Tekoälyllä tarkoitetaan ohjelmistoa, joka imitoi ihmisen tapaa oppia ja tehdä päätöksiä. Tekoälyohjelmistot toimivat ihmisen rakentamien algoritmien pohjalta, mutta ne voidaan myös opettaa oppimaan uutta ja kehittämään suorituskykyään itsenäisesti. Niiden on tarkoitus auttaa ja tehostaa ihmisiä työnteossa. Tekoäly voidaan jakaa heikkoon tekoälyyn ja vahvaan tekoälyyn. Heikolla tekoälyllä tarkoitetaan tekoälyä, joka voi suorittaa sille ihmisen määräämiä, tarkoin rajattuja tehtäviä, joista se suoriutuu yhtä hyvin tai paremmin, kuin ihminen. Vahva tekoäly taas omistaa laajemman ymmärryksen ja se voi ajatella ja toimia ihmisen tapaan itsenäisesti. Tällaista tekoälyä ei tosin ole vielä kyetty luomaan. Tämän päivän tekoäly perustuu koneoppimiseen eli tietokonejärjestelmiin, jotka eivät tarvitse valmiita sääntöjä, vaan voivat oppia ne itse datasta. Koneoppiminen on yksi tekoälyn osa-alueista, joka tarkoittaa ohjelman kykyä parantaa omaa toimintaansa oppimalla itse datastaan niin, että toimintaa ei ole ohjelmoitu kokonaan valmiiksi.

Kirjan johdannon teksti oli tekoälyn ja kirjan tekijöiden Jukka Kolarin ja Aleksi Kallion yhteistyönä tehty tarina. Chat gpt kirjoitti alkuperäisen juonen, tarinan ydinosat sekä noin puolet tekstistä, jota sitten kirjan tekijät ovat muokanneet heidän mielestään kaunokirjallisemmaksi. Pyyntö tekstin kirjoittamiseen esitettyiin chat gpt:lle siten, että sen/hänen oli mahdollisuus kieltäytyä kirjoittamisesta. Yllätyin itse siitä, miten rikkaan juonen tekoäly oli kirjaan kirjoittanut. Draaman kaari oli klassinen ja tarinassa oli onnellinen loppu. Tarina sisälsi hyvin mielenkiintoisia näkemyksiä ihmisten suhtautumisesta tulevaisuuden tekoälyyn ja jotkin tarinan osat olivat yllättäviä. Toisaalta tarina oli omalla tavallaan hyvin suoraviivainen ja kliini sillä tavalla, että sen ehkä pystyisi tunnistamaan tekoälyn tekemäksi tai vastaavasti sellaisen ihmisen, jolla ei ehkä ole niin lahjakasta tarinan kerronnallista taitoa. Vaikea selittää sitä mielikuvaa, joka tarinasta syntyi. Fiilis on vähän sama, kun kuulisi jonkun puhuvan hyvin tarkkaa kirjakieltä tai käyttävän erikoisia painotuksia sanoissa, joka ei itselleni ole olenkaan ominaista. Mutta alkuoletukseni kuitenkin oli, että tarina olisi paljon yksinkertaisempi, mitä se oli, vaikka se sisälsi hyvin klassisia elementtejä.

Tekoälyä, kuten chat gpt:tä käyttäessä on hyvä pohtia, kenen ohjelmoima järjestelmä on? Kenen näkökulmia tai aatteita se edistää ja kenen ei. Myös megatrendejä koskevissa treeneissä tästä nousi mielenkiintoista keskustelua. Voi olla hyvin vaikea tunnistaa, minkälaisia motiiveja tai näkemyksiä ohjelmiston tekijällä on ja onko tekoäly itsessään puolueeton, neutraali ja vastuullinen. Teknologia ei ole itsessään vastuullista tai vastuutonta. Ihminen on se, joka on vastuussa. Teknologiaa soveltavien toimijoiden tavoitteet määrittävät itse tekoälyn vastuullisuutta. Melkein aina tekoälystä puhuttaessa nousee esiin sen mahdolliset väärinkäytöt ja vaarat. Tekoälyä voidaan yhtä hyvin käyttää myös rauhan, demokratian tai sananvapauden edistämiseen. Toki ehkä tällä hetkellä tekoälyä on käytetty näkyvimmin somen koukuttavuuden lisäämiseen. Näkisin itse, että tekoäly mahdollistaa meille valtavasti. Tottakai sillä voi olla riskejä, jos/kun sitä aletaan väärinkäyttää. Minusta on kuitenkin erikoista se, että negatiivinen efekti on oikeastaan aina se, joka ihmisille tulee mieleen. Tekoäly vie työpaikat ja kun se oppii täysin ihmisen kaltaiseksi, se tulee lopulta tuhoaa koko ihmiskunnan. Johtuuko mielikuvan iskostuminen erilaisista scifi-elokuvista vai mistä?

Tekoälyä on jo nyt valtavasti erilaisissa paikoissa, joita en ole itse edes hoksannut. Erilaiset suoratoistopalvelut, robotit ja ohjelmistot käyttävät tekoälyä hyödykseen. Tekoälypohjainen konenäkötekniikka mahdollistaa esimerkiksi auota ajavan kuljettajan toimien seuraamisen. Se pystyy ehdottamaan kuljettajan silmien liikkeen ja auton käyttäytymisen perusteella kahvitauon pitämistä. Muistan ihmetelleeni tätä ominaisuutta joskus useampi vuosi sitten jo äitini autossa. Oli hauska, miten yhtäkkiä auto ehdotti tauon paikkaa, jos se koki auton liikeradan ajelehtivan saman tyyliin, kuin miten se voisi liikkua nukahtamassa olevan kuljettajan toimesta. Itsekin käytän tekoälyä joka päivä esimerkiksi katsellessani suoratoistopalvelemista ohjelmia, kuunnellessani musiikkia tai ihan vaan kirjautuessani kasvojen tunnistuksen avulla puhelimeeni.

Kirjassa käsiteltiin tekoälyn tekemää taidetta. Voiko tekoälyn teoksia kutsua taiteeksi vai ovatko ne vain kuvia? Kuka on silloin teoksen tekijä? Voiko jossain vaiheessa syntyä tekoälyn tekemille teoksille ihan oma taiteenala? Minun tyylisille ihmisille tekoäly mahdollistaa ihan älyttömästi tässäkin, jos omaa visuaalista silmää ei tunnu olevan. Syötän tekoälylle vain haluamani elementit teoksesta ja se luo käskyjeni pohjalta kuvan. Samalla ymmärrän, millaisia haasteita se tuo oikeille taiteilijoille tai valokuvaajille. Tekoälylle voi myös syöttää elementtien lisäksi esimerkiksi tyylisuuntia tai pyytää sitä luomaan taideteoksen jonkun taiteilijan tekniikkaa ja tyyliä matkimalla. Kirjassa puhuttiin, että tämä voi johtaa tai on johtanut jo siihen, että kun vaikka Googlaa taiteilijaa, ensimmäisenä voi olla tekoälyn tekemiä teoksia taiteilijan tyyliä mukailemalla ja taiteilijan omat teokset jäävät sen varjoon. Ymmärrän turhautumisen täysin. Kirjassa puhuttiin myös ihmisäänen tuottamisesta tekoälyn avulla. Pienen ääninäytteen pohjalta ääni voidaan kokonaan kloonata. Tätä on käytetty elokuva-alla esimerkiksi käyttämällä edesmenneiden tai jo puhekyvyttömien henkilöiden ääntä kohtauksissa. Itse olen tältä osin törmännyt aika ikäviinkin esimerkkeihin äänen kloonauksen väärinkäytöstä. Tiktokissa olen nähnyt useampiakin videoita, joissa ihmiset kertovat joutuneensa huijauksen kohteiksi. Huijauksessa henkilölle tulee puhelu, jonka toisessa päässä kuuluu oman läheisen ääni. Ääni on hätäinen ja pyytää apua ja usein henkilöltä vaaditaan rahaa. Samaan aikaan tämä sama läheinen saattaa kävellä yläkerrasta alakertaan kesken puhelun, jolloin huijaus paljastuu. Aivan käsittämättömän pelottavaa väärinkäyttöä. En itse osaisi todellakaan epäillä, jos minulle tulisi puhelu, jossa jonkun perheenjäseneni hätäinen ääni pyytää jotakin. Ja jos minä en osaisi epäillä mitään, miten kukaan varsinkaan vanhempi henkilö osaisi? Videoissa on kehotettu sopimaan turvasanasta perheen kanssa, jota voidaan käyttää perheenjäsenten tunnistamisessa kyseisissä tilanteissa. Tekoäly mahdollistaa paljon, mutta tulevaisuudessa se vaatii myös kykyä mukautua sen mukana tulemiin ilmiöihin. Lähitulevaisuudessa tulemme todennäköisesti kohtaamaan tekoälyn luomaa musiikkia, taidetta sekä elokuvia ja kirjoja.

Näen myös tekoälyn hyviä puolia. Sen avulla voidaan parantaa erialisten ihmisten elämänlaatua sekä inhimillistää tiettyjä yksinkertaisia töitä. Kun tekoäly korvaa kaikista monotonisimmat työt, se mahdollistaa ihmisten asiantuntijuuden sekä luovuuden kehittymisen ja ehkä esimerkiksi myös vapaa-ajan lisääntymisen kuitenkin elintason säilyttäen. Tekoäly voi auttaa rasismin ja syrjinnän vähentämisessä esimerkiksi työhaastatteluissa. Tekoälyllä ei ole, tai ainakaan pitäisi olla, omia aatteita ja mielipiteitä, joita ihmisellä on ja jotka voivat olla syrjiviä tai rasistisia. Toki tässä täytyy taas analysoida kriittisesti sitä, kuka tekoälyohjelmiston on luonut. Tekoälyn avulla voidaan edistää tasa-arvoa riippuen tekoälyn kouluttamiseen käytetyn datan laadukkuudesta ja eettisyydestä. Datan harhat johtavat tekoälyn päätöksenteon harhoihin, virheisiin, syrjimiseen ja vääriin painotuksiin. Harhainen data voi tuhota järjestelmän yleispätevyyden kokonaan. Esimerkiksi historiallisen ilmiöiden harhat voivat olla tällaisia. Jos työtehtävään on aina ennen valittu miespuolinen henkilö, aineisto on sellaisenaan jo harhainen eikä se silloin edistä tasa-arvoa. Jos data on laadukasta, jolloin siinä on relevanttia tietoa nykypäivästä, se mahdollistaa tekoälyn neutraalin toiminnan. Keskustelimme aiheesta vieraillessani alkuvuodesta Bilbaon Tiimiakatemialla Espanjan Baskimaassa. Osallistuimme B Global Talentin Hackathon innovointikilpailuun, jossa meidän toimeksiantomme käsitteli tekoälyn ja datan eettisyyttä. Tekoälyn etiikalla tarkoitetaan tekoälyyn liittyvien eettisten kysymysten tutkimista. Tutkimuksissa keskitytään moraalisiin kysymyksiin tekoälyä käyttävien ihmisten toiminnassa sekä tekoälyjärjestelmiin itseensä. Kokemus oli älyttömän opettava ihan itse innovoinnin, englannin kielen, kansainvälisessä tiimissä toimimisen sekä toimeksiannon puolesta. Tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä ei todennäköisesti tulla ratkaisemaan vielä pitkään aikaan erilaisten käytänteiden, moraalien ja motiivien takia.

Miten tekoälyä tulisi rakentaa ja käyttää vastuullisesti? Lähtökohtaisesti varmasti tarvittaisiin yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käyttöön liittyen sekä seurantaa sääntöjen noudattamisesta. Myös esimerkiksi yhteiset globaalit sertifikaatit voisivat auttaa eettisyyden ja vastuullisuuden yhdenmukaistamisessa. Tiimiakatemialla tekoälyn käytön eettisyys tulisi näkyä siten, että sen käytöstä mainitaan, se merkitään lähteisiin ja sen käytöstä ollaan rehellisiä. Varsinkin, kun sen käyttöön on kannustettu. Moni ei toki varmaan ymmärrä käyttävänsä tekoälyä eri ohjelmistojen kautta. Chat gpt taitaa olla tällä hetkellä selkein esimerkki tekoälyn käytöstä. Kirjassa pohdittiin myös tekoälysovellusalueiden rajojen määrittämistä. Voiko tekoälyllä ja roboteilla korvata esimerkiksi inhimillistä hoitoa tai pitäisikö tekoälyä käyttävien aseiden kehittäminen kieltää kokonaan? Yhteisten pelisääntöjen kehittämisellä on varmasti äärimmäisen tärkeä merkitys tämän kaltaisten kysymysten pohdinnassa.

Tiimiakatemialla tekoälyn käyttöönottoa on kannustettu. Onhan se totta, että jos me nyt otamme ohjelmistoja ja periaatteita haltuun, olemme varmasti kärkiasiantuntijoita lähitulevaisuudessa. Tekoälyn huomiotta jättäminen voi kääntyä siihen, että putoamme kehityksen kyydistä aika varhaisessa vaiheessa. Yleinen tietämys kuitenkaan ei tunnu olevan kovinkaan suurta, sillä moni tuskin tunnistaa, mikä kaikki meidänkin jokapäiväisessä elämässämme on jo tekoälyä. Chat gpt on varmasti hyvä työkalu keskustelukaverina ajatusten herättämisessä. Mitä muuta me voisimme hyödyntää paremmin projekteissamme? Osa keinoista vaatisi isojakin investointeja. Esimerkiksi Kahvila Myllytuvalle voisi hankkia tekoälyllä varustettuja jääkaappeja ja pakastimia, jotka kertovat loppuneista raaka-aineista ja voivat luoda ostoslistaa valmiiksi. Sosiaalisen median postauksissa voidaan hyödyntää niin chat gpt:tä, kuin erilaisia kuvanmuokkausohjelmistoja ja työkaluja haluttujen kuvien luomiseen. Tekoälyn avulla voidaan analysoida kerättyä dataa ja sitä voidaan käyttää erilaisten päätöstentekojen tukena. Meidän pitäisi osata ajatella vähän laajemmin tekoälyn mahdollisuuksia omissa projekteissamme ja ottaa haltuun useampia tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja.

Mielenkiintoista on seurata, missä vaiheessa robotti on niin kehittynyt, että sillä tulisi olla ihmisoikeuksien kaltaisia oikeuksia? Kehittyykö se koskaan siihen pisteeseen ja mikä se piste on?