Lähdin lukemaan Ida Hakolan, Ilona Hiilan ja Maaretta Tukiaisen kirjoittaa kirjaa nimeltä Tiimiäly. Tiimillämme on tulossa treenit aiheesta tiimi ja ennakkotehtävänä täytyi lukea kirja liittyen tiimioppimiseen. Miksi sitten juuri kirja Tiimiäly? Minua inspiroi tiimioppimiseen liittyen yhtenäisen ja sitoutuneen tiimin rakentuminen ja sen potentiaalin hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Työmaailma muuttuu jatkuvasti entistä nopeammin teknologian kehityksen ja erityisesti tekoälyn myötä. Väistämätöntä on se, että tämän takia työtehtäviä katoaa, sillä tekijä saatetaan pystyä korvaamaan teknologian tai tekoälyn avulla. Esimerkiksi jo nyt Chat GPT voi toimia niin sanotusti sihteerinä, joka voi kirjoittaa asioita nopeasti ylös ja tuottaa siltä kysyessään uutta tietoa. Omasta käyttökokemuksestani tiedän, että vastaukset, joita tekoälyltä saa jo nyt ovat todella järjenmukaisia ja käytettävissä melkein sellaisinaan esimerkiksi sähköposteissa tai mainoksissa. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että uusilla muutoksilla on yleensä myös hyvät puolensa, vaikka kapeasti katsottuna esimerkiksi juuri työtehtävien katoaminen voidaan nähdä negatiivisena asiana.

Yrittäjänä näen itse teknologian kehityksen ja tekoälyn tuomat muutokset vain positiivisena asiana. Työaikaa jää tätä hyödyntäen johonkin muuhun ja samalla on mahdollista saada enemmän aikaan. Uskon, että tulevaisuudessa yrityksien on nähtävä entistäkin paremmin työntekijöidensä vahvuudet ja osattava käyttää ne hyödyksi niin, että koko tiimi hyötyy niistä. Ajattelen, että kun työntekijöiden vahvuudet tunnistetaan, on mahdollista käyttää koko tiimin osaaminen hyödyksi, yhdistää ne ja tehdä menestyvämpää liiketoimintaa. Tutkiessani tiimiäly kirjaa ennen sen lukemista, sain selville, että kirja käsittelee samaisia asioita, jotka itseäni inspiroivat. Lukemisen tavoitteenani oli täten saada kirjasta irti tietoa ja oppeja, jotka voisivat auttaa menestyvän, idearikkaan ja yhteenkuuluvuutta kokevan tiimin rakentamisessa.

Mitä sitten ylipäätään tarkoittaa käsite tiimiäly? Kirjan mukaan tiimiälyllä tarkoitetaan kollektiivista älyä, jossa tiimiläisten tai työyhteisöjen osaaminen yhdistyy. Sen tavoitteena on koko työyhteisön yhteinen hyvä ja kehittyminen, niin että kaikkien työntekijöiden potentiaali ja älykkyys saadaan tuotua yhteen. Kirjassa korostetaan tiimiälyn tärkeyttä nimenomaan yrityksille, sillä se parantaa yksilöiden suoritetta. Tämä perustellaan sillä, että kun työntekijät kokevat kuuluvansa tiimiin ja tekevät yhteistyötä, syntyy parempaa liiketoimintaa yrityksen eteen. Olen itse tästä täysin samaa mieltä, sillä olen nähnyt, kuinka iso merkitys Luminurtsi projektissa on ollut, kun sen ympärille on lähdetty kasvattamaan tiimiä, enkä itse ole enää kaikesta vastuussa. Luulen, että työntekijöiden tuntemus työskentelystä ja osana yrityksessä olemisesta, on menetyksen ratkaisevia tekijöitä osaamisen yhdistämisen lisäksi.

Kuten tekstin alussa totesin osan työtehtävien häviävän digitalisaation edetessä myös kirjassa, puhutaan kasvavan tiimiälyn merkityksestä, koska digitalisaation myötä yhä useampi suorittava työ tullaan automatisoimaan. Kirjan mukaan tällöin yrityksen kilpailukyvyn kasvattamisessa merkityksellistä on se, kuinka hyvin niissä työskentelevät tiimit pystyvät innovatiiviseen ajatteluun yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla. Omasta kokemuksestani yhteenkuuluvuuden tunne koko työyhteisön ja tiimin välillä ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, eikä tunne useinkaan tule sormia napsauttamalla. Sen eteen pitää tehdä töitä. Tämän olen saanut nähdä Tiimiakatemialla, työskennellessäni päivittäin 15 muun tiimiyrittäjän kanssa. On ollut esimerkiksi aikoja, kun osa on kokenut, että tiimi erkaantuu, kun moni on lähtenyt tekemään omia projektejaan. Tiimiakatemian alussa tiimiä lähdettiin rakentamaan yhteisen tekemisen ja olemisen kautta, mutta Tiimiakatemian tarkoituksen mukaisesti pidemmässä vaiheessa opintoja, on jokaisen suotavaa kokeilla myös omia unelma projektejansa. Tietenkin tämä vie aikaisempaan verrattuna enemmän aikaa yhteisestä tekemisestä, jolloin helposti voi tulla tunne tiimin erkaantumisesta. Tiimiakatemialla näen, että yhteenkuuluvuutta ja tiimihenkeä kokevan tiimin rakentaminen myös vaatii enemmän. Kaikki tekee osuuskunnan sisällä omia projektejaan, joten jo siitä huolehtiminen, että kaikki tietää mitä kukin tekee päivittäin, vie aikaa ja vaatii työtä. Yrityksessä, jolla on selkeä päämäärä ja joka tekee jotakin selkeää asiaa, jonka koko työyhteisö tietää, on varmasti helpompi tuoda työporukkaa yhteen. Esimerkiksi Luminurtsin tiimihengen kasvattamiseen ja ylläpitämiseen on riittänyt tähän asti pitkälti virkistyjäiset ja yhdessä oleminen koko tiimin kanssa.

Miten sitten tiimiäly syntyy ja mitä taitoja sen toteuttaminen vaatii? Ensin on hyvä lähteä siitä, miten tiimiäly syntyy. Kirjan mukaan tiimiäly syntyy, kun tiimillä on yhteisesti jaettu pienkulttuuri. Se muodostuu merkityksellisestä tavoitteesta, keskinäisestä luottamuksesta, vastuun kantamisesta ja tiimille ominaisesta tavasta olla vuorovaikutuksessa. Kun kaikki tiimiläiset uskaltavat kokeilla ja ottaa riskejä, voidaan vasta puhua tiimiälystä. Mielestäni juuri kokeileminen ja riskinottokyky on välttämätöntä, jos halutaan saada yritys menestymään. Aina ei voi onnistua, mutta virheistä voi aina oppia jotakin uutta. Olen itse Luminurtsin johtajana pyrkinyt rakentamaan tiimiin alusta alkaen turvallisuuden tunnetta sallivalla ilmapiirillä. Johtajana ajattelen, että niin minä kuin kaikki työntekijätkin olemme samalla viivalla ja ilman toisiamme ei olisi koko yrityksellä toimintaa.

Kirja kertoo myös faktapohjaista tietoa Googlen tiimitutkimuksesta, jossa pyrittiin selvittämään mitä ominaisuuksia tiimissä tulisi olla, jotta se olisi tehokas ja tuottava. Tutkimuksessa halutiin saada tietoa siitä, miten tiimiäly syntyy. Tutkimustulosten perusteella paras tiimi ei muodostu alan parhaista osaajista, koska heidän keskinäinen kilpailunsa saattaa haitata tiimin kykyä toimia ja innovoida. Alan parhaiden osaajien kanssa työskentely osoittautui tutkimuksen perusteella myös stressaavaksi ja loi tiimiläisille paineita jopa liikaa, jolloin epävarmuus ei ruokkinut uusia ideoita. Tämä on mielestäni erittäin mielenkiintoinen havainto, mutta toisaalta olen omassa tiimissänikin huomannut toisilta oppimisen merkityksen ja arvon. Ajattelen, että on jopa rikkaus, kun tiimissä on erilaista osaamista, koska näin voimme rikastuttaa ja yhdistää niin tiimimme kuin omaakin osaamistamme.

Googlen tiimitutkimuksen lopputuloksena selvisi siis, että menestyvä tiimi koostuu hyvin erilaisista ihmisistä eikä sillä, kuka tiimissä työskentelee ollut merkitystä tiimin onnistumisen kannalta. Merkitystä oli tiimin sisällä yhteisesti jaetuilla ajatuksilla ja käytänteillä, joista käytettiin kirjassa nimitystä mikrokulttuuri. Mielestäni tämä sama ajatus pätee myös menestyviin yrityksiin ja niiden sisällä vallitseviin yrityskulttuureihin. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät synnyttivät kulttuurin, joka loi menestyvän tiimin. Esille nousi yksi tekijä ylitse muiden ja se oli turvallisuus, joka puolestaan takasi sallivan ilmapiirin tiimiin. Turvallisessa ja sallivassa tiimissä sen jäsenet uskalsivat ottaa riskejä ja tuoda esille innovaatioitaan rohkeammin sekä kokeilla uusia ratkaisuja kuin tiimissä, jossa tiimin ilmapiiri oli epävarma. Näin ollen tutkimus osoitti, että tiimiäly ei tarkoita tiimin jäsenten yksilöllistä älykkyyttä, vaan koko tiimin kykyä luoda ja toimia omassa mikrokulttuurissaan, mikä puolestaan luo tiimiälykkyyttä tiimin uskaltaessa ottaa riskejä.

Miettiessäni esimerkiksi Luminurtsin työtiimiä tai Elementia-tiimiämme koen, että tiimityötä voisi kehittää aina paremmaksi, vaikka se jo toimisikin moitteettomasti. Ajattelen, että myöskään Googlen tutkimustuloksissa esiin tulleita tekijöitä ei ole tiimissä ikuisesti, vaikka ne olisivat joskus olleet siinä. Turvallista ympäristöä ja sallivaa ilmapiiriä tulee jatkuvasti ylläpitää tiiminvetäjän, mutta myös tiimin jäsenten toimesta. Tätä varten kirja tuo esille viisi tiimiälytaitoa, jotka auttavat ylläpitämään ja kehittämään tiimiälyä. Ensimmäiseksi taidoksi on listattu itsetuntemus. Tämä pitää sisällään tiimin jäsenten kykyjen tunnistamisen ja tukemisen. Mielestäni tässä on hyvä huomioida se, että tiimin kokoonpano saattaa muuttua, jolloin myös osaamiset ja resurssit muuttuvat. Toisena kirja nostaa esille tiimin yhteisen suunnan, joka pitää sisällään yhteiset tavoitteet, jotka puolestaan luovat tiimille merkityksellisyyttä ja halua toimia niiden eteen yhdessä. Kolmas taito on salliva ilmapiiri, johon puolestaan kuuluu luottamus tiimin jäseniin. Mielestäni etenkin tämä taito on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi sitä varten, että tiimi voi luoda jotain aivan uutta ja arvokasta. Neljänneksi on listattu lupa ja vastuu toimia, jossa tiimin roolit korostuvat, mutta joka mielestäni edellyttää ja liittyy hyvin vahvasti myös sallivaan ilmapiiriin. Viimeisenä kirjassa lueteltuna taitona on rikastava vuorovaikutus, joka on seurausta avoimesta, vapaasta ja tarkoituksenmukaisesta sisäisestä viestinnästä. Kun tiimissä kiinnitetään huomiota kaikkiin näihin tiimiälytaitoihin, voidaan kirjan mukaan saavuttaa ennen kaikkea menestyvä ja älykäs tiimi.

Palataan jälleen kysymykseen siitä, miksi luin tämän kirjan. Uskon, että tulevaisuudessa menestystä ei luoda yksin, vaan yhdessä, jolloin kaikki nämä edellä mainitut ja kirjassa luetellut tiimiälytaidot korostuvat. Johtopäätelmänä tästä, meidän on kyettävä älykkääseen yhteistyöhön. Olen sitä mieltä, että yhteen hiileen puhaltava tiimi on aina vahvempi kuin yksikään yksilö. Kirjan mukaan on myös selvää, että tiimiälyä hyödyntävät organisaatiot pärjäävät kilpailussa muita paremmin. Teknologia on jo nyt arkipäivää yrityksissä, joten yritysten kilpailu syntyy ihmisistä ja siitä, miten he toimivat tiimeissä tuottaen ratkaisuja ja näin ollen kilpailuetua yrityksille.