Hanna Markukselan ”Suorituskyvyn maksimointi – vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin” käsittelee aiheita kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja vireystilan säätelemisestä arkielämän tasolla. Kirja kertoo, miten terveellinen elämä saavutetaan ja miten suorituskykyä ylläpidetään.  

Kirjassa käsiteltäessä suorituskykyä puhuttiin vireystiloista. Markuksela jakoi vireystilat kolmeen eri kategoriaan. Ylivireys, optimivireys ja alivireys. Kun ihminen on ylivireinen, hänen on vaikea keskittyä ja olo on levoton. Jalat ja kädet saattavat vipattaa ja paikallaan istuminen olla suorastaan mahdotonta. Ylivireyttä ilmaantuu ADHD:n ja ADD:n omistavilla henkilöillä. Asia ei ole kuitenkaan niin mustavalkoinen, sillä pitää muistaa, että ADHD voi vaikuttaa myös päinvastoin. Osa ADHD diagnosoiduista pystyvät keskittymään äärimäisellä tarkkuudella heitä kiinnostaviin asioihin. Myös muilla ihmisillä esiintyy ylivilkkautta, joka voi johtua kofeiinista, sokerista tai yliväsymyksestä.  

Optimivireys on tila, jossa ihminen on parhaimmillaan ja tuottavaisimmillaan. Ihminen pystyy keskittyä ja on virkeä. Optimivireydestä käytetään myös termiä ”flow-tila”. Flow-tila voidaan saavuttaa, kun ihminen on levännyt riittävästi ja syönyt terveellisesti. Terveellisellä syömisellä tarkoitetaan ruokaa, jossa on ravintoarvot kunnossa. Mm. raudan ja ferriittiinin puute aiheuttavat väsymystä. Markuksela kertoo kirjassa, että vain noin 3% suomalaisista naisista saa riittävästi rautaa ravinnostaan.   

Kolmas vireystila on alivireys. Alivireinen ihminen on väsynyt, eikä hän ole levännyt riittävästi. Alivireinen henkilö ei ole antanut tarpeeksi aikaa palautumiselle tai palautumista ei ole optimoitu. Palautumista voidaan tehostaa hyvällä, terveellisellä ja riittävällä ravinnolla. Liikunta auttaa myös palautumiseen, sekä vireystilan säätelemiseen. Uni on myös tärkeässä roolissa, koska ilman riittävää ja laadukasta unta keho ei rentoudu ja palaudu.  

Vireystilaa voi säädellä monella eri tavalla, vaikkakin aina se ei ole mahdollista. Aina ihminen ei ehdi liikkua riittävästi tai nuku täydellisiä yöunia, vaikka menisi rauhoittuisi aikaisin ja antaisi aikaa nukkumiselle. Monia asioita voi kuitenkin tehdä saavuttaakseen parhaimman mahdollisen vireystilan ja täten maksimoida päivittäisen suorituskyvyn.  

Meditointi ja metta harjoitukset ovat oivia vireystilansäätäjiä. Meditoidessa mieli ja keho rauhoittuu ja stressihormonien määrä vähenee jo hyvinkin pienellä määrällä. Jopa kaksi minuuttia päivässä voi riittää.  

Uni on hyvin suuri osa palautumista ja vireystilan säätelyä ja siksi hyvien yöunien eteen kannattaa tehdä töitä. Valmistautuminen kannattaa aloittaa jo työpäivän aikana tauottamalla työ fiksusti. Työpäivän riittävä tauottaminen parantaa vireystilaa työpäivän aikana ja ehkäisee ylirasitusta. Ylirasittuminen saa kehon kierroksille, mikä vaikeuttaa illalla nukahtamista.  

Vireystilaa kannattaa aloittaa myös tietoisesti laskemaan illalla noin muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Raskasta liikuntaa kannattaa välttää myöhään iltaisin, mutta kevyestä liikunnasta kuten kävelystä voi olla hyötyä. Iltaisin ei pidä syödä suuria raskaita määriä esim. rasvaista ruokaa, koska se heikentää unen laatua. Illalla kannattaa kuitenkin syödä riittävästi, jotta ei herää kesken yötä nälän tunteeseen. Esimerkiksi tummaleipä, puuro ja hedelmät ovat loistavia iltapaloja.  

Kirja herätti paljon ajatuksia ja sai kiinnostuksen heräämään oman vireystilan säätelemistä kohtaan. Aion jatkossa kiinnittää enemmän huomiota riittävään palautumiseen ja kuuntelemaan kehoa paremmin. Väsymyksen tunnetta ei kannata joka kerta sivuuttaa vaan suhtautua siihen enemmänkin kysymällä itseltäni, miksi minua väsyttää?