Kävimme meidän tiimiläisten ja muutaman Bluumilaisen kanssa tiimivaihdossa Berliinissä kahden kansainvälisen tiimin luona. Pääsimme todella kattavasti tutustumaan eri kulttuureihin, sillä nämä tiimit kasataan eri puolilta maailmasta. Heidän tiimeissä on porukkaa mm. Etelä-Koreasta, Suomesta, Columbiasta ja Espanjasta. Laajasti siis eri puolilta maailmaa, jolloin kulttuurisia työskentelyeroja on paljon. Vaikka Tiimiakatemian oppimismalli monistetaan tällä tavalla toiseen kulttuuriin, se toimii aina hieman eri tavalla. 

Kirjassa käytiin läpi Meyerin kahdeksan asteikon mallia, joka sisältää nämä kahdeksan kohtaa: kommunikointi, arviointi, suostuttelu, johtaminen, päättäminen, luottaminen, erimielisyys ja aikataulu. Hyödynnän tässä reflektiossa tämän mallin muutamaa osa-aluetta, jossa pääsen avaamaan omia kokemuksiani. Tosiaan kaikki kokemukseni ovat vain viikon työskentelyn pohjalta. 

Kommunikointi

Kansainvälinen tiimi kommunikoi kaiken englannin kielellä ja se ei ole kenenkään äidinkieli. Se varmasti tuottaa välillä hankaluuksia, koska voi olla vaikea ilmaista itseään muulla kuin omalla äidinkielellään. Heidän tiimissä suuri osa puhuu espanjaa ja he puhuivat siitä, että he välttävät sen puhumista, kun ovat porukalla. Se nimittäin aiheuttaa väärinkäsityksiä ja epämukavaa oloa niille, jotka eivät kieltä ymmärrä. Helposti saattaa alkaa tuntumaan siltä, että he puhuvat minusta. Mikäli joku puhuu muuta kuin yhteistä kieltä esimerkiksi treeneissä, hän joutuu tehdä leikkimielisen ”rangaistuksen”. Tällä tyylillä he ovat saaneet kitkettyä ongelman pois.

Minä, Inka ja Nelli majoituttiin Davidin, Raquelin sekä Urkon luona. Urko on kotoisin Espanjasta ja David sekä Raquel ovat Columbiasta. Istuimme iltaa muutamana iltana yhdessä tällä porukalla ja niissä hetkissä kommunikoimme aina tietty englanniksi. Mielestäni käytimme välillä tyttöjen kesken liikaa suomen kieltä. Esimerkiksi keittiössä ihmettelimme yhdessä jotain asiaa suomeksi, olisikohan ollut aikatauluihin liittyvää ja siihen Urko kysyi, että mistä puhutaan, puhutaanko hänestä? Hyvin nopeasti tilanteessa saattaa syntyä väärinkäsityksiä tai epämukavaa oloa. Tällaista ei kuitenkaan meidän majoituksessa tullut, selitimme sen mitä ihmettelimme.

Yhteistreeneissä koin, että kommunikoinnissa oli välillä hieman ongelmia, sillä en vaan ymmärtänyt mitä osa porukasta puhui aksentin takia. Pienryhmätehtävässä nimenomaan tämä ongelma korostui. Onneksi kommunikaatiovaikeudet olivat vain yhden tai kahden ihmisen kanssa ja sekin ratkesi sillä, että pienryhmässä oli toinen suomalainen, joka pystyi auttamaan minua ymmärtämään.

Tämä oli oikeasti ensimmäinen kerta, kun sain jotain tapaamisilta, jossa puhun englantia. Tämä toi minulle lisää itsevarmuutta ja myös innostusta verkostoitua. Uskalsin heittäytyä mukaan ja välillä kun juttelin jonkun kanssa kahdestaan, jouduin useampaan otteeseen kysyä uudestaan mitä hän tarkoittaa, sillä kielitaitoni vuoksi en ymmärtänyt. Nämä tilanteet tuntuivat kuitenkin todella turvallisilta ja aina päästiin yhteisymmärrykseen. Nämä tilanteet myös naurattivat kumpaakin osapuolta. 

Kirjassa puhuttiin korkean ja matalan kontekstin kulttuureista ja kuinka ne eroavat. Kommunikoinnissa korkean kontekstin kulttuurissa äänen sävy sekä eleet ja ilmeet ovat tärkeitä ja sanottu asia on hieman epäsuora. Matalan kontekstin kulttuurissa se on taas vastakohta eli viesti on suora ja selkeä. Suomalaiset kuuluvat matalan kontekstin kulttuuriin, kun taas esimerkiksi korealaiset ovat ihan toisessa päässä, korkean kontekstin kulttuurissa. Tähän en kiinnittänyt reissussa sen enempää huomiota. 

Johtaminen ja päätöksenteko

Kirjan mukaan eri kulttuureissa johtaminen ja päätöksenteko on hyvin erilaista. Toisissa kulttuureissa päätökset tehdään hierarkkisesti eli johto tekee päätökset ja alaiset toimivat sen mukaan. Toisissa taas päätökset tehdään osallistuttamalla koko tiimi mukaan. Tiimiakatemia on organisaationa litteä ja päätöksiin vaikuttaa jokainen yksilö. 

Kuten meillä Tiimiakatemialla, heillä on myös tiimeissä vuosittain vaihtuva Tiimiliideri. He pitävät viikoittain TLT eli päällikköpalaveria, jossa ilmeisesti käyvät tiimien kuulumisia läpi. Jos olen käsittänyt oikein, heillä osa tarvitsee hyvin paljon ohjaamista ja käskyjä johtajalta toimiakseen.

Koen, että Berliinin porukka saa erittäin hyvät valmiudet työelämään, sillä monikulttuurinen työympäristö tuo erilaisia tilanteita vastaan ja he pääsevät yhdessä muovaamaan heille sopivaa mallia. He osaavat tulevaisuudessa varautua erilaisiin työskentely- ja johtamistapoihin.

Yhteistreeneissä aiheena oli project boosting ja pääsimme auttamaan ja viemään eteenpäin toistemme projekteja. Kun me teemme projekteja Tiimiakatemialla, tittelit eivät ole ensimmäinen asia mitä mietimme. Tottakai projektipäällikkö on tärkeä valita ja mahdolliset muut vastuualueet, mutta koen, että tärkeämpää on projektin eteenpäin vieminen ja kaikkien osallistuminen. Berliinin porukalla projektien tekemiseen kuuluu se, että roolit ovat jaettu hyvin tarkkaan. Heillä on jokaisessa projektissa CEO sekä muut roolit COO, CFO jne. Ymmärrän tämän roolien jakamisen ja sen tärkeyden, mutta enemmän kuitenkin seuraisin sitä, mitä projektissa tapahtuu ja miten se etenee.

Aikataulutus

Keskieurooppalainen kulttuuri näkyi todella selkeästi meidän yhteisessä työskentelyssä. Suurin osa oli kyllä paikalla, kun piti aloittaa, mutta esimerkiksi treenien vetäjä oli poissa eikä ollut ilmoittanut ilmeisesti siitä etukäteen. Osa porukkaa valui pitkin treenejä mukaan ja viimeinen taisi tulla juuri ennen check outtia. Treenien tauko kesti 15 minuuttia, mutta osalla porukasta tauko venyi puolituntiseksi. 

Näin loppujen lopuksi hyvin vähän heidän projektityöskentelyä, mutta päivän aikataulutus vaikutti paljon rennommalta kuin mitä meillä suomessa. Tykkään itse rajata oman työskentelyni 8–17 välille, jotta en tekisi ympäripyöreää päivää. Osa porukasta aloitta myöhemmin työt ja jatkoi niitä pitkälle iltaa. Tai ainakin käsitin näin, koska he eivät päässeet meidän kanssa viettämään aikaa iltaisin.

Kun he tulevat tiimivaihtoon tänne meille Tiimiakatemialle, meidän täytyy kertoa heille, millaiset pelisäännöt meidän yhteisessä toiminnassa on. Treeneihin ei saa tulla myöhässä ja mikäli näin käy, joudut odottamaan taukoon asti, että pääset mukaan.

Kaikin puolin koko tiimivaihto oli silmiä avaava kokemus ja se muutti minun ajatuksiani etenkin englannin kielen puhumisesta ja yleisesti verkostoitumisesta kansainvälisesti. Tämä toi innostusta kehittyä englannin kielen puhumisessa. Uskon, että tuolta reissulta jäi kavereita, joiden kanssa voimme joskus vielä törmäillä jossakin päin maailmaa!