Kirja on kirjoittajan, Seth Godinin, markkinointitietämyksen kompakti infopaketti. Päätimme markkinointitiimin kanssa, että luemme jokainen ainakin yhden markkinointiin liittyvän kirjan sprintin aikana, joten päätin valita tämän. Tämä oli jälleen englanninkielinen äänikirja, joista pidän erityisesti.

Kirjan alussa mainittiin menneisyyden mainonnan ominaisuuksista ja keinoista, joka johdatti näkemään tämän suuren muutoksen markkinoinnin alalla nykypäivään verrattaessa. Ennen vanhaa mainostettiin suurelle yleisölle ja paljon. Tämä oli mahdollista median vaihtoehtojen määrän ansiosta, esimerkiksi ei ollut kuin kourallinen markkinointikanavia ja nekin olivat keskitetty vain muutamaan vaihtoehtoon. Nykyään on huomattavissa, että markkinointi tosiaan on kohdennettua ja markkinoinnin tai tuotteen kanssa pyritään resonoimaan kohderyhmän perimmäisten tarpeiden ja arvojen kanssa.

Käytettävissä on myös kaikenlaista statistiikkatyökalua ja markkinointikeinojen vertailu ei ole koskaan ollut helpompaa, mutta ongelmana on se, että muillakin on samat työkalut käytettävissä. Kun mietin tässä tulevia ja nykyisiä markkinointiprojekteja, mieleen tulee vahvasti näiden työkalujen merkitys ja niistä saatavan tiedon hyödyntämisen tärkeys, mutta myös se, että nämä tavalliset markkinointikeinot eivät riitä välttämättä saavuttamaan juuri oikeiden kohdehenkilöiden tietoisuutta. Miten nämä asiat toimisivat esimerkiksi skeitti/lumilautailukauppamme markkinoinnissa? Tai etenkin markkinointitiimimme osalta tiimin markkinoinnissa?

Näissä pohdinnoissa ilmenee runsaasti erilaisia kysymyksiä ja mietteitä. Sitäkään en esimerkiksi osaa edes yhtäkkiä itselleni sanoa, miten tällaiset fundamentaalit piilotekijät toimivat yrityksille markkinoitaessa. Täytyy ottaa lisää selvää selvästi, mutta se ei nyt liity tähän reflektioon kenties, vaikka teen sitä nyt silti. Mutta tämä antaa kyllä pohtimisen aiheita markkinointitiimin toiminnassakin siitä huolimatta. Yrityksilläkin on arvoja, mutta markkinointi niille ei välttämättä ole samanlaista, kuin kuluttajille niiden esille tuomisen puolesta varsinkaan. Yrityksiä kontaktoidessa pystyy kyllä hyödyntämään mahdollisesti heidän arvojen mukaista puhetyyliä. Yritysten arvot ainakin ovat helposti löydettävissä yleensä, koska niiden avulla kohdennetun asiakasryhmän on helpompi löytää omia arvojaan vastaavia tuotteita tai palveluita.

Kuluttajamarkkinoinnin puolella on hyvä kuitenkin ymmärtää ihmisen perustarpeita ja yleisesti psykologisia ilmiöitä ja tiettyjen asioiden kognitiivisesti puolueellistavia taustatekijöitä. Tässä on monesti käytetty esimerkkinä vaikkapa poranterätapausta: kukaan ei osta poranterää pelkästään poranterän omistamisen vuoksi, vaan poranterä ostetaan, koska on pora olemassa ja, koska halutaan tehdä reikä. Reikää voi tarvita esimerkiksi hyllyn kiinnittämiseen, hyllyä voi tarvita tavaroiden säilyttämiselle siististi. Tavaroita halutaan säilyttää siististi, koska ehkä se tuo hallinnan tunnetta, ehkä vieraat ihastelevat siisteyttä. Eli päästään valtavan syvälle tässäkin näennäisesti varsin mitättömässä poranterässä, jonka pohjustavan tunteena on turvallisuuden ja kunnioituksen tarpeet. Tämä avarsi ajatuksiani hyvin huomattavasti.

Toinen asia, mitä ei ole tullut ajatelleeksi, on asiakasryhmien ääripäiden hyödyntäminen. Aina ei ole paras idea lähteä markkinoimaan kaikkea suurelle yleisölle, ei skeittilautoja tai asuntoautoja saa myytyä välttämättä kaikista tehokkaimmin tykittämällä niiden mainoksia koko suomen väestölle. Tai se ei ainakaan ole budjettitehokkain. Tuokin esimerkki kyllä liittyi yksinkertaisesti vain markkinoinnin kohdentamiseen, ei ääripäiden hyödyntämiseen, no, oppii sitä näinkin. Näissä niche-aloissakin toisaalta on erilaisia ääripäitä tai tiettyjä pienempiä asiakasryhmiä. Tällä tekstiosiolla hainkin tätä kohderyhmän sisäistä ääripäämarkkinointia, sen selvitin itselleni vahingossa vasta kirjoittaessa. Rullalautailusektorillakin on olemassa kaikenlaisia pienryhmiä ja näille voi olla helpompi markkinoida, kuin koko yhteisölle.

Tässäkin tapauksessa paras idea olisi tähdätä markkinointi skeittausyhteisössä sellaiseen ryhmään, joka omaa samanlaiset arvot ja tarpeet, kuin me itse, tai ehkä pikemminkin omaa samanlaiset arvot, kuin ne, mitä tuote tarjoaa. Tämän jälkeen tuotteille tulisi saada suosiota, tai ainakin näennäistä suosiota, esimerkiksi joltain korkeamman tason skeittaajalta. Se luo yhteisössä painetta lähteä mukaan, koska muutkin yhteisössä ovat innostuneet tuotteista. Tämänkin taustalla lienee ihmisen tarpeet kokea yhteisöllisyyttä. Tällä alalla etenkin on huomattavissa erilaisuuden olevan avain.

Asuntoautobisneksen puolesta homma toimii samalla tavalla. Ehkä yhtenä eroavaisuutena on asiakkaiden loogisuuden ja järkevyyden tarpeet tuotteiden suhteen. Skeittausmaailmassa mennään helposti muotimaailman ja taiteen voimalla myös, joka on taas aivan oma hommansa. Asuntoautoissa on todettu, että yhteisössä yhdistävä tekijä on edullisuus, tai ennemmin hinta-laatusuhde. Sillä piirteellä voisi olla hyvä lähteä markkinoimaan kohdennetusti Suomen karavaanareille tuotteita.

Tarinankerronta on nykyään osoittautunut myös merkittäväksi tekijäksi markkinoinnissa. Siihen on olemassa lukuisia eri mahdollisuuksia, ja ne vaihtelevat huomattavasti alojen välillä. Yksi esimerkki tarinankerronnasta on esimerkiksi skeittausmaailmassa hyvän skeittaajan sponsorointi ja sen kautta skeittaaja linkittää merkin omaan tyyliinsä ja toimintaansa tietyllä tavalla. Asuntoautoissa, esimerkiksi, voi elävöittää ja tuoda brändiä asiakkaita lähestyttävämmäksi asiakaskertomuksilla tai vaikkapa erilaisilla persoonallisilla videoilla tai varsinkin olemalla hyvin yhteyksissä asiakkaisiin ja aktiivinen viesteihin vastaaja.

Tätä kirjaa lukiessa sekä reflektiota kirjoittaessa todella huomaa, kuinka paljon tästä aiheesta on hyötyä yritysmaailmassa, ja miten syvät juuret näillä on ihmisen psykologian kanssa. Sain tietynlaista innostusta tästä lähteä jalostamaan kaikkien projektieni markkinointia ja etenkin oppimaan lisää tästä aiheesta. Sain idean ja motivaatiota lähteä suorittamaan Googlen markkinointikurssia tämän lisäksi. Hauska kirja. Kiitos.