Tiimi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Kaikessa kliseisyydessään tuo lause on täysin totta. Mutta kuinka tiimistä voi luoda kokonaisen ja toimivan. Se ei ole kovin vaikeaa, mutta vaatii paljon työtä ja jokaisen tiimiläisen panoksen. Tätä käsitellään Patrik Lencionin kirjassa The five dysfunctions of a team.

 

Luottamus

Isoin ja ensimmäinen askel tiimin kehittymiseen. Tiimissä en ole minä ja muut vaan me.  Jos emme luota toisiimme, miten voimme jakaa ajatuksia ja vastuuta. Tiimin sisällä pitäisi olla avoin ja rehellinen. Omien ajatuksien ja tunteiden jakaminen on ensi askel. Kuinka avoimesti voi ns. ”paljastaa” itsensä tiimille niin vahvana kuin heikkona. Jos toisiin ei luota, monesti keskustelu on vain pinta puolista ja vähän varovaista. Kun uskaltaa olla avoin ajatukset ja ideat lentelevät, muuten ne saattavat jäädä sanomatta. Jos johonkin henkilöön ei luota vielä kunnolla, eikä tiedä hänen menoistaan, alkaa helposti epäilemään hänen panostaan. Läpinäkyvyys ratkaisee tällaiset tilanteet. Tiimi tekee yhdessä ja se on tukemista sekä auttamista varten. Pitää siis olla läpinäkyvä kaikesta, esimerkiksi omista haasteista. Nosta tekemättä jääneet työt pöydälle ja pyytää rohkeasti apua. Monesti voi myös ajatella olevansa ainut henkilö, joka suoriutuu kyseisestä tehtävästä. Anna vastuuta muille ja älä vedä kaikkia ohjaksia itselle. Ilman luottamusta on hankalaa edetä tiiminä.

 

Tiimissämme on koko ajan puhuttu, että olemme jo pitkällä tiimin kehityskaaressa. Ajattelin myös alussa pitkään näin, mutta ajatukseni ovat lähiaikoina muuttuneet. Minun näkökulmani asiaan on, että tällä hetkellä olemme pitkällä jo ystävyyssuhteissa monen kanssa mutta melko alussa tiiminä luottamuksen suhteen. Olemme kyllä pystyneet olemaan todella avoimia ja rehellisiä suurimmaksi osaksi. Henkilökohtaisesti kumminkin näen vielä paljon kehitettävää. Tiimissämme on herännyt esimerkiksi seuraavia kysymyksiä. ”Mitähän se henkilö tekee tänään, tekeeköhän edes töitä?”. ” Hoitaakohan tuo henkilö alueensa tässä projektissa vai pitäisiköhän minun tehdä se hänen puolestaan?”.  ”Uskallankohan sanoa hänelle tästä, ettei hän suutu?”.  Luottamus syntyy monesta eri palasesta. Jos menettää johonkin henkilöön luottamusta sen korjaaminen on todella vaikeaa. Tiiminä meidän pitää ottaa tämän työstämisestä ensimmäisenä koppi, jotta pohjusta talolle saadaan kuntoon.

 

 

Konfliktien pelko

Pahinta mitä tiimissä voi tehdä (oma mielipiteeni) on että, kun kysyy jotain ihmiset vain nyökkäilevät ja myötäilevät. He eivät uskalla kertoa mielipiteitään, koska eivät halua aiheuttaa konflikteja. Kaikista huonoin tapa on olla hiljaa ja puida asiaa selän takana ja tästä vasta syntyy konflikteja. Lähes jokainen meistä on syyllistynyt tähän joskus. Kyseenalaistaminen ja keskustelu on tärkeää, jotta saadaan eri näkökulmia. Monesti voimakkaimmat persoonat tiimissä ilmaisevat eniten mielipiteitään ja näin muut jäävät helposti jalkoihin. Rakentava palaute ja kritiikki sekä sen vastaanottaminen on tärkeää tiimissä.

 

Tällä hetkellä tiimissämme selkeästi erottuvat voimakkaimmat persoonat. Henkilökohtaisesti kuulun heihin ja tuon monesti liikaakin itseäni sekä mielipiteitäni esille.  Kuunteleminen ja ymmärtäminen on siis kehitys listallani. Olenkin yrittänyt nykyään hiljetä ja kysyä niiden henkilöiden mielipiteitä asiaan, jotka eivät yleensä sitä kerro. Huomaan, että olemme parantaneet tässä jo jonkin verran tiimissä, mutta kehittämistä on edelleen. Tässä asiassa on myös niillä tiimiläisillä kehittymisen paikka, jotka eivät tuo ajatuksiaan ilmoille. Heidän pitäisi välillä puskea itseään esille ja asettua epämukavuus alueelle. Kritiikin antaminen ja ottaminen on myös vielä osalle haastavaa. Helposti palaute annetaan vähän liian kärkkäästi, jonka jälkeen se tuntuu hyökkäävältä kritiikiltä ja sitten sen saaja ottaa kommentin itseensä. Tämä on nähty jo monesti tiimissämme lyhyen ajan sisällä. Olemme kyllä pystyneet keskustelemaan rakentavasti asioista, vaikka tunteet ovat kuumenneet ja uskon, että tämä kehittyy kyllä vähitellen parempaan. Jokaisen on vain henkilökohtaisella tasolla otettava tämän asian kehittymisestä vastuuta.

 

Sitoutuminen

Onko kaikilla selvä mikä on yhteinen tavoite ja ovatko kaikki sitoutuneita siihen. Tiimissä pitää olla yhteinen ja selkeä tavoite, jonka eteen kaikki tekevät töitä. Kun tavoite on kaikilla kirkkaana, on paljon helpompi sitoutua. Välillä se tarkoittaa uhrautumisia tiimin eteen sekä omien etujen unohtamista. Se että esimerkiksi tehdään joitain asioita tiimin eteen, vaikka se ei olisi omaa mieli puuhaa on tiimi edellä menemistä. Sitoutuminen ja luottamus menevät aika käsitysten. Jos sovitaan tiimin kanssa asioita ja niille deadline, pitääkö jokainen niistä varmasti kiinni. Ellei joku pidä hän ei ole luultavasti tarpeeksi sitoutunut ja häneen on hankalaa luottaa.

 

Tiimissämme sitoutuminen on ollut vähän heikkoa välillä. Toki on ollut hienoa nähdä, kuinka moni on esimerkiksi sysännyt muita menojaan tiimin projektin takia.  Sitoutumisen puute on kylläkin näkynyt monessa asiassa. Esimerkiksi lähdetään innoissaan projektiin, mutta sitten saakin yhtäkkiä itselle miellyttävämmän projektin ja heittää vastuun edellisestä muiden niskoille. Älä lupaudu, jos et ole satasella mukana. Asioita myös luvataan tehtäväksi tiettynä aikana ja niitä ei silti tehdä. Jotta kaikki saadaan sitoutumaan, tarvitaan luottamus tiimin sisällä ja jotta voi luottaa tosiin kaipaa heidän sitoutumistansa. Kuulostaa liian helpolta, kun sen sanoo ääneen, mutta miten sen saa toimimaan.

 

Vastuun välttely

 

Kuinka monesti olet törmännyt siihen, että lähes koko tiimi innostuu jostain ideasta ja suunnittelu lähtee heti käyntiin. Sitten kun jonkun pitäisi lähteä vetämään projektia ja ottamaan vastuuta yhtäkkiä kukaan ei innostu. Monesti esimerkiksi projektipäällikön paikkaa kartetaan ja siihen päätyy samat henkilöt lähes aina. Asioiden hoitamista vältellään viimeiseen asti, jos ne eivät ole mielipuuhaa. Aikataulut venyvät ja muut turhautuvat. Tehtävistä tehdään pakolliset alta pois ja helposti ali suoriudutaan tämän vuoksi. Nämä asiat luovat helposti jännitteitä tiimissä henkilöiden välille.

 

Haluaako tiimi olla keskinkertainen vai huippu? Jos haluaa olla edes vähän enemmän kuin keskinkertainen jokaisen tiimiläisen pitäisi kantaa vastuu siitä. Yleensä myös meidän tiimissämme on tietyt henkilöt, jotka puskevat eteenpäin ja kantavat vastuun, kun kukaan muu ei ota koppia. On tärkeää olla näitä henkilöitä, mutta voiko tiimi koskaan päästä huipulle, jos lastia ei jaeta. Niiden, jotka yleensä ottavat vastuuta tiimissämme pitäisi ehkä suoraan kieltäytyä paikasta, jotta lopulta joku muu sen ottaisi.

 

Tuloksiin puuttumattomuus

Jos tiimi häviää niin kaikki häviävät ja jos tiimi voittaa kaikki voittavat. Eikö tämä kuulosta selkeältä? Monesti se vain unohtuu meiltä. Tiimi saattaa helposti eksyä polulta matkalla tavoitteeseen ja henkilökohtaiset egot nousevat liian isoon rooliin. Välitetään omasta tekemisestä ja tuloksista liian paljon. Tiimin tuloksista pitäisi keskustella enemmän. ”Miten meni?”, ”Oliko hyvä vai huono?”. ” Oliko kannattavaa?”.  Reflektointi auttaisi tiimiä kehittymään ja parantamaan tekemistään jatkossa. Tiimi on yhdessä vahvempi kuin joukko vahvoja yksilöitä.

 

Olemme aika hyvin kehittyneet jo ajattelu mallissa tiimi ennen yksilöä. Kehitettävää kumminkin löytyy. Minä ajattelu nousee joissakin asioissa, mutta se kehittyy koko ajan parempaan mielestäni. Tiimiltämme ehkä puuttuu kumminkin konkreettinen yhteinen tavoite, joka ajaa jotkut ajattelemaan henkilökohtaista edistymistään enemmin kuin tiimin kasvua ja etenemistä. Asia pitää vielä nostaa pöydälle ja koko pohja pitäisi rakentaa kuntoon, jotta tämäkin saadaan toimimaan.

 

Ajatuksia

Pidämme liian monesti asioita itsestään selvyyksinä. Tiimissämme myös ehkä pidetään sen toimimista itsestään selvyytenä, vaikka tiimin edistymisen eteen pitäisi tehdä enemmän töitä. On hyvä, että jokainen lukee tämän kirjan ja jaamme ajatuksia yhdessä siitä treeneissä. Luulen, että näkemykset eroavat paljon toisistaan, mikä saattaa herättää monia tunteita. Uskon, että tämä vie meitä taas askeleen eteenpäin tiiminä.