Tee itsestäsi mestariajattelija

Kirjoittaja: Emmi Määttä

21 marraskuun, 2022

Lähdeteos: Tee itsestäsi mestariajattelija

Lähdeteoksen kirjoittaja: Lauri Järvilehto

Teoriapisteet: 2

Syksyn ensimmäiseksi kirjaksi valitsin Lauri Järvilehdon teoksen Tee itsestäsi mestariajattelija. Lukeminen ja vanhoihin opiskelurutiineihin palaaminen tuntui akatemia-arjen jatkuessa vaikealta ja jopa hieman stressaavalta rutiinittoman kesän jälkeen. Kyseinen kirja oli siis hyvä valinta tähän tilanteeseen, sillä siinä syvennytään siihen, miten stressiä voi vähentää ja omasta ajankäytöstä tehdä tehokasta.

Suuri ongelma mihin olen omassa työskentelyssäni törmännyt, on se, etten pysty keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Mielessäni pyörivät sähköpostit joihin pitäisi vastata, eri projekteihin liittyvät työtehtävät, Teamsin kanaville julkaistut tärkeät tiedotteet ja niin edelleen. Kirjassa puhuttiin käsitteestä moniajo – keskityt moneen asiaan kerrallaan, joten yksikään asia ei saa täyttä huomiotasi. Tämä puolestaan lisää taas stressiä – tuntuu ettei hommille näy loppua. On myös vaikea vaihtaa yhdestä tehtävästä toiseen, jos ensimmäisestä ei osaa irrottautua mielessään.

Ajattelunhallinta

Kirjassa oli monia hyödyllisiä vinkkejä oman ajattelunhallinnan parantamiseen, Lehtola listaakin neljä tärkeää kohtaa siitä, kuinka tehdä tilaa omalle työmuistille ja olla ylikuormittamatta omaa ajatteluaan liikaa.

  1. Käytä ajattelunhallintaa: Listaa kaikki hoitamattomat tehtävät, jaa ne osatoimiin ja määrittele niille toiminnan konteksti.
  2. Eliminoi häiriötekijät työympäristöstäsi: Sulje toimiston ovi, laita kännykkä äänettömälle, sulje sähköposti ja pikaviestiohjelmat.
  3. Jos teet pitkäaikaista keskittymistä vaativaa työtä, laita ajastin soimaan, vaikka puolen tunnin tai tunnin päästä.
  4. Tee yksi asia kerrallaan.

Muutama viikko sitten YouTubea selatessani vastaani tuli video miljardöörin aamurutiineista, video sai huomioni ja päätin katsoa sen – mitä niin erikoista bisnesmaailman huipulla olevat tekevät aamuisin? Aamuun kuului urheilua, meditointia, lukemista ja muuta vastaavaa. Sen lisäksi rutiiniin kuului jokaisen päivän aloittaminen tekemällä päivän tehdä, olla ja tuntea -listat. Olla -lista voi sisältää lauseita kuten haluan olla hyvä ystävä ja tuntea -lista lauseita kuten haluan tuntea onnistumisen tunnetta. Näiden kahden listan idea on mielenkiintoinen, mutta en usko niistä olevan minulle tällä hetkellä hyötyä. Olen välillä tehnyt tehdä eli to do -listoja, mutta harvemmin niistä on ollut hyötyä – tehtävät asiat ovat yleensä olleet niin isotöisiä tai pitkään vieviä toimia, ettei asioiden kirjoittaminen listaan ole auttanut juurikaan. Jokaisen päivän aloittaminen kahvikupposen ääressä päivän to do -listaa kirjoittaessa voisi hyödyttää itseäni monin tavoin. Niin kuin on sanottu, minulle on vaikeaa päästä pois työminästä päivän päätteeksi. Uskon, että listan tekemisellä päivän tavoitteista voisi olla positiivisia vaikutuksia tämän suhteen – olen tehnyt jokaisen tälle päivälle määrätyn tehtävän eli voin ottaa nyt rennosti. Lisäksi kokisin päivän mittaan pieniä onnistumisen tunteita aina saadessani raksittaa listalta yhden asian pois. Listan olisi hyvä sisältää päivittäin myös esimerkiksi LinkedInin ja Teamsin selaamisen sekä sähköpostin ja WhatsApp -ryhmien lukemisen sillä yleensä juuri nämä toimet ovat ne, jotka täyttävät myös vapaa-aikaani. To do -listan hyödyntäminen voisi toimia myös apuvälineenä moniajon välttämiseen, sillä huomio keskittyisi aina vain listan sen hetkiseen työtehtävään – kun se on valmis voin puolestaan siirtyä seuraavaan ja listan loputtua vapaa-ajalle.

Olen huomannut keskittymiseeni vaikuttavan suuresti myös paikan, jossa työskentelen. Kotona assosioin olohuoneessa olemisen rentoutumiseen ja sarjojen katsomiseen, kun taas Tiimiakatemialla oman tiimin pöydän ympärillä olemisen työskentelyyn. Assosiointia voi siis käyttää apuvälineenä, mutta siitä voi myös olla haittaa – kotona reflektion kirjoittaminen voi olla vaikeaa, vaikka tila olisi muuten sama kuin akatemialla: hiljainen huone.

Lakkaa huolehtimasta asioista, joihin et pysty vaikuttamaan.

Yksi asia, mikä on tielläni matkallani mestariajattelijaksi, on tietynlainen pessimismi ja pelko epäonnistua. Kirjassa esiteltiin tiktak -menetelmä, jonka tavoitteena on löytää haasteille positiivisempi lopputulos. Paperi jaetaan pystyviivalla kahteen osaan, ja sen vasemmalle puolelle kirjoitetaan tik ja oikealle tak. Tikin alle kirjoitetaan huolenaihe, esimerkiksi pelkään kontaktoida asiakasta, mitä jos mokaan ja hänelle jää huono kuva minusta? Oikealle puolelle paperia voisi puolestaan kirjoittaa saan harjoitusta puheluiden soittamiseen sekä voin kirjata asiakaskäynnin, jonka lisäksi voin saada projektin tiimillemme. Tilanteissa puhutaan täysin samasta puhelinsoitosta samalle asiakkaalle, mutta se antaa soittajalle erilaiset mielikuvat siitä, kuinka kyseinen kontaktointi tulee sujumaan. Tilanne ei välttämättä vaadi edes paperille kyseisten asioiden kirjoittamista vaan keskustelun voi käydä oman päänsä sisällä haastavan tilanteen esille tullessa – haluanko lähteä tähän tilanteeseen pessimistisesti vai optimistisesti? Menetelmä voisi toimia myös toiminnan työkaluna tiimillemme haasteiden tullessa eteemme.

Oppien käytäntöön vieminen

Seuraavan viikon ajan aion aloittaa jokaisen aamun tekemällä päivälle tavoitelistan ja kokeilla, toimiiko kyseinen metodi itselleni. Lista tulee sisältämään jokaisen tavoitteen kirjojen lukemisesta viesteihin vastaamiseen ja eri projekteihin liittyviin työtehtäviin. Mikäli huomaan tällä positiivisia vaikutuksia omaan työskentelyyni, voisi metodista tulla osa päivittäistä rutiiniani.

You May Also Like…

Digimarkkinointi

Pääsin viimein digimarkkinointikirjan kimppuun, joka on pitkään kulkenut lukulistallani mistään sitä löytämättä....

Intohimona brändit

Tämä kirja päätyi reflektoitavaksi nyt, sillä brändit ja niiden kilpailu on ollut viime vuosina todella kovassa...

0 kommenttia

Lähetä kommentti