Digimarkkinointi

Digimarkkinoinnilla viitataan aikakautemme tärkeimpiä digitaalisia alustoja hyödyntävään markkinointiin.

Sillä on merkittävä vaikutus liiketoimintaan, koska sen onnistuminen määrittää myös myyntiä. Digimarkkinointi kirja antaa työkaluja digitaalisen markkinoinnin strategian suunnitteluun ja opettaa kehittämään digitaalista markkinointia tärkeimmissä kanavissa. 

Digitaalisen markkinoinnin strategia

Digitaalisen markkinoinnin strategia on yrityksen pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miten se saavuttaa digitaaliselle markkinoinnille asetetut tavoitteet muuttuvassa liiketoiminta­ympäristössä. Sen avulla pystytään luomaan digitaaliselle markkinoinnille selkeät suuntaviivat. Digitaalisen markkinoinnin strategia  muodostuu tavoitteiden asetannasta, kilpailuedun määrittämisestä sekä arvolupauksesta ja arvon­luonnista.

Tavoitteiden asetanta

Digitaalisen markkinoinnin strategian lähtöpisteenä on tavoitteet. Tavoitteiden tehtävänä on selkeyttää strategiset päämäärät, jotka yritys haluaa  digimarkkinoinnillaan saavuttaa ja auttaa markkinoijaa tekemään strategian mukaisia valintoja päivittäin.

Digimarkkinoinnilla voidaan saavuttaa erilaisia tavoitteita, joten tavoitteet on hyvä jakaa 5S-mallin tavoitettyyppeihin:

Sell – myynnin lisääminen

Serve – asiakkaan palveleminen

Speak – asiakasdialogin rakentaminen

Save – kustannustehokkuuden parantaminen

Sizzle – brändin rakentaminen

Tavoitteet määräytyvät yrityksen strategisten valintojen mukaisesti.

Kun tavoitetyypit on mietitty niin seuraavaksi muotoillaan tavoitteet mahdollisimman konkreettisiksi SMART-kriteerejen avulla.

siten digitaalisen markkinoinnin toimintaa ohjaaviksi päämääriksi. 

SMART-kriteerejit pohjautuvat sanoihin  specific, measurable, assignable, realistic ja time-related ja ne ovat muodostuneet digitaalisen markkinoinnin toimintaa ohjaaviksi päämääriksi. 

Kilpailuedun määrittäminen

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yritykseltä kilpailuetua, joka viittaa yrityksen ominaisuuteen, jonka avulla se päihittää kilpailijansa. Kilpailuedun määrittämisessä on kaksi kulmakiveä: ostajapersoonien luominen sekä erottautuminen. Kun yritys on määrittänyt kilpailuetunsa eli tuntee asiakastarpeet ja tietää, miten se pystyy erottautumaan kilpailijoistaan, tulee kilpailuetu kääntää arvolupaukseksi.

Ostajapersoonat vastaa asiakastarpeiden syvällisen ymmärryksen hankkimista. Ostajapersoonan luomisessa on kaksi pääkomponenttia:

1) ostaja­persoonan tunteminen 

2) ostajapersoonan käyttäytymisen mallintaminen. 

Ostajapersoonan tunteminen on edellytys sille, että markkinoinnin sisältö olisi hyödyllistä ja arvokasta asiakkaalle. Ostajapersoonan käyttäytymisen mallintamisella markkinointi kohdentuu asiak­kaalle oikea-aikaisesti niihin kanaviin, joissa asiakas viettää aikaansa.

Ostajapersoonia rakentamalla kasvatetaan asiakasymmärrystä, suunnataan markkinointia ja viestintää oikeaan suuntaan, autetaan sekä puhutellaan asiakasta paremmin, jaetaan tietoa, raivataan esteitä ostamisen edestä sekä erottaudutaan kilpailijoista.

Erottautuminen on yrityksen kykyä erottautua kilpailijoistaan. 

Erottautuminen on hyvin tärkeää sillä sen avulla yritys pystyy houkuttelemaan toivottua asiakaskuntaa asiakkaikseen ja antaa asiakkaalle syyn ostaa yritykseltä.

Kirjassa esitetyt viisi eri erottautumiskeinoa ovat uuden kategorian luominen markkinaan, tuotekeskeisyys, asiakaskeskeisyys, brändi-ilme ja 

markkinointiviestintä.

Arvolupaus 

Hyvä arvolupaus pohjautuu yrityksen kilpailuetuun ja kiteytettää arvon, jonka asiakas saa ostaessaan yrityksen tuotteita tai palveluja. Arvolupsuksella käännetään yrityksen kilpailuetu asiakkaan eduksi. Hyvä arvolupaus vastaa kysymykseen, mitä arvoa yritys tarjoaa asiakkaalle, jonka takia se kannattaa valita kilpailijoiden sijasta. Arvolupaus muodostaa digimarkkinoinnin viestinnällisen kärjen, mutta ilman lupauksen lunastamista se on pelkkää sanahelinää. 

Digimarkkinoinnin kirja oli minulle lukukokemuksena ajankohtainen ja hyödyllinen, sillä minulla on tällä hetkellä käynnissä digimarkkinointiin liittyvä projekti. Pari viikkoa sitten kirkastimme Buugin strategiaa yhdessä yrittäjien kanssa, jonka pohjalta työstämme Brändikäsikirjan yhtenäisen digimarkkinoinnin toteuttamisen helpottamiseksi. Pohdimme Buugin tavoitteita, joista esille nousi yrityksen tietoisuuden kasvattaminen Jyväskyläläisten keskuudessa, asiakaslähtöisyyden korostaminen sekä vahvemman brändin rakentaminen. Buugin kilpailuetu eli ominaisuus, millä erottua muista yrityksistä on monipuolisuus ja joustavuus. Buugi on Jyväskylän monipuolisin liikuntakeskus, jonka tiloissa liikkuu lapset sekä aikuiset erilaisten harrastusten parissa. Kilpailuedun ja yrittäjien kanssa käydyn keskustelun pohjalta kiteytämme arvolupauksen brändikäsikirjaan, joka on vielä hyvinkin vaiheessa. Strategian suunnittelun jälkeen seuraavana vuorossa onkin markkinointistrategian vieminen käytäntöön, kun sinne asti pääsee. Buugilla ei ole aikaisemmin ollut strategiaa markkinointiin, eikä varsinaista työn tekijää sen toteuttamiseen. Vasta nyt todella myöhään yrittäjät ovat huomanneet tarpeen ja minä astuin kuvioon. Työtä siis riittää ja projekti on vasta alkutekijöissä mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Kirjasta saatuja oppeja hyödynnän aivan varmasti nykyisissä sekä tulevissa projektissani. Mielestäni kirja on loistava työkalu, johon palaan varmasti taas pian.