Uteliaisuuden taito

Kirjoittaja: Mirva Räsänen

1 joulukuun, 2022

Lähdeteos: Uteliaisuuden taito

Lähdeteoksen kirjoittaja: Hanna Siefen

Teoriapisteet: 2

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi opetella kuka tahansa ja siihen voi kiinnittää huomiota päivittäisisää valinnoissa. Me ihmiset olemme luontaisesti uteliaita ja haluamme ihmetellä, rakentaa, purkaa, kokeilla ja selvittää asioita. Kirja kertoi, miten saamme kasvatettua omaa utelijaisuuttamme erilaisissa tilanteissa, joka johtaa myös uuden oppimiseen.

Uteliaisuus

Uteliaisuus auttaa ihmisiä oppimaan uutta ja on yksi motivaation lähde.  Uteliasta mieltämme voimme ruokkia pienillä päivittäisillä asioilla arjessamme. Uteliaisuus voi näkyä arjessamme siten, että valitsemme uuden ruokapaikan, tutun ja turvallisen sijasta. Lukiessamme lehteä voimme valita ei niin kiinnostavan artikkelin luettavaksi, jonka kautta uteliaisuus herää artikkelissa olevaan aiheeseen. Uteliaisuus syntyy, kun huomaamme, että meiltä puuttuu jotain olennaista tietoa. Kuten ruokapaikan valinnassa meiltä puuttuu tietoa, millainen kyseinen ruokapaikka on ja onko siellä hyvää ruokaa. Uteliaisuus herää tuolloin, kun meillä ei ole tietoa kyseisestä ruokapaikasta. Uteliaisuutta voidaan kehittää valitsemalla tietoisesti ei niin kiinnostavia artikkeleja, mennä istumaan ruokaillessa ei niin tunnettujen ihmisten kanssa tai valitsemalla uuden ruokapaikan tutun ja turvallisen sijasta.

Kirjaa lukiessa mietin omakohtaisia päivittäisiä valintoja missä uteliaisuus näkyy omassa arjessani. Olen mielestäni utelias ihmisten, joka janoaa tietoa ja uuden oppimista. Uteliaisuus on näkynyt tekemisessä siten että olen panostanut opinnoissa myös niihin aiheisiin, jotka eivät ole aiheeltaan itseäni kiinnostavia tai motivoivia. Uteliaisuus kumpuaa sisäisestä halusta ymmärtää ympärillä tapahtuvia asioita. Uteliaisuus ja tiedonjano näkyy myös hyvien romaanien ja televisiosarjojen koukuttavuudessa. Koukuttavien sarjojen ja kirjasarjojen menestys on yksi hyvä esimerkki ihmisten suunnattomasta utelijaisuudesta. Suoratoistopalvelujen suosio on ollut useamman vuoden pinnalla, joka kertoo suuresta uteliaisuudesta ja tiedonjanosta. Päivänä, jolloin pitäisi tehdä jotain ei niin miellyttävää asiaa, kuten koulutehtävät tai ruuanlaitto huomaamme tekevämme niitä asioita, jotka kiinnostavat enemmän kuten suoratoistojen sarjojen katseleminen. Katsoessamme hyvää sarjaa ja lupaamme että aloitan sen epämiellyttävän asian tekemisen tämän yhden jakson jälkeen ja silti päädymme katsomaan vielä toisen ja kolmannen jakson. Uteliaisuus on vienyt voiton uuden jakson katsomiseen. Viihdeteollisuus ja suoratoistopalvelut ovat saaneet meidät valitsemaan mukavuuden haluisemman elämän, jossa ei tarvitse ajatella ja tehdä aivotyötä.

Me ihmiset halutaan oppia, oivaltaa ja tulla yllätetyksi, jota uteliaisuus ruokkii. Ihmisillä on myös luontainen tottumus turvautua helpoimpaan ja vaarattomaan vaihtoehtoon. Kyseessä on mielen laiskuutta ja turvallisuuden hakeminen, joka aiheuttaa tekemään helpompia päätöksiä. Kohtaamme tällaisia hetkiä päivittäin, jotka ovat tiedostamattoman mielen valintoja. Huomaan itseni salaamassa puhelimelta Iltalehteä ja avaan sieltä tietyt artikkelit luettavaksi ja toiset jätän avaamatta. Miksi emme avaa kaikkia artikkeleja ja mitkä tekijät vaikuttavat artikkelin valintaan. Luulen, että teemme otsikosta monia johtopäätöksiä tiedostamatta. Kirjassa mainittiin, että johtopäätöksistä voi herätä vasta-argumentteja, aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita tai kyseinen aihe ei vaan kiinnosta. Jos viitsisimme avata artikkelin, voisimme saada uteliaisuuden heräämään ja oppia uutta tai saada uudenlaisia näkökulmia ja oivalluksen hetkiä kyseisestä aiheesta. Uteliaisuutta voi näin siten kehittää valitessaan artikkelia tai menemällä mukavuusalueen ulkopuolelle. Valitsemme mukavuusalueen ulkopuolelta artikkelin, joudumme ajattelemaan ja käyttämään energiaan ei niin kiinnostavaan artikkeliin. Itse olen huomannut, kuinka vältän sellaisten artikkelin aiheita, jotka ovat vastaan omia ajatuksia tai arvoja. Jos avaisin kyseiset artikkelit, se saisi minut ymmärtämään asiaa toisen näkökulmasta ja muuttamaan jopa omaa näkökantaani kyseisestä aiheesta. Uteliaisuuden taito kirja sai minut ymmärtämään millä perustalla valitsen tietyt artikkelit luettavaksi.

Mielen mallit

Alemme opetella lapsesta asti uusia taitoja ja ajattelumalleja, joita saamme vanhemmilta, päiväkodinhoitajilta tai isovanhemmilta. Nämä opitut taidot ja ajattelumallit, joita olemme oppineet vuosien varrella vaikuttavat toimintaamme arkielämässä. Sisäisten mielen mallien taustalla on oppimista, joka voi tulla joskus uuden oppimisen esteeksi. Leikkaammeko levänpäälle kurkkua juustohöylällä vai veitsellä. Jos olemme oppineet leikkaamaan leivänpäälle kurkkua veitsellä, ajatus juustohöylällä leikkaamisesta tuntuisi väärältä ja aiheuttaisi tunnereaktion, ettei noin voi tehdä. Kyseiset ajattelumallit voivat olla pieniä tai sompia, mutta niiden merkitys ajattelumme ja asioiden jäsentelyyn on merkittävä. Tarkastelemme uutta informaatiota sisäisiin mielen malleihimme ja teemme sen avulla johtopäätöksiä ja tulkintoja. Sisäisten mallien murtamiseen tarvitaan paljon työtä, jotta ajattelu mallit muuttuisivat. Kirjassa mainittiin myös, että sisäiset mallit vaikuttavat mihin suuntaamme huomiomme, joka on myös laiskuuden taustalla.

Sisäiset mielen mallit ovat mielenkiintoinen aihe, koska ne vaikuttavat meidän käyttäytymiseemme, asioiden tulkitsemiseen ja johtopäätöksiin. Olin mukana Sengen-koulutuksessa, jonka järjestäjänä oli Proakatemia. Aiheena tuolloin oli sisäisten mielen mallit, jossa käsiteltiin samoja aiheita, kuin kirjassa. Kyseisestä koulutuksesta jäi erityisesti mieleeni, miten toimintatapojen ja mielen mallien muuttaminen voisi tapahtua. Mielen mallien ja toimintatapojen muuttamisesta kerrottiin kaavion avulla (Kuva 1), joka on Chris Argyris mallintama. Vasemmanpuoleisessa kuvassa mielenmallien ja toiminta tapojen muuttamista ei tapahdu tietoisesti tekemällä. Oikeanpuoleisessa kuvassa mielenmallien muuttamista tapahtuu palautteen saamisen jälkeen käydessämme omien mieltenmallien kyseenalaistamisen kautta. Kun kyseenalastamme omia mieltenmalleja palautteen saannin jälkeen, voimme kehittää omaa toimintaa tai tulkintoja. Olen huomannut itsestäni, kuinka joudun palautteen saannin jälkeen tekemään syvällisempää pohdintaa siitä, miksi sain kyseisen palautteen ja mistä se johtuu. Syvällisempää pohdintaa luulen tekeväni siksi että osaisin muokata omia mielen malleja tai toimintatapoja parantaakseni toimintaa jatkoa varten. Olen huomannut myös, että palautteen antajalla voi olla omia mielen malleja taustalla, jotka vaikuttavat palautteen antamiseen ja siihen minkälaisia tulkintoja sisäisten mielten mallien kautta palautteen antaja antaa palautetta.

Sisäisten mielen mallien muuttamiseen ja uuden asian oppimiseen tarvitaan vaivannäköä. Jotta saisimme muutettua ajattelu mallejamme tai opeteltua uuden asian, tarvitaan siihen paljon ajatustyötä. Ajatustoiminnon käyttävät paljon energiaa ja ajattelun laatu on suoraan varannollinen oppimisen laatuun. Olen huomannut, kuinka reflektioita kirjoittaessa tarvitsen useamman päivän kirjoitustyöhön ajatusten työstämiseen ja ulossaantiin. Ensimmäisenä päivänä työstän tekstin suuntaviivoja ja ajatuksia, jota haluaisin tuoda tekstissä esille. Toisena päivänä olen saanut työstettyä ajatuksia ja selkeyttänyt tekstin aiheita, jolloin omien pohdintojen ja ajatusten työstäminen tekstiin on helpompaa. Ajatusten työstäminen, uuden asian oppiminen, palautteen sisäistäminen ja mielten malline työstäminen vaatii niin ajatustyötä ja energiaa. Tämä ajatustyö itselläni ei tapahdu yhden päivän aikana, vaan aivot joutuvat käsittelemään asiaa useamman päivän, jotta kehittymistä ja muutosta tapahtuisi.

Pohdinta

Uteliaisuuden taito kirja oli mielestäni ajatuksia herättelevä ja sai aikaan ymmärrystä omille sisäisille malleille ja uteliaisuudelle. Kirja käsitteli laajasti uteliaisuuteen liittyviä tekijöitä. Kirja oli mukaansa tempaava, jossa tarinallinen kulku ja tietokohdat olivat ajatuksia herätteleviä. Kirja sisälsi paljon hyviä ajatuksia ja oivaltavia hetkiä, että vieläkin aivoni yrittävät sisäistää lukemaani ja oppimaani asiaa. Olen huomannut kirjan lukemisen jälkeen, kuinka kiinnitän huomiota siihen, miksi valitsen jonkun tietyn asian, jonkun toisen sijasta. Olen myös kiinnittänyt huomiota enemmän siihen, miksi minun ajatukseni tyrmätään siten, että vastapuoleinen kuulija heittää oman toisenlaisen näkemyksen kyseisestä aiheesta. Mietin että onkohan vastapuoleisella kuuntelijalla tuolloin jotain mielen malleja taustalla, jonka takia hän ehdottaa oman näkemyksen ilman että kysyisi mikä on minun ajatukseni taustalla. Kirja on saanut minut havainnoimaan ympärilläni tapahtuvia asioita, kuten ihmisten käyttäytymistä tai uteliaisuuden mahdollisuuksia. Yritän valita asioita tietoisesti toisin, jotta uteliaisuus heräisi. Olen yrittänyt myös tulkita ja havainnoida omia ajattelu malleja ja niiden taustatekijöitä, jotta voisin muuttaa ajattelun malleja tietoisesti parempaan suuntaan.

Kuva 1/Chris Argyris/Single-loop learning and Double-loop learning

You May Also Like…

Alustatalous

Ajattelin kokeilla uutta aluevaltausta ja paneutua alustatalouden maailmaan. Ajat ovat todella muuttuneet ja...

Johtajuuden ristiriidat

Johtajuus on monimutkainen laji, jossa kaikkia ei koskaan voi miellyttää tasapuolisesti ja pettymyksien kohtaamiseen...

Myy enemmän – myy paremmin

Myynti on taitolaji, josta Mika D. Rubanovitsch on kirjoittanut useammankin kirjan. Viime syksynä luin kyseiseltä...

0 kommenttia

Lähetä kommentti