Vuoden ensimmäiseksi kirjaksi minulle valikoitui Sami Miettisen ja Juhana Tolkin kirja Uusi Neuvotteluvalta: Saat minkä neuvottelet, et mitä ansaitset. Kirjaan päädyin sen mielenkiintoa herättävän nimen takia, sillä aihe on itseäni kiinnostava. Myynnin kirjoja olen lukenut, joissa on kyllä käyty läpi neuvottelua aiheena, mutta kirja täysin tästä aiheesta sai ymmärtämään asiat syvemmällä tasolla. Varsinaisesti minulla ei vielä ole järin kovasti kokemusta neuvottelemisesta, ainakaan bisnesneuvotteluista, joten toivoin kirjan avaavan aihetta minulle jotta voin oppia uutta tulevaisuuden tilanteita varten.  

Kirja keskittyi pitkälti ihmisen mieleen, sekä mitkä asiat vaikuttavat keneenkin ja millä tavalla. Kirjassa sanottiinkin, että oppeja ei ole tarkoitettu manipulaatiokeinoiksi saada itselleen epäreiluja sopimuksia, vaan avata enemmän ihmisen psykologiasta neuvottelutilanteiden aikana. Tämänkaltaiset kirjat ovatkin omasta mielestäni siitä hyviä, että niitä voi reflektoida itseensä, omiin kokemuksiin tai näkemiinsä tilanteisiin ja pohtia miksi lopputulos oli tietynlainen ja mitkä asiat siihen vaikuttivat. 

Kirjassa oli paljon asioita, joita olin lukenut jo aiemmin myynnistä kertovista kirjoista, kuten ihmisten persoonallisuustyyppien analysointi puheesta, asennoista sekä miten omat pienet valinnat vaikuttavat kaupan toiseen osapuoleen. Ihmiset tykkäävät tulla toimeen toisten ihmisten kanssa, ja helpompi on tulla ihmisten kanssa toimeen jotka vaikuttavat olevan samalla aaltopituudella toisen kanssa. siksi on tärkeää huomioida pieniä asioita kuten puhetyyliä, omaa asentoa ja peilata muita mahdollisia asioita. Neuvottelutilanteessa on myös kirjan mukaan otettava huomioon toisen ihmisen persoonallisuudesta ja puheesta saatavat halut. Jos toinen osapuoli neuvottelussa vaikuttaa janoavan valtaa olemalla vaativa, itsevarma sekä karismaattinen, on tähän osattava reagoida tavalla, jolla uskoisi toisen osapuolen tykkäävän siitä. Jos vastaa tämänlaiseen käytökseen samanlaisella käytöksellä, todennäköisemmin toinen osapuoli näkee sinut enemmän uhkana kuin neuvottelukumppanina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että onnistuakseen tulisi alistua toisen tahtoon, vaan enemmänkin saada toinen omalle mukavuusalueelleen. “Sosiaalisuus on neuvottelijan kyky signaloida ja hallita tunteita sopimustilanteissa.” 

Entisen plastiikkakirurgi Maxwell Maltzin 1960-luvulla keksimästä menetelmästä kerrottiin myös kirjassa ja tämä herätti kovasti ajatuksiani. Maltzin mukaan menestyksen taustalla on tulevaisuuden simulointi optimistiselta kannalta. Tämä perustuu mielikuvaharjoitukseen, jossa kuvitellaan jatkuvasti tulevaa tilannetta ja onnistutaan siinä oman mielen sisällä. Tämä kertoo siis suoraan, miten henkinen valmistautuminen, itsevarmuus ja omakuva vaikkapa neuvottelutilanteessa voi parantaa sen kulkua ja lopputulosta. Olen välillä itse aikamoinen jännittäjä, jo tosi nuoresta asti kun olen esiintynyt vaikkapa kitaran kanssa suuren yleisön edessä. Aion käyttää tätä menetelmää tulevaisuudessa, sillä optimistisuuteni tilanteista ei ole aina se kaikista parhain, etenkin uusia tai jännittäviä asioita tehdessä.  

Kirjassa syvennyttiin paljon psykologiaan, ihmistyyppeihin, ihmisen omakuvaan sekä käytännön esimerkkeihin, ja tämä monipuolisuus helpotti hahmottamaan kirjan oppeja todella hyvin. Vaikka ei olisikaan niin kiinnostunut neuvottelutaidoista, uskon kirjasta olevan hyötyä monille etenkin Tiimiakatemialla.