Maailma muuttuu nopealla tahdilla. Syntyy uusia ammatteja ja työ muuttuu jatkuvasti. Perttu Pölönen korostaa miettimään sitä, miten ihminen eroaa koneista. Olisi tärkeää, että ihmiset kehittyisivät paremmiksi tekemään sen työn, mihin koneet eivät pysty. Itseäni tämä inspiroi, ehkä omat vahvuuteni tulevaisuudessa ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tulee näkymään ja korostumaan positiivisena asiakaspalvelutyössä.

Työn murros tulee kuitenkin koskettamaan meitä kaikkia ja olisi hyvä saada koneet toimimaan, niin että se edesauttaa saumatonta yhteistyötä. Vielä tänä päivänä esimerkiksi lääkäriltä saattaa viedä enemmän aikaa uuden potilastietojärjestelmän käytössä kuin itse potilaan kanssa. Tärkeintä olisi saada työ tehtyä niin, että koneet nopeuttaisivat ja tekisivät yksinkertaisimmat työtehtävät ja näin muulle työlle jää aikaa.

Tulevaisuudessa meidän kannattaa olla uteliaita ja rohkeita kokeilemaan jotain uutta. Ylipäätänsä muutoksiin sopeutuminen, uudelleen kouluttautuminen ja uuden oppiminen kuuluvat tähän päivään. Itsensä kehittäminen ja sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen onnistuu luomalla verkostoja, olemalla sinnikäs ja pystymällä ratkaisemaan ongelmia. Olen huomannut, kuinka kysymällä pääsee eteenpäin. Pitää uskaltaa kysyä niin sanotusti tyhmiä kysymyksiä ja olla spontaanisti kiinnostunut, jotta voisi oppia. Myös omalla aktiivisuudella ja innokkuudella olen päässyt eteenpäin, vaikkapa verkostoitumisen suhteen. Kun oppii uusia asioita, on hyvä vähän kerrallaan nostaa rimaa.

Tarvitsemme kuitenkin tulevaisuudessa enemmän inhimillisempää ja ymmärtävämpää otetta. Meidän on luotava turvallinen ympäristö, jossa saa kokeilla ja epäonnistua, elää tässä hetkessä ja tehdä itselle mielekkäitä asioita. Myös vuorovaikutus ja yhteistyö ovat tärkeä edellytys menestymiselle. Eri ikäisten ihmisten kanssa työskenteleminen avaa monia ovia ja näkemystä, mitä tarvitsemme tulevaisuuden rakentamisessa.

Perttu Pölönen sai kirjassaan minut pohtimaan sitäkin, millä tavoin vertaan itseäni muihin. Vaikka en tietoisesti sitä aina tiedosta, niin se aiheuttaa minussa paljon paineita. Tuntuu, että moni onnistuu ja pääsee aina ”helpolla”. Sosiaalinen media on yksi, joka ruokkii tällaista ajattelua, olisi hyvä pohtia siis viekö se enemmän vai tuoko se jotain itselle. Ehkä uusi pidempi aikainen sometauko jossain vaiheessa tekee hyvää itsensä kehittämisen kannalta.