Uuvuksissa: Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Kirjoittaja: Iida Riipinen

23 tammikuun, 2022

Lähdeteos: Uuvuksissa: Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Lähdeteoksen kirjoittaja: Liisa Uusitalo-Arola

Teoriapisteet: 2

Uupumus on jatkuvasti lisääntyvä vaiva yhteiskunnassa. Koko ajan useampi ja useampi väsyy työstä uupumukseen asti. Työ kuormittaa enemmän, kuin ihminen jaksaa itse kantaa ja ottaa vastaan. Uupumus ei ole enää edes vain työpaikkojen ongelma, vaan yhä nuoremmat kärsivät myös uupumuksesta jo esimerkiksi opiskelujen aikana. Tiimiakatemia on loistava paikka uupua jo ennen työelämää tai työelämän rinnalla.

Olen itse kokenut myös jonkinlaista uupumista muutaman kerran elämäni aikana. Ensimmäisen kerran lukion viimeisen vuoden aikana ja viimeisimmän kerran viime syksynä. Liisa Uusitalo-Arolan kirjassa Uuvuksissa: Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin mainituista uupumuksen oireista olen läpikäynyt joitain. Jokaisellahan uupumus ilmenee eri tavoin, eikä kaikille tule täysin samoja oireita tai samassa järjestyksessä. Toistaiseksi olen kuitenkin saanut itse nostettua itseni takaisin jaloilleni. Jokainen kerta on opettanut itselleni jotakin. Ensimmäisestä kerrasta opin kantapään kautta omia rajojani ja minulla on pohjaa, johon peilata omaa olotilaani tänä päivänä. Osaan aistia joitakin uupumisen merkkejä ajoissa, jottei tilanne pääsisi niin pitkälle, johon se silloin meni. Lukion aikana en itse edes ymmärtänyt olleeni uupunut, olen oivaltanut sen vasta jälkikäteen. Sen hetken suuret elämäntilanteen muutokset, ylioppilaskirjoitukset, työt sekä lukioteatteri ajoivat itseni oman jaksamiseni rajan yli. Kärsin silloin paljon stressistä ja uniongelmista, joiden takia minulla on parin kuukauden ajalta kaikki tapahtumat hämärän peitossa, en muista juuri mitään.

En tiedä, näkikö minusta väsymystäni ulospäin. Olen tottunut suorittamaan omalla tasollani ja osaan välillä jopa pelottavankin hyvin piilottaa omia tunteitani ja laittaa suorittavan vaihteen päälle. Muistan ajatelleeni jaksamattomuuden olevan häpeällistä ja heikkoa, joten koin suurta tarvetta piilottaa sen. En edes tiedä, mistä nämä ajatukset ovat päähäni iskostuneet. Todennäköisesti nämäkin ovat sidoksissa esimerkiksi tunnelukkoihin. Tai ehkä toisena syynä voi olla alitajuntaan ajettu yhteiskunnan paine. Ymmärrän helposti sen, miksi tässä maailmassa on helppo uupua. Yhteiskunnalta tulee jatkuvasti painetta olla tehokas ja saada paljon aikaan. Sosiaalinen media pursuaa ihmisten täydellisiä ja aikaansaavia, ahkeria elämiä. Varsinkin itse koen nuorena naisena tarvitsevani jatkuvasti näyttää arvoni ja lunastaa paikkani yhteiskunnassa olemalla ahkera ja tekemällä töitä. Mitä enemmän teet, sitä parempi olet.

Myöhemmät uupumiseni eivät ole olleet niin rajuja, kuin lukion aikainen. Olen osannut hahmottaa varoitusmerkkejä ajoissa ja tehdä muutoksia arkeeni. Silti jokin ajaa tasasin väliajoin kohti väsymystä, eli jokin ydinasia ei ole muuttunut. Olen saanut tiimiltäni arvostusta tehokkuuteni ja aikaansaamiseni suhteen. Tietysti se tuntuu hyvältä, mutta olen hiljattain alkanut miettimään mitä tämä pointtaus saa minussa aikaan. Voiko jatkuva asian esille tuominen luoda itselleni jatkossa paineita suorittaa yhtä hyvin, yhtä kovalla tasolla yhtä laadukkaasti? Alisuoritanko, jos en teekään niin paljoa? Alanko vaatia itseltäni huomaamattani aina tiettyä rimaa tai jopa sen ylitystä? Tavallaanhan tämä tukee sitä mallia yhteiskunnassa, jossa tehokkuutta arvostetaan. Melkein jopa enemmän, kuin tasapainoista elämää. En välttämättä ole itse edes samaa mieltä siitä, että ”tekisin eniten” tiimissämme. Meitä on monta, joiden tunnit paukkuvat leikiten yli ja joilla on monta rautaa tulessa. Vaikutanko niin paljon toimeliaammalta, koska olen uhrannut vapaa-aikaani ehkä muita enemmän työlle tai asettanut muita ja muiden tarpeita itseni edelle?

Tiimiakatemia on ”helppo” paikka uupua. Täällä jokainen saa luoda itse oman arkensa sisällön ja tehtävien määrän. Tällaiselle, joka innostuu lähes kaikesta, ei tiedä mitä haluaa tehdä ja suorittaa valtavalla teholla, paikka voi olla jopa vaarallinen. Halu oppia uutta, kokeilla erilaisia asioita, lunastaa oma paikka tiimissä, kasvaa ihmisenä sekä saavuttaa asetetut tavoitteet voivat liiankin helposti kääntyä itseään vastaan, muuttua suorituksiksi ja uuvuttaa. Vaatii paljon omien rajojen tuntemista, malttia sekä kykyä pitää omasta ajankäytöstä kiinni selvitäkseen täällä. Joillekin se on helppoa, toisille paljon vaikeampaa. Toisaalta tämä on myös paikka, jossa oppia omista rajoista ja jaksamisesta. Tämä on paikka harjoitella omaa ajankäyttöä ja hallita suorittamista ilman liiallista painetta, jota työelämä voi aiheuttaa. Mielestäni paljon haasteita luo se, että akatemiaa on vaikea sulkea työajan ulkopuolella pois mielestä. Vaikka töitä tekisikin vain varsinaisella työajalla, todella usein ajatukset ja puheenaiheet kääntyvät akatemiaan, jolloin se kummittelee jatkuvasti myös vapaa-ajalla. Koen itse todella vaikeaksi irrottaa akatemiaa pois ajatuksista ja keskittyä johonkin aivan muuhun. En ole varmasti ainut. Jatkuva ajatuksissa pyöriminen lisää uupumisen riskiä, jos uupuminen liittyy opiskeluun ja työhön akatemialla. Akatemia on ilmaa, jota hengitämme.

En tiedä, mitä odotin kirjalta. Se oli kuitenkin todella erilainen, mitä aluksi kuvittelin. Kirjassa käsiteltiin paljon tilastoja ja uupuneiden tarinoita sekä yleistietoa uupumuksesta. Kirja sisälsi myös paljon tehtäviä, jotka tukevat uupumuksesta paranemista. Tällä hetkellä voin itse hyvin ja ehkä siksi kirja tuntui jotenkin etäiseltä. Uskon kuitenkin, että kirjasta on paljon apua ihmisille, jotka kärsivät uupumuksesta ja ovat kokeneet burnoutin. On myös itselleni hyvä pitää mielessä näitä tehtäviä ja tarinoita kirjasta, jos ajaudun uupumukseen tulevaisuudessa. Tietysti tavoitteeni on, etten ajautuisi. Tällä hetkellä harjoitan tiukkaa ajankäytön hallintaa, jonka avulla pyrin erottamaan itselleni selkeää vapaa-aikaa ja olla potematta huonoa omatuntoa siitä, jos en kokoaikaa tee jotakin. Kevät täyttyy hyvää tahtia ja ymmärrän koko ajan paremmin oman jaksamiseni merkityksen. Pyrin sisäistämään vapaa-ajan merkitystä ja pitämään siitä kiinni. Jotta jaksan.

Iida Riipinen

Projektitoimisto Heiga osk.

https://www.heiga.fi/

You May Also Like…

Luin Jyrki Jokitalon kirjoittaman kirjan nimeltä Myyntikolmio. Kirjan tarkoituksena oli kertoa myyntiin perustuvia...

Kehnot pomot ympärilläni

Kehnot pomot ympärilläni Maailma on täynnä paskoja johtajia. Olemme kaikki varmasti törmänneet sellaiseen. Olenko minä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti