Johdanto

Päätin tämän kirjan valitessani haastaa itseni toden teolla. Talousasiat eivät missään nimessä ole vahvuuksiani, eivätkä tietoni talousmuodoista olleet millään tavalla kehuttavalla tasolla. Heikosta lähtötasostani johtuen kyseinen kirja ”Talouden uudet muodot” vaati minulta paljon miettimistä, muistiinpanoja sekä useita kertoja palaamista jo lukemiini kohtiin, koska en ensimmäisestä kerrasta ymmärtänyt, mitä niissä sanotaan.

Koin kuitenkin saaneeni tästä kirjasta todella paljon oppia, ja opin merkittävästi erilaisia taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja, ja sain konkreettisia näkökulmia siihen, miten uusia talousmuotoja voi hyödyntää arjessa ja työelämässä. Talous on itsessään asiana jo vaikea ymmärrettävä, joten keskittymistä vaaditaan sekä tämän kirjan lukemisessa että tämän esseen kirjoittamisessa.

Uusia talouden muotoja

Yhteiset. Yhteiset ovat resursseja, mitä jaamme yhteisesti. Aluksi kehämäiseltä vaikuttava määritelmä sisältää kuitenkin kolme selittävää näkökulmaa.

Ensimmäisenä näkökulmana toimii mikä ”jotain?” Mitkä ovat niitä asioita, jotka näemme tuotantoon tai kulutukseen käytettävinä resursseina? Esimerkkeinä näitä resursseja olivat alun perin luonnonvarat, mutta myöhemmin resursseiksi alettiin laskemaan myös aineettomat hyödykkeet, kuten tieto.

Toisena näkökulmana on ketkä ”me?” Yhteiset ovat resurssiyhteisöjä, ja näiden yhteisöjen rajat sekä rakenteet määrittävät, minkälaiset käyttöoikeudet ensimmäisessä näkökulmassa kuvattuihin resursseihin sallitaan.

Kolmantena näkökulmana löytyy kysymys: Miten yhteinen jaetaan? Miten tietoresurssien ja luonnonvararesurssien käyttöä koskevia mahdollisuuksia jaetaan niitä tarvitseville yhteisöille tasaisesti? Tähän kysymykseen kirja tarjoaa vastauksena muuttuvan jaon, eli resurssien jako ei ole absoluuttinen, vaan yhteisöjen tilanteiden kautta muuttuva.

Yhteinen talousmuoto oli hankala ymmärtää itsellenikin. Pukisin sen silti sanoiksi näin: maailmassa on yhteisiä taloudessa käytettäviä resursseja, joihin yhteisöillä on tarve, kuten tieto ja luonnonvarat. Toinen näkökulma määrittää niitä käyttävät yhteisöt esim. maatalousala, teollisuusala, ja rakennusala. Kolmannessa näkökulmassa yhteisiä resursseja jaetaan näille yhteisöille käytettäväksi, niin että resurssit eivät pala loppuun. Näin summaisin yhteisen talousmuodon.

Jakamistalous. Jakamistalous on yhdistelmä yhteisöllisiä käytäntöjä sekä nykyteknologian mahdollistamia moderneja yhteydenpidon muotoja. Mitä tämä sitten meinaa? Nykyteknologian uudet verkkoratkaisut mahdollistavat omaisuuden, palveluiden ja taitojen tehokkaan jakamisen sekä vaihtamisen, esimerkiksi sosiaalisen median alustojen kuten Skillsharen avulla. Jakamalla yllä lueteltuja resursseja saadaan myös vähemmällä käytöllä olevat resurssit tehokkaammin otettua käytäntöön.

Jakamistaloutta pidetään konkreettisimpana ilmentymänä kehityksestä, jossa teollisuustuotantoon pohjautuvasta taloudesta siirrytään entistä enemmän kohti valmiita palveluita ja sisältöä koskevaa taloutta. Hyvä esimerkki tästä kehityksestä on verkkovuokrauspalvelu AirBNB, jossa ihmiset voivat vuokrata omia valmiita asuntojaan toisten käyttöön, uusien hotellien rakentamisen sijasta. Jakamistalouden harjoittamista pidetään myös isona askeleena kohti ekologisuutta, kun ympäristöä saastuttavaa teollisuustuotantoa ja tavarantuotantoprosessia pyritään vähentämään ja resurssit siirtyvät entistä enemmän verkkopalveluihin. Jakamistalous voi myös lisätä kansalaisten kestävän kehityksen valintoja jokapäiväisessä arjessa, esimerkiksi suosimalla tavaroiden yhteiskäyttöä sekä tavaravuokrausta uuden ostamisen sijaan.

Solidaarisuustalous. Solidaarisuustalous oli minulle käsitteenä täysin vieras ennen kuin olin lukenut tämän kirjan, kuitenkin se iski minuun selvästi eniten tämän kirjan asioista ja sopi hyvin omaan arvomaailmaani. Solidaarisuustalous tarkoittaa pyrkimystä nykyistä taloutta oikeudenmukaisempaan, demokraattisempaan ja kestävämpään toimintaan, jossa pyritään ottamaan huomioon eettisiä kysymyksiä ja moraaleita enemmän, kuin tavallisessa talouden valtavirrassa. Solidaarisuustaloudessa talouden ympäriltä poistuu asiantuntijoihin perustuva hiearkkinen vallankäyttö. Solidaarisuustaloudessa ihmisten sekä luonnon ja ilmaston hyvinvointi priorisoidaan taloudellisten tuotto-odotusten edelle, ja pyritään markkinoimaan solidaarisuustalouden arvomaailman mukaisesti tuotettuja tuotteita ekologisimpana sekä inhimillisimpinä verrattuna normaalin teollisuustalouden kautta tuotettuihin tuotteisiin.

Solidaarisuustalous perustuu ihmisarvoon ja etiikkaan, ja yleensä solidaarisuustaloutta harjoittavalla yrityksellä markkinointi ja PR-puoli luistaa merkittävästi paremmin, kuin normaaliin teollisuustalouteen toimintaansa perustavat yhtiöt. Maailman muutoksen ja suvaitsevaisuuden mukana sekä sosiaalisen median vaikutuksesta solidaarisuustalous nostaa profiiliaan entistä rivakammin, ja yritykset pyrkivät harjoittamaan solidaarisuustaloutta huomattavasti ahkerammin ja tehokkaammin nykypäivänä. Tämä johtuu valtavista teknologisista ja suvaitsevaisuuden harppauksista maailmalla verrattuna vaikkapa 90-lukuun tai 2000-luvun alkuun, kun viestintäteknologia ei ollut lähelläkään sitä tasoa, kuin mitä se nykypäivänä on.

Miten näitä voi hyödyntää?

Ymmärrän nämä talousmuodot ja niiden vaikutukset ekologisuuteen sekä niiden valtavan vaikutuksen maailman markkinatalouteen. Itse jäin kuitenkin miettimään kysymystä, miten hyödyntäisin käytännössä oppimiani talousmuotoja. Kuten edellisessä kappaleessa solidaarisuustaloudesta totesin, solidaarisuustalous on valtavalla nopeudella kasvava talousmuoto, joka on tulevaisuutta. Siksi sen kyytiin kannattaa hypätä kaikessa omassa taloustoiminnassaan sekä yrityksen markkinoinnissa. Yhteisen talouden mittakaava on valtava, ja yhteiseen talouteen vaikuttaminen yksilönä käytännössä on haasteellista. Yksi tapa on liittyä ammattiyhteisöön tai alayhteisöön, jotta pääsee mahdollisesti vaikuttamaan oman työpisteen resurssien alkuperään ja hankintapaikkoihin. Jakamistalouden alalla taas muhii monia mahdollisia liikeideoita, joita voi rakentaa solidaarisuustalouden pohjalle. Esimerkkinä mieleeni tuli yritys, jonka toimialana olisi kierrättää mahdollisimman paljon ihmisten ylijäämätavaraa uuteen käyttöön, jotta uudelta tavaratuotannolta voitaisiin säästyä.

Kirjana tosiaan talouden uudet muodot oli haastava minulle, mutta koin saaneeni paljon oppia talouden uusista trendeistä, joiden käyttö on oman yrityksen pyörittämisessä sekä rekrytoinnissa/yrityksen markkinoinnissa mahdollista ja toimintaa tehostavaa. Aika lailla nollapohjalta kirjaan lähteneenä sain kuitenkin irti kirjasta konkreettisessa elämässä hyödynnettäviä teoriasisältöjä.