Suomailainen yhteiskunta on kirjan mukaan voimakkaassa murroksessa. Tähän vaikuttaa monet tekijät. Digitalisaation ja tekoälyn yleistymisen myötä myös työelämä muuttuu. kun asiat muuttuvat, meitä haastetaan ajattelemaan toisin. Työelämän muuttuessa, on löydettävä uusia tapoja toimia. Tekoälyn ja digitalisaation myötä tiimityöskentelytaitojen arvo kasvaa. Se, mikä viimekädessä ratkaisee työelämässä selviämisen, on kykymme muuntua ja oppia uusia taitoja. 

Viisi taitoa tiimiälyn rakentamiseen

Tiimiäly koostuu niin sanotuista tiimiälytaidoista. Tiimiälytaidot eivät ole persooniin tai ihmistyyppeihin sitoutuneita, vaan niitä voi jokainen yksilö tai tiimi harjoittaa. Niiden avulla ja niitä harjoittelemalla tiimiäly vahvistuu. Tiimiälytaitoihin sisältää ominaisuuksia, joita tutkimusten mukaan kuvaillaan tulevaisuuden työelämässä tarvittaviksi taidoiksi.

1. Itse tuntemus

Tiimin toiminnan pohjalla on tiimin jäsenten kykyjen tunnistaminen ja niiden tukeminen siten, että jokainen voi toteuttaa työssään sitä, missä on hyvä ja mitä kohti haluaa kehittyä ja kasvaa.

Kirjassa kehotettiin pohtimaan omia vahvuuksia seuraavien kysymysten avulla:

Mitkä asiat ovat sinulle helppoja ja luontaisia?

Tämä kysymys, jotenkin tuotti heti vaikeuksia, vaikka kysymys kuulosti aluksi helpolta. Vaikka minun vahvuutenani pidetään valokuvaamista, en voi sanoa, että pidän sitä helppona tai luontaisena. Joissain tilanteissa koen, mutta en esimerkiksi mallien kuvaamista pidä luontaisena. Tällä hetkellä tuntuu tätä miettiessä, ettei mikään vähänkin erityistaitoja vaativa työtehtävä ole täysin helppo ja luontainen. Hetken miettimisen jälkeen voisin sanoa, että minulle on helppoa ja luontaista innostua ja kokeilla uutta.

Minkä tekemisestä nautit?

Nautin reissaamisesta, uusien juttujen tekemisestä ja löytämisestä. Työnpuolella nautin onnistumisista ja siitä, kun löytää työhön liittyvän innostuksen kohteen. Yleensä innostumiseni kestää vain hetken, joskus päivän, joskus, kuukauden, joskus jopa muutaman vuoden.

Onko sinulla lupa menestyä?

Koen, että minulla on lupa menestyä. En koe pelkääväni menestymistä.

Mikä tulisi kenties mahdolliseksi, jos hyödyntäisit vahvuuksiasi täysimittaisesti?

Koen vahvuuksiini, uuden oppimisen. Tämä tosin on vahvuuteni pääosin vain silloin, kun olen asiasta innoissani. Pystyn oppimaan asioita nopeasti, jos haluan aidosti oppia ja pidän oppimisprosessista. Innostuksen loputtua yleensä kehittymiskäyräkin hidastuu merkittävästi. Kysymykseen vastatakseni koen ja toivon, että kaikkien vahvuuksieni täysimittainen hyödyntäminen johtaisi oman jutun löytämiseen, ja ehkä menestymiseen.

Vahvuuksien hyödyntäminen johtaa yleensä sivutuotteena siihen, että ihmisen käsitys omasta pystyvyydestä vahvistuu. Kun ihminen hyödyntää omia vahvuuksiaan ja toistuvasti tekee niiden avulla jotain, mitä ei ole ehkä ennen tehnyt, hänen itsetuntonsa vahvistuu. Itsetunto on olennainen osa itsetuntemusta.

Kirjassa kehotettiin vastaamaan seuraaviin kohtiin itsetuntoon littyen:

Minkä asioiden osalta sinulla on hyvä itsetunto?

Taas todella vaikea lähteä työnpuolesta sanomaan, mutta vapaa-ajalla voin sanoa olevani hyvä erilaisissa urheilulajeissa, varsinkin sulkapallossa.

Mihin kaikkeen koet pystyväsi?

Koen pystyväni melkein mihin vaan. Tämä kuulostaa itselleni ehkä valheelta, mutta sellainen fiilis minulla tällä hetkellä on. En ehkä suoraan osaa tehdä kaikkea, mutta opin tarvittaessa nopeasti.

Entä missä asioissa itsetuntosi on kenties heikompi?

Tämä kysymyksenä onkin paljon helpompi. Itsetuntoni on heikompi vuorovaikutustaitojeni osalta. Varsinkin, mitä isommalle joukolle, joudun puhumaan. Itsetuntoa laskee vielä aina se, kun joku ei joko kuule minua tai ei saa selvää puheestani. Tätä käy minulle päivittäin, ehkä minun pitäisi opetella artikuloimaan paremmin ja puhumaan kovempaan ääneen.

Millä konkreettisella tavalla voisit vahvistaa itsetuntoasi niissä?

Luultavasti olemalla enemmän äänessä ja opettelemalla artikuloimaan paremmin. Eli tulisi enemmän osallistua keskusteluihin.

Itsetuntemiseen liittyy myös olennaisesti kyky tunnistaa oma motivoitumistyyli sekä se, miten tämä vaikuttaa työntekoon. Ihmisen kotitausta, persoona ja kokemushistoria vaikuttaa siihen, mikä häntä motivoi. On tärkeää tunnistaa oma tapa motivoitua ja motivoida itse itseään. Työelämän menestymisen kannalta on tärkeä tunnistaa se, mikä itseä motivoi ja miten motivaatiota voi vahvistaa.

Tähänkin löytyi kirjasta pohtimistehtävä:

Mikä sinua motivoi?

Minua motivoi uudet asiat, missä pääsen kehittymään helposti. Minua siis motivoi itseni kehittäminen paremmaksi minuksi. Koen itselle myös tärkeäksi uusien asioiden kokemisen.

Millaiset asiat vetävät sinua puoleensa?

Tällä hetkellä vaatteet vetää minua puoleensa. Viimeisen vuoden aikana minua on alkanut kiinnostamaan enemmän ja enemmän kaikki pukeutumiseen liittyvä. Olen itse alkanut kiinnittämään enemmän huomiota siihen, mitä laitan päälle ja olen sen mukana kiinnostunut myös vaatteiden bisnesmahdollisuuksista ja sen ympärillä tapahtuvista asioista. Tämä on minulle niin uusi juttu, että minua on pelottanut tehdä mitään isompia liikkeitä sen saralla. Vaatteiden suunnittelukin on alkanut kiinnostamaan, mutta mitä minä siitä tiedän, kun olen ollut ”skenessä” niin vähän aikaa. Enkä koe myöskään piirtämisen olevani vahvuuksiani, joten askel on siitäkin syystä suurempi. Tunnen myös itseni sen verran, että tiedän innostuksen lopahtavan siihen jossain vaiheessa, joten en pysty perustelemaan itselle, miksi siihen olisi järkeä lähteä mukaan, onhan kyseessä kuitenkin monen vuoden prosessi. Onko vahvuuteni siis sittenkään rohkeus kokeilla uutta, vai onko vain hyvä tajuta omat rajat.

Mikä saa sinut toimimaan?

Innostus. Innostuksen saatuani paneudun asiaan 100% ennen kuin innostus lähtee hiipumaan. Riippuu toki asiasta, jos kyseessä on uusi laji, en toki kuiva-harjoittele kotona lajia vaan odotan innoissani pääseväni lajin pariin seuraavan kerran. Jos kyseessä on joku uusi idea, mietin ja kehitän itseäni sen osalta vapaa-ajallani paljon.

2. Yhteinen suunta

Tiimillä on vahva tunne jaetusta merkityksestä, ja toiminnalla on selkeä yhteinen tavoite, jonka saavuttamiselle on määritelty mittarit.

3. Salliva ilmapiiri

Tiimin sisällä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. Tiimin jäsenet uskaltavat kokeilla ja epäonnistua., oppia kokemaan sekä kohdata ja ratkoa konflikteja tuloksellisesti. Jokaisen mielipidettä kuunnellaan ja ne koetaan tärkeiksi ja arvokkaiksi.

4. Lupa ja vastuu toimia

Tiimissä on selkeästi viestityt ja jaetut roolit ja samaan aikaan lupa toimia ja tehdä itsenäisiä päätöksiä.

5. Rikastava vuorovaikutus

Tiimin sisäinen vuorovaikutus on avointa, vapaata ja tarkoituksen mukaista. Näin tiimille syntyy ikään kuin jaettu tietoisuus, jonka mukaan tiimi etenee itseohjautuvasti ja tarkoituksen mukaisesti kohti yhteistä tavoitetta.

Minun mielestä Artessa näkyy hyvin, melkein jokainen ylläolevista kohdista. Tiedämme toisemme ja tunnemme toistemme vahvuudet ja pystymme luottamaan toisiimme. Ehkä haastavimmaksi näen tiimissämme yhteisen suunnan. Meidän yksi tavoitteista oli saada kevään liikevaihto 50 tuhanteen euroon. Emme päässeet kovinkaan lähelle sitä. Tämä herättää kysymyksen oliko se meidän kaikkien tavoite päämäärä oikeasti. Näin jälkeenpäin ajateltuna en itse koe, että olisin tehnyt hirveästi sen eteen töitä. Toki pidin huolta siitä, että oma gäppi olisi plussalla, mutta sen enempää rahallisia projekteja en oikeastaan pyrkinyt tekemään. Itselle isommaksi tavoitteeksi osoittautui itsensä kehittäminen ja oman projektin eteenpäin vieminen. Olisimme varmasti päässyt tavoitteeseen tekemällä kaikki vain ”hanttihommia”, mutta olemmeko oikeasti sitä varten tiimiakatemialla?

Tämä tiimiälyyn pohjautuva reflektio osoittautuikin enemmän itsetuntemisen reflektoinniksi. Kirjassa olisi ollut kyllä enemmänkin tähän reflektioon nostamisen arvoista asiaa, mutta jätän ne tällä kertaa nostamatta.