Steve Jobs

Tulipahan tehtyä…

Lähdeteos: Steve Jobs

Lähdeteoksen kirjoittaja: Walter Isaacson

Teoriapisteet: 4

Neron ja hullun erottaa kenties vain menestys. Hullu muuttuu neroksi hetkessä hänen ideansa ottaessa tuulta alleen ja nero leimataan kannatuksensa menetyksen myötä hulluksi. Menestyvää hullua ei pidetä hulluna, vaan pikemminkin omalaatuisena nerona. Walter Isaacsonin kirja Steve Jobsin elämästä todistaa Jobsin luovaa hulluutta ja omalaatuista neroutta.

Yrittäjän karisma

Steve Jobs on malliesimerkki luovasta hullusta, joka ei olisi saanut mitään aikaan ilman oikeanlaista tiimiä. Hänet tunnettiin armottomana kriitikkona ja itsepäisenä mikromanagerina, mutta jostain syystä hän ei onnistunut karkottamaan avainhenkilöitä ympäriltään. Kenties hänen oma innostuksensa sai myös työntekijät sitoutumaan. Jobs lukeutuu mielestäni erikoiseen joukkoon historiallisissa johtajissa. Samanlaisia piirteitä ovat omanneet myös muut kansainvälisen yritysmaailman suurmiehet, kuten Walt Disney ja Thomas Edison.

Jobs, Disney ja Edison ovat malliesimerkkejä johtajista, joiden johtamistyylistä ei kukaan nykypäivänä kehota ottamaan mallia. Heitä kyllä ihaillaan ja heidän saavutuksensa tunnustetaan laajasti, mutta modernit johtamisopit ovat suorassa ristiriidassa heidän käytäntöjensä kanssa. Nämä harvinaislaatuiset johtajat osoittavatkin mielestäni, että kyllä, johtajaksi voi syntyä. Johtajan persoona, toiminta, omistautuminen ja itseluottamus, toisin sanoen karisma, saavat ihmiset seuraamaan. Seuraajien mukana roikottaminen onkin sitten eri asia. Kokemukseni mukaan nykyisissä johtajuuskoulutuksissa ja -teorioissa keskitytään yksinomaan siihen, miten ihmisiä johdetaan, kun he jo seuraavat johtajaa. Moni johtaja kuitenkin tarvitsisi koulutusta siihen, kuinka ihmiset saa seuraamaan. Ihmiset voivat tässä tapauksessa olla niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin. Karismaa voi olla vaikea kouluttaa, mutta uskon, että huippujohtajan ominaisuudet koostuvat synnynnäisistä lahjoista ja lisäksi opetelluista käytänteistä ja tavoista. Jokainen voi olla ihan hyvä johtaja samalla tavalla kuin jokainen voi olla ihan hyvä pianisti. Samalla tavalla kuin synnynnäisesti absoluuttisen sävelkorvan omaavat henkilöt päätyvät huippupianisteiksi helpommin, synnynnäistä karismaa omaavan henkilön on helpompi päätyä huippujohtajaksi.

Ideavarkaudet

Applen menestys ei koskaan ole perustunut uusiin hienoihin innovaatioihin, vaan ideoiden röyhkeään ”lainaamiseen” ja niiden jatkojalostukseen. Idea käsin liikuteltavasta kursorista (tietokonehiirestä) pöllittiin Xeroxilta, sovelluskauppa (App Store) ja älypuhelin (iPhone) Nokialta, kannettava musiikkisoitin (iPod) Sonylta ja älykäs urheilukello (Apple Watch) sykemittarivalmistajilta. Kaikissa tapauksissa joku muu ehti ensin, mutta Apple jalosti idean ja onnistui integroimaan sen osaksi omaa suljettua ekosysteemiään. Jobs saattoi nähdä kilpailijan tai jonkin ihan muun alan yrityksen tekevän jotain ja ilmoitti tiimilleen, että nyt mekin otamme tuon asian käyttöön, mutta muokkaamme siitä paremman.

Noita ideavarkauksia pitäisi mielestäni hyödyntää entistä enemmän myös oman tiimiyrityksemme arjessa. Oli kyse sitten liikeideasta, tuotteesta, palvelusta tai toimintamallista, muiden ideat pitäisi hyödyntää omaan käyttöön. Ideavarkauksien avainasemassa pitäisi kuitenkin aina olla kehitys tai jatkojalostus. Kilpaillulle markkinalle ei kannata lähteä, mikäli ei pysty erottautumaan kilpailijoista. On oltava joko ensimmäinen tai paras, mieluusti kumpaakin.

Toimialarajojen hämärtäminen

Applen menestyksen salaisuus kulminoituu Jobsin kykyyn ajatella asioita boksin ulkopuolelta. Apple oli konkurssin partaalla ennen Jobsin paluuta yhtiöön. Kun hän palasi Applelle alkoi suurremontti. Hän karsi fyysisten tuotteiden ja tuotelinjojen määrää, mutta samalla aloitti kehityksen tuotteiden ”yhdistämiseksi”. Ensimmäisen iPhonen julkistustilaisuudessa Jobs ei aloittanut puhettaan kertomalla, että Apple tuo markkinoille uuden älypuhelimen. Hän aloitti sen kertomalla, että aikoo esitellä markkinoille uuden puhelimen, internetlaitteen ja musiikkisoittimen. Kun hän oli käynyt läpi puhelimen ominaisuuksia ja siirtyi musiikkisoittimen ominaisuuksiin, ihmisille valkeni, että kyseessä onkin yksi ja sama tuote. Tuona päivänä, kenties tiedostamattaan, Jobs löi nauloja niin peruspuhelinten, mp3-soittimien kuin navigaattoreidenkin arkkuihin.

Tiimiakatemian osuuskunnat eivät mielestäni elä tarpeeksi pitkää aikaa, jotta toimialarajoja päästäisiin kunnolla rikkomaan. Moni idea saa kuitenkin alkunsa täältä ja vain aika näyttää, minkälaisia erikoisfirmoja porukka päätyy pyörittämään. Tilitoimistomaailmassa taas on rikottu viimeisten kymmenen vuoden ajan rajoja ja vanhoja käytänteitä. Sähköistynyt maailma, ja samalla sähköistynyt taloushallinto, ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Kirjanpitäjä ei enää ole työkalu tietojen kirjaajana järjestelmästä toiseen, vaan asiantuntija, joka valvoo, että työkalut tekevät hommansa niin kuin kuuluu. Tämä vapautunut aikaresurssi pitäisi mielestäni saada hyödynnettyä. Kirjanpitäjät ovatkin mielestäni tulevaisuudessa talouteen erikoistuneita yritysasiantuntijoita tai -konsultteja.

Aistit tuotekehityksessä ja asiakaskokemuksen hallinta

Applen tuotteista voi olla montaa mieltä, mutta kauniita ne ovat. Tuotteen muotoilu voi itsessään antaa arvoa käyttäjälleen tunnekokemuksen kautta. Se miltä jokin tuntuu, näyttää tai jopa kuulostaa, vaikuttaa tunnekokemukseen, oli sitten kyseessä auto tai kannettava tietokone. Jobsin tarkkuus yksityiskohtiin sai välillä jopa sairaalloiset mittasuhteet. Tuote saattoi olla ulkoapäin hieno, se saattoi tuntua hyvältä kädessä ja jopa tekniset ominaisuudet saattoivat olla reilusti kilpailijoita paremmat. Kuitenkin Jobs vaati, että myös laitteen sisuskalut, jotka eivät siis näy kuluttajalle (varsinkin kun Apple suhtautuu käyttäjien itse tekemiin korjauksiin todella nihkeästi), on saatava näyttämään kauniilta ja symmetrisiltä. Toinen esimerkki naurettavasta yksityiskohdasta on Applen kellosovelluksen kuvake. Kuvakkeessa oleva kello näyttää oikeaa aikaa. Kukaan ei kuvakkeesta katso kellonaikaa, mutta siinä se kuitenkin on.

Apple on myös kuuluisa siitä, että sillä on absoluuttinen hallinta asiakaskokemuksesta. Maailmalla Apple myi pitkään tuotteitaan vain ja ainoastaan omissa liikkeissään ja omassa verkkokaupassaan. Kun ihminen astuu Applen liikkeeseen, ei häntä tervehdi myyjä tai asiakaspalvelija vaan genius, nero. Applen myymälöiden huoltotiskit eivät ole huoltotiskejä, vaan genius bareja. Apple on pitkään taistellut kynsin ja hampain sertifioimattomia huoltoliikkeitä, AppStoren ulkopuolisia sovelluslatauksia ja käyttäjien tekemiä komponenttipäivityksiä vastaan. Osittain juuri tuo tiukka ote käyttäjäkokemuksesta vetoaa ei niin teknologiatietoisiin käyttäjiin.

Tilitoimistossa herää aina välillä kysymys, pitäisikö meidän käyttää asiakkaan sanelemia ohjelmistoja ja alustoja. Jossain määrin nyt niin tehdäänkin. Asiakkailla saattaa olla omat toiminnanohjausjärjestelmänsä ja tiedostojenhallintansa, jotka ovat todella oleellisia työkaluja heidän liiketoiminnassaan. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että kun kyseeseen tulee taloushallintoon liittyvät ohjelmat ja palvelut, me olemme niissä alan ammattilaisia, ja tiedämme, mikä on fiksuinta ja mikä toimii parhaiten. Asiakaskokemuksen ohjaamiseen liittyy myös muita puolia. Esimerkiksi palaverikäytänteet voivat vaikuttaa asiakaskokemukseen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Jos asiakkaan on tultava toimistollemme pitämään palaveria, toimiston sijainnilla on merkitystä. Sen täytyy siis olla helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Mikäli palaveri pidetään etänä, luovumme hallinnasta ja altistamme palaverin onnistumisen esimerkiksi tietoteknisten riskien armoille. Emme myöskään voi tietää, onko asiakkaallamme rauhallinen tila, jossa pitää palaveria. Toisaalta esimerkiksi asiakkaan luokse siirtyminen palaverin pitoa varten voi helpottaa asiakasta ja osoittaa näin asiakkaalle palveluasennetta meidän puoleltamme.

Asiakaskokemuksen pitäisi myös olla tasalaatuinen koko asiakkuuden ajan ja eri asiakkaiden kesken. Toki tärkeitä asiakkaita priorisoidaan, mutta myös ei niin tärkeiden asiakkaiden saaman palvelun tason täytyy olla tasalaatuista ja johdonmukaista. Mikäli asiakas haluaa parempaa palvelua, kuin tällä hetkellä saa, hän on luultavasti myös valmis maksamaan palvelusta. Jos kuitenkin palvelun taso vaihtelee paljon vaikkapa kuukaudesta riippuen, jää asiakaskokemus helposti huonoksi.

Tässäpä oli järkälemäinen elämäkerta. Omalaatuinen persoona kiehtoo ja jälleen kerran teknologia-alan sisäpiirihistoria onnistuu vangitsemaan keskittymisen. Toisaalta asiaa oli kyllä niin paljon, että ilman YouTuben videotiivistelmiä en tästä kirjasta valmista reflektiota olisi saanut koskaan aikaiseksi. 32 äänikirjatunnin tai 650 sivun jälkeen jää vain fiilis, että tulipahan tehtyä…

You May Also Like…

Asiakastutkimus

Valitsin luettavaksi seuraavan kirjan Asiakastutkimuksen perusteet ja käytännöt. Kirjan lukemisen tarkoituksena oli...

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

21 OPPITUNTIA MAAILMAN TILASTA

Vain 21 oppituntia maailman tilasta on aika vähän, tai ainakaan mä en ymmärrä montaakaan juttua kovin hyvin maailman...

0 kommenttia

Lähetä kommentti