Osallistuin Time Travelerin ensimmäiseen päivään ja tässä olisi reflektiot ja muistiinpanot päivältä. Vilma Mutkan osioon en kerennyt osallistua muuten kuin lopusta, mutta muiden workshopit kävin kokonaan.

Vilma Mutka/ Mukamas Learning Design Oy

Mutkan osuudesta kerkesin tutustua ainostaan hänen esittelemään Siilikonseptiin, joka on lainattu Jim Collinsin Hyvästä paras-kirjasta.

Siilikonsepti rakentuu kolmen keskeisen kysymyksen varaan.
1) Mistä olemme innostuneita?,
2) Missä voimme olla maailman parhaita
3) Mikä vaikuttaa vahvimmin taloudelliseen tulokseemme? 
Parhaat yritykset löytävät selkeät vastaukset näihin kolmeen kysymykseen ja onnistuvat pitäytymään kysymysten ’leikkauspisteessä’. Tämä on yksi osasyy miksi jotkut yritykset menestyvät merkittävästi paremmin kuin vastaavat kilpailijat.

Hanna Siefen/ Oppimisen psykologi/Kirjailija
Uteliaisuuden taito-kirja, Oppimisen psykologia-podcast

Hanna Siefenin osuus keskittyi oman osaamisen tunnistamiseen, mitä se on, miksi sen tunnistaminen on niin tärkeää, miten tunnistaa oma osaaminen ja mitkä asiat saattavat vaikuttaa oman osaamisen tunnistamisessa.

Agenda: Mitä oikein osaan?

Osio 1.

Mitä on osaaminen?
Osaaminen on jonkin asian hallitsemista, minkä kautta mahdollistuu tietty toiminta. Osaaminen on sitä että tietää mitä, miksi, miten asiat tehdään.

Osaamisen tunne -> Hallinnantunne -> Hyvinvointi

Osaamisen voi yhdistää ihmisen kolmen psykologisen perustarpeen yhteen osaan. Osaaminen on kompetenssia ja kyvykkyyttä, mikä taas ruokkii entisestään yksilön hallinnantunnetta eli autonomisuutta ja kun ihminen pääsee päättämään mitä tekee, se on usein myös merkityksellistä.

Yksilön osaaminen muodostuu:

• Substanssi/Ammatillinen osaaminen
  Koulutus, työtausta, opintojen ja töyharjoittelujen kautta kehittyneet taidot
• Metataidot
• Yleiset elämäntaidot
  (Viestintä- tiimitaidot, it-taidot, projektinhallinta, itsensä johtaminen
• Henkilökohtaiset vahvuudet ja kyvykkyydet
  Ominaiset ajattelutavat, vuorovaikutustyyli, ongelmanratkaisu- ja oppimiskyky
• Kontekstuaaliset taidot
  (Kyky toimia tietyssä toimintaympäristössä)

Sanoittaminen
Keino mallintaa omaa osaamista:

• Miksi teen jonkin asian niin kuin teen.
• Mitä ulospäin näkyviä tekoja siinä tapahtuu?
• Miten tekoihin päädytään?
• Minkälaisiin taustauskomuksiin teot perustuvat

Peilaaminen
Keino peilata:
Joharin ikkuna

• Tuttu muille, tuttu itselle, tuntematon itselle
• tuntematon muille, tuntematon itselle

Kuinka hyvin osaan?

• Kenen lähtökohdista mitataan?
• Osaamiskartoitukset vs oman oppimisen tunnistaminen
• Aliarviointi (esim. Huijarisyndrooma) tai yliarviointi
• Ympäristön odotukset

Osaan hyvin -ydinosaamiseni
Osaan kohtalaisesti /riittävän hyvin
En osaa/kehityskohteet/ en halua osata

Reflektointi, prosessin rakentaminen oppimisen ympärille (oppimisprosessi)

Hanna-Mari Niskala/ Aava&Bang

Johda parempaa työntekijäkokemusta

Työntekijäkokemus tarkoittaa työntekijän kokemuksia ja käsityksiä yritys- ja johtamiskulttuurista.

Työntekijäkokemus on henkilökohtainen, kokonaisvaltainen sekä dynaaminen

Työntekijäkokemukseen panostus näkyy:

• Neljä kertaa kannattavampana liiketoimena
• 36% nopeampi kasvuvauhti
• On tekemässä brändistä vetovoimaisen niin sisälle kuin uloskin.

”Työntekijäkokemuksen kehittäminen lähtee nykytilan tunnistamisesta”

Arjessa: Emme oleta, vaan kartoitamme vahvuudet ja heikkoudet toimintakulttuuristamme sekä sisäisesti että ulkoisesti.

”Työntekijäkokemuksen ydin rakentuu vision, mission, arvojen ja tarinan varaan.”

Arjessa: Osallistamme henkilökunnan yhteisten vahvuuksien ja yrityskulttuurin kantavien elementtien määrittämiseen. Tunnistamme mikä erottaa meidät muista työpaikoista.

”Työntekijäkokemusta johdetaan arjessa sisäisen viestinnän avulla.”

Arjessa: Annamme tilaa osallistua ja varaamme aikaa kuuntelemiselle. Kun työntekijät ovat tiedonkulun keskiössä, saadaan yhteispelistä enemmän irti.

Sisäistä viestintää johdetaan ja kehitetään kolmella tasolla.

1. Strateginen taso

• Yhteinen suunta ja selkeys tavoitteista
• Jaettu tahtotila ja sitoutuminen
• Merkityksen tunne
• Ymmärrys, miten oma rooli liittyy isoon kuvaan.
• Raamit avoimelle kulttuurille.
• Vuorovaikutteisuuden vahvistaminen

1. Kulttuurin taso

• Kulttuuria tukevat toimintatavat ja käytänteet
• Avoimuus,selkeys ja vuorovaikutteisuus viestinnässä
• Arvopohjan ja kulttuurin näkyväksi tekeminen
• Viestinnän teemat, traditiot ja kohtaamiset vuosikellon mukaisesti
• Sitoutuminen, yhteisöllisyys ja osallistuminen
• Mikä yhteistä eri yksiköille/toimipisteille?

Erittäin tärkeää järjestää tapaamisia myös onnistumisille, ei pelkästään rakentavan palautteen ja seuraavien haasteiden varalta tapaamisia. Muistaa juhlistaa pienempiä onnistumisiakin.

3. Työn tekemisen taso

• Työssäonnistumisen tukeminen ja työn virtaavuus
• Tiedon saavutettavuus, läpinäkyvyys ja oikea-aikaisuus
• Kannustava ja kehittävä palaute
• Viestinnän vuorovaikutteisuus
• Viestinnän vastuun jakautumisen tukeminen

Viikottaisten, kuukausittaisten ja vuosittaisten tapaamisten järjestäminen näiden kolmen osa-alueen pohjilta varmistaa tärkeiden asioiden huolessapidon.

Työntekijäymmärrys rakentaa pohjan toiminnan kehittämiselle ja suunnan rakentamiselle.

1. Tutkimus (1-4 kertaa vuodessa)

• Kattava, systemaattinen ja kriteeriperusteinen
• Tavoitteena saada tietoa nykytilasta, merkityksellisistä asioista sekä sitoutumisen tasosta.
• Strategia, kulttuuri, arvot

1. Pulssi (4-12 kertaa vuodessa)

• Tiivis, helppo täyttää sekä arkeen kiinnittyvä
• Tavoitteena saada tietoa nykyfiiliksestä

1. One-to-one (jatkuva)

”Työntekijäkokemuksen kehittäminen ei ole vaikeaa, mutta se on hidasta.”

Arjessa: Hyvän työntekijäkokemuksen ylläpitäminen vaatii vuoropuhelua ja toimintatapojen arviointia. Sen vaaliminen ei ole projekti vaan prosessi.

Kestävän kasvu-markkinoinnin nykytilatutkimus 2023/ Johda parempaa työntekijä- ja asiakaskokemusta.

Tutkimuksen valossa tärkeimpiä painopisteitä työntekijäkokemuksen kehittämisessä ovat strategian kirkastaminen ja/tai juurruttaminen… KESKEN

Kaikista tärkein viestintä tehdään organisaation sisällä.

Sisäinen viestintä rakentaa pohjan työntekijäkokemukselle.

Sisäinen viestintä on jokaisen vastuulla.

Vuorovaikutuslupaus: Tuon enemmän kuin otan

Linda Nilsson-Aro

Jokaisessa tapahtumassa alku- keskikohta sekä loppu. Kuten tarinoissakin.

Elämystapahtumassa tulee miettiä stakeholderseja. Tapahtumassa on oltava vähintään kaksi. Tapahtuman omistajat ja osallistujat. Kaikki jotka tapahtumaan liittyy ovat stakeholderseja.

Virhe on miettiä vain omalta kantilta tapahtumaa, sen sijaan että katsoisi stakeholdersien silmin.

Projektinhallintatyökalu/ EVENT CANVAS

Jokaiselle stakeholderille eli sidosryhmälle oma Event Canvas

Tiivistys:
Empatia: muistakaa katsoa tapahtumaa muiden silmin
Muistakaa tarinankerronta tapahtuman toteutuksen tukena
Mukaile tarina alku-, keskiosaan ja päätökseen.