Johdanto

Opinnäytetyön tekeminen lähestyy, sen aloittamiseen on vain nelisen kuukautta. Mietin, miten voisin valmistautua opinnäytetyön kirjoittamiseen ajoissa, ja päätin lukea kirjan tutkimuksen suorittamisesta ja raportoinnista. Opinnäytetyössä kun tehdään tutkimus, ja siitä raportti. Sirkka Hirsjärven kirja antoi minulle mahdollisuuksia erilaisten tutkimusten toteuttamiseen ja raportoimiseen mahdollisimman ymmärrettävästi ja asiantuntevasti.

Keräsin kirjasta erilaisia näkökulmia, mitä on otettava huomioon tutkimuksen ja raportin tekemisessä ja uskon siitä olevan hyötyä omassa opinnäytetyössäni ensi vuonna. Olen tykännyt aina kirjoittaa raporttimuotoista tekstiä, mutta luettuani kirjan huomasin, että rakenteessa ja järjestelmällisyydessä olisi paljon parantamisen varaa ensi vuodelle.

Tutkimusprosessi

Siitä on hyvä lähteä liikkeelle, että mikä on tutkimuksen tarkoitus? Tutkimuksen tarkoitus on raportoida asiasta ymmärrettävästi ja tiedeyhteisön hyväksymässä muodossa. Seuraavana prosessissa on selvitettävä, mitä tutkimustyyppiä tutkimuksessa halutaan käyttää. Tutkimustyyppejä on kolme päätyyppiä, ja kaikki katsovat tutkimusta hieman eri näkökulmista. Tutkimustyypit ovat teoreettinen tutkimus, argumentointi ja empiirinen tutkimus.

Teoreettinen tutkimus

Teoreettinen tutkimus edellyttää itsenäistä sekä kriittistä ajattelua, ja halua tai kykyä perehtyä syvällisesti tutkielman aihetta koskevaan kirjalliseen aineistoon. Teoreettinen tutkimus perustuu aina testattuun faktatietoon ja tarkkoihin lähdetietoihin. Tulkinnanvaraa teoreettisessa tutkimuksessa on vähemmän, koska tutkimus pyrkii olemaan niin tarkka, looginen ja perusteltu, ettei argumentoinnille aiheesta jää sijaa.

Argumentointi

Argumentoiva tutkimus tehdään yleensä polarisoivasta aiheesta, jossa ei ole täysin kiinteää oikeaa vastausta. Argumentoivassa tutkimuksessa haetaan vastaesimerkkejä, joiden avulla voi perustella tutkielman pääteesiä. Esimerkkinä jos asia X on tapahtunut näin paikassa Y, se toimii samalla tavalla myös muissa paikoissa. Argumentoivan tutkielman pohja perustuu enemmän yhteiskuntakokemuksiin ja esimerkkeihin kuin aukottomaan dataan.

Empiirinen tutkimus

Empiirinen tutkimus perustuu siihen, että tutkija pyrkii ratkaisemaan ongelman keräämänsä havaintoaineksen pohjalta. Empiiriset tutkimukset ovat monesti kokeellisia tutkimuksia, jotka perustuvat ihmisten haastattelemiseen ja ihmisten mielipiteistä kerättyyn tietoon. Otannat ovat erikokoisia riippuen empiirisen tutkimuksen koosta, mutta vakuuttava empiirinen tutkimus voidaan tehdä noin 10000 ihmisen otannalla, jolloin tutkimustulosta voidaan soveltaa laajemmin yhteiskuntaan.

Tutkimuksen kulkuun vaikuttaa hyvin paljon, mikä tutkimustyyppi tutkimukseen valitaan. Opinnäytetyöt ovat yleensä joko teoreettisia tutkimuksia tai pienen otannan empiirisiä tutkimuksia. Argumentaatiopohjainen opinnäytetyö on haasteellinen, koska JAMK vaatii melko tarkat lähdetiedot, ja argumentaatio perustuu paljolti aiempiin esimerkkitapauksiin, jotka ovat vaikea lähdemerkitä. Empiirinen tutkimus kiinnostaa minua näistä eniten, olen ollut sellaisissa haastateltavana useampiakin kertoja. Perinteinen tutkimusprosessin kaava käytiin kirjassa läpi, ja se toimii aika lailla missä tahansa tutkimustyypissä.

Tutkimusprosessi käyttää seuraavanlaista kaavaa:

Aiheeseen perehtyminen

              Aihepiiri

              Tehtäväalueen valinta

              Aiempiin tutkimuksiin ja teoreettiseen materiaaliin tutustuminen

Tutkimussuunnitelma

              Tutkimusongelmien täsmentäminen

              Tutkimustyypin valinta

              Raportointisuunnitelman laatiminen

              Työohjelma (aikataulu, rahoitus, palautteet)

Tutkimussuunnitelman toteutus

              Tutkimusaineiston kerääminen

              Aineiston analysointi

              Tutkimuksen raportointi

Tällä kaavalla opinnäytetyön tekeminen tulee onnistumaan varsin tehokkaasti, ja uskoisin ainakin tässä vaiheessa tekeväni empiirisen tutkimuksen opinnäytetyönäni.

Tutkimusseloste

Tutkimus katsotaan loppuun saaduksi vasta, kun siitä on julkaistu kirjallinen raportti. Tutkimusselosteeseen on luotava selkeä ja tarkka rakenne, jotta tutkimuksen punainen lanka pysyy käsissä koko raportin ajan. Tieteellinen raportti noudattaa yleensä hyväksyttyä jäsentelyä. Tutkimuksen tutkimusselosteen rakenne on yleensä seuraavanlainen:

Tutkimusselosteen rakenne

1. Nimiösivu

2. Tiivistelmä

3. Esipuhe

4. Sisällysluettelo

5. Johdanto

6. Teoriatausta

7. Ongelma ja hypoteesi

8. Menetelmä

9. Tarkastelu

10. Lähteet

11. Liitteet

Tutkimusselosteen rakenne pitää tutkielman kasassa, ja lukijan mukana raportissa. Näiden rakenneosien pituudet vaihtelevat, pisimmät ovat kappaleet teoriatausta, ongelma ja hypoteesi, sekä menetelmä. Näissä kappaleissa selitetään tutkimus, ja sen tulokset tarkasti. Johdanto kertoo mitä on tulossa, ja tarkastelu toimii raportin yhteenvetona. Esipuhe ei ole raportissa välttämättä pakollinen, mutta muut tutkimusselosteen rakenneosat ovat tutkimusselosteen onnistumisen kannalta välttämättömiä. Tutkimuksen alkutiivistelmä nimensä mukaisesti kertoo tutkimuksen ongelman/aiheen, tutkimustavan, tutkimuksen otannan ja tulokset. Tiivistelmän ei tarvitse olla kovin pitkä, kunhan raportin pääasiat tulevat siitä selviksi.

Kirjoitusprosessi

Kun tutkimusprosessi on edennyt raporttivaiheeseen ja raportin rakenne on suunniteltu, alkaa kirjoitusprosessi. Kirjoittaminen on monelle vaikeaa. Erityisesti tieteellinen kirjoittaminen voi olla hyvin haasteellista, eikä tekstiä tahdo nopeasti syntyä. Kirja antoi hyvän kaavan minulle, mitä kirjoittamisessa voi käyttää, ja lopputulos on tällä kaavalla yleensä laadukas, ja se eliminoi turhan miettimisen siitä, että mitähän nyt kirjoittaisin seuraavaksi. Kaava toimii metodilla ”ajattele, suunnittele, kirjoita, muokkaa”.

Ajattele. Intuitio ja ajatuksen virta on tärkeää. Kun lähdetään kirjoittamaan, ajatukset on hyvä kirjata ylös. Ajattelet tutkimusta ja aihetta, ja kirjoitat ylös paperilapulle asioita mitä tulee mieleen.

Suunnittele. Kun ajatukset ovat paperilla, niitä on helpompi lähteä kokoamaan järkevään muotoon. Suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ajatukset ja perustelut esitellään, on pohja selkeään raporttiin.

Kirjoita. Kun suunnitelma on valmis, lähdetään suunnitelman mukaisessa järjestyksessä kirjoittamaan ajatuksia ja havaintoja raporttiin. On tärkeä muistaa, että kirjoitusvaiheessakaan ei vielä tähdätä valmiiseen lopputulokseen.

Muokkaa. Kun kappale tai raportti on kirjoitettu, se on luettava läpi. Vasta läpiluvun jälkeen raportti viimeistellään lopulliseen loppumuotoonsa, kun läpiluvun perusteella epäselvät kohdat muokataan paremmiksi.

Tekstintuottamisen jälkeen muokkausvaiheessa on rakenteen ja sisällön lisäksi tarkastettava raportin kieliasu. Tieteellisessä tekstissä kirjoitusvirheet eivät näytä hyvältä, ja se syö tekstin uskottavuutta. Kirjassa suositeltiin, että ennen raportin julkaisua raportti luetutetaan kieliopin ammattilaisella, ja kysytään häneltä palaute nimenomaan raportin kieliasusta. Sisältö on tutkimuksessa tärkeää, mutta lukijalle tärkeää on myös se, onko raportti kirjoitettu kieliopillisesti oikein. Hyvällä kieliopilla kirjoitettua tutkimusselostetta on mukavampi lukea.

Lähdeluettelo

Tutkimusselosteen päättää lähdeluettelo. Luettelossa on oltava kaikki tutkimuksen teossa käytetyt lähteet, sekä empiirisen tutkimuksen tapauksessa kaikki data, mihin tutkimus perustuu. Argumentointitutkimuksen lähdeluettelon on sisällettävä vastaesimerkkitapausten tapausraportit. On oleellista muistaa, että lähteet ovat tutkimuksen pohja. Ilman lähteitä, tutkimuksella ei ole mitään pohjaa, mihin tukea itseään. Monet ihmiset lukevat lähteet ja mikäli lähteet ovat epäluotettavia, se syö jälleen pohjaa tutkimukselta. Tutkimuksen tekijän lähdekritiikki lähteitä käyttäessä on oleellista ja on osattava ajatella, miten luotettava käytetty lähde on.

Koonti

Sain kirjasta hyviä konkreettisia vinkkejä, millä tavalla lähteä lähestymään ensi vuonna tulevaa opinnäytetyötäni. Tutkimustyypin valinta, selkeä tutkimusselosteen rakenne, kirjoitusprosessin ”ajattele, suunnittele, kirjoita, muokkaa-malli”, ja kieliasun palautetarkistus tulevat varmasti käyttöön opinnäytetyötä tehdessä. Lähdekritiikin kanssa mietin, että on kysyttävä myös lähdepalaute, ennen kuin listaan käytettyjä lähteitä. Mikäli toinen ihminen ei pidä lähdettä luotettavana, sitä on silloin itsekin katsottava uudelleen. Mutta opin, että älä tähtää tutkimuksessa ja raportissa suoraan lopputulokseen, vaan lopullinen tulos tulee palautteiden ja muokkauksen kautta.