisen, joka uskoo itseensä kaikessa. Ihmistuntemus nousee tässä asiassa omaan arvoonsa, kun osaa lukea toisen ihmisen käyttäytymistä ja syitä niille. Myös mielialat vaikuttavat todella paljon ihmisten käyttäytymiseen ja sanomisiin.

Ihmisten asenteet ja arvot poikkeavat toisistaan: Ihmisten arvot ja asenteet ovat tapauskohtaisia, ja ne ovat tärkeä ottaa huomioon. Arvoissa on paljon kulttuuri eroja, jotka vaikuttavat heidän asenteeseensa tiettyihin asioihin. Jos elää jatkuvasti samanmielisten kuplassa, menettää kyvyn ymmärtää kuplan ulkopuolisia.

Nyt kun luen näitä valitsemiani kohtia huomaan asiat, mitkä koen tärkeäksi vuorovaikutukseen mentäessä. Monta asiaa pitää tietenkin ottaa huomioon, mutta uskon kun nämä asiat huomioi toisesta henkilöstä pystymme välttämään väärinymmärryksiä. Pitää siis avoimin mielin lähteä vuorovaikutukseen.

Kultaisena sääntönä vuorovaikutuksiin sanoisin kaikessa yksinkertaisuudessaan: ”Jos olet puhujan roolissa, muista varmistaa kuuntelijalta onko hän sisäistänyt asian, niin että hän ymmärsi sen. Jos olet kuuntelijan roolissa muista kysyä tarkentavia kysymyksiä, jotta olet kärryillä ja pystyt sisäistämään puhujan viestin.”