Suorituskyvyn salaisuus

Lähdeteos: Suorituskyvyn salaisuus

Lähdeteoksen kirjoittaja: Hanna Markuksela

Teoriapisteet: 2

Suorituskyvyn salaisuus on Hanna Markukselan kirjoittama kirja. Markuksela on psykologi, psykoterapeutti, ravintovalmentaja sekä paljon muuta. Hän on ilmeisesti vaikuttanut hyvinvointialalla pitkään ja on valmentanut tuhansia asiakkaita. Kirja kertoo nimensä mukaisesti suorituskyvystä ja antaa vinkkejä optimaalisen suorituskyvyn ylläpitoon. Hyvää suorituskykyä ei saada pikadieeteillä tai pikaratkaisulla, vaan sen saavuttaminen on maraton, joka vaatii päivittäin “normaalien” elämäntapojen noudattamista, ei mitään taikatemppuja. Harmikseni minulle näyttäytyy kylläkin, että tätä normaalia hyvää elämäntapa laiminlyödään jatkuvasti ja uusi normaali on nimenomaan hyvien valintojen laiminlyönti, kuten hyvän unen, ravinnon ja säännöllisen liikunnan, joihin suorituskyky pitkälti on sidoksissa.

Vireystilan säätely

Kirjan alun keskeinen teema on vireystilan säätely. Vireystilaansa voi mielestäni tietoisesti säätää hyvinkin paljon, vaikka toki ulkoiset asiat esim. Työ ja ympäristö voivat vaikuttaa vireystilaan itse tahtomattaan. Vireystilaan vaikuttavat myös biologiset asiat, kuten hormonitoiminta. Kirjassa puhuttiin alivireydestä, ylivireydestä sekä optimivireydestä.

Koen ymmärtäväni vireystilan säätelyä hyvin, vaikka toki minäkin laiminlyön optimivireyteen edistäviä asioita arjessa. Monesti esimerkiksi hetkellinen mielihyvän tarve sotkee isosti vireystasoja, joka johtaa esimerkiksi herkutellessa ylivireydestä alivireyteen. Yksittäinen herkuttelu laadukkaassa viikkotason kurinalaisessa optimivireyden vaalimisessa ei saa haitata. Mielihyvät on tärkeä osa elämäämme ja aika-ajoin on hyvä palkita itseään. Jos päivittäin laiminlöisin optimivireyttä tukevia asioita, kuten terveellinen ruokavalio, laadukas uni sekä säännöllinen liikunta, niin helposti homma voi mennä ylivireyden puolelle työstressikuorman takia, kun ei ole aikaa antaa aivojen palautua. Pitkittynyt ylivireystila johtaakin helposti alivireyteen, kun aivot ja keho ei kykene enää suorittamaan halutulla tasolla. Kulutus on ollut pitkään suurempaa, kuin tankkaus ja polttoaine elimistössä on ajettu täysin loppuun.

Uni energian puhdistajana

Unessa jäsennellään ajatuksia ja palautamme aivomme virkeäksi. Minulle tuli tässä ajatus ikään kuin päivän aikana aivot ottavat vastaan kaiken uuden tiedon, jonka se unessa käsittelee ja lähettää eteenpäin pankkiin, johon se tallettuu. Hyvin nukutun yön jälkeen aivot ovat nollattu ja tyhjennetty, jotta ollaan valmiita keräämään uutta tietoa ja oppia. Yritän kertoa mahdollisimman ymmärrettävästi, miksi uni on tärkeää ja mitä aivoissamme tapahtuu. Tiiämme, että hyvin nukutun yön jälkeen olo on virkeämpi ja edellisen päivän haasteet tuntuvat usein paljon pienemmiltä.

Minulle uni on tärkeää. Olen kuluneen viikon haastanut itseni laittamaan puhelimeni laatikkoon klo 21, jolloin rentoudun meditatiivisen musiikin merkeissä tai kirjan lukemisessa. Kirsikkana kakun päälle sänkyyn mentäessä olen laittanut tv:stä päälle jonkun komediaelokuvan, jonka avulla saan heitettyä aivot narikkaan vielä ennen nukkumaanmenoa. Elokuva on toiminut hyvin tähän asti. Elokuva toimii viimeisenä uuvuttajanani illalla ja olen nukahtanut elokuva päälle ja havahdun sammuttamaan sen. Jotenkin kokemukseni myötä, jos kirja on viimeinen asia mitä luen illalla, niin silloin unenpäästä on vaikea saada kiinni. Ehkä kirjanlukuvalo ärsyttää minua enemmän, kuin TV huoneen toisessa laidassa. Älypuhelin on asia erikseen, sillä ei ole mitään positiivia vaikutuksia, muuta kuin podcastien kuuntelussa.

Stressin vaikutus arjessa

Stressi on syypää lukuisiin eri asioihin. Stressi voi saada meistä paremman suorituskyvyn esiin, mutta usein stressi tuo lisää ongelmia ja altistaa erilaisiin elämän perusasioiden laiminlyömiseen. Stressi altistaa terveellisten ruokavalintojen laiminlyömiselle. Stressaantuneena haetaan pikavoittoa stressin lievittämiseksi, eli haetaan nopea mielihyvä ruoasta, mikä toistuvana tapana horjuttaa terveyttä ja hyvinvointia. Stressi vaikuttaa uneen ja palautumiseen sillä, kun ympärillä on liikaa ärsykkeitä ja tehtäviä, niin mieli on koko ajan ratkomassa ongelmaa. Mielestäni paras keino stressin hallintaan on tottakai pysähtyminen ja ajatuksien jäsentely ja ylös kirjaaminen. Sen jälkeen stressitekijöitä lähdetään purkamaan yksi kerrallaan. Haluaisin, että kaikki lähtee pysähtymisestä, jossa pienikin läsnäoloharjoitus auttaisi.

Reflektoinnin vuoro, vaikka toki reflektoin osaamistani koko ajan tekstissä, mutta palataan stressiin minun näkökulmasta. Olen altis stressille ja toisinaan koen enemmän stressiä ja toisinaan vähemmän. Oikeasti minullakin se riippuu, niin paljon muista tekijöistä, kuten unesta, palautumisesta, ravinnosta ja merkityksellisyyden tunteesta. Eli aika perus jutuista minun näkökulmasta. Omaan siinä mielessä hyvän stressinhallinnan, että tunnistan asiat, mitä ei kannata stressata. Kysyn itseltä kysymyksen, Elias onko sinulla stressiä juuri nyt? Miten suhtaudut siihen? Stressinaiheenani on ajankäyttö projektien suhteen sekä tiimin taloudellisen tilanteen suhteen. Minulla on pari myyntiprojektia menossa ja minua jännittää, kuinka selviydyn niistä ja saanko myyntiä aikaiseksi. On kyllä turhaa stressata etukäteen, kun ei ole päässyt edes aloittamaan vielä. Ensi viikolla starttaan liidilistan luomisen ja kontaktoinnin, niin siitä se alkaa. Noniin, nyt tämä stressinaihe on kirjoitettu ulos aivoistani, joten voin palata siihen sille merkittynä ajankohtana.

“Jos olet stressaantunut, pohdi ensin oletko nukkunut tarpeeksi, syönyt laadukkaasti ja liikkunut ulkoilmassa?”

Tässä loistava lainaus kirjasta, jonka vien suoraan käytäntöön tällaisenaan. Stressaantuneena on hyvä lähteä reflektoimaan omaa toimintaansa esimerkiksi viime päivien ja viikkojen ajalta. Toki reflektointi olisi hyvä aina muulloinkin, kun stressaantuneena. Mitä voisikaan tapahtua, kun elämässä on meneillään loistava aika ja lähtisi aidosti reflektoimaan, mitkä tekijät ovat johtaneet tähän onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunteeseen. Siinähän olisi opittavaa ja osaisimme ymmärtää, mikä johtaa ja tekee meille hyvää. Moni meistä osaa jo reflektoida hyvin, mikä on meille huonoksi. Psyykkisen valmennuksenkin näkökulmasta olisi menestyvä lähestymistapa luoda mielikuvia onnistuneista valinnoista ja saavutuksista.

Mitä vien käytäntöön kirjasta?

Kirjan sanoma oli minulle jokseenkin tuttua jo omien kokemuksieni myötä. Jäin jopa kaipaamaan moniin asioihin syy-seuraussuhteita. Kirjassa todettiin monien asioiden olevan niin tai näin. Näihin olisin kaivannut enemmän perehtymistä ja tietoa miksi näin tapahtuu sekä mitä seurauksia olisi voinut olla, jos olisi tehty toisin. Eli joitain asioita vain todettiin näin. Toki nämä vinkit olivat hyviä ja allekirjoitan kaiken, mitä kirjassa kerrottiin. Mitä vien kirjasta käytäntöön? Haluan työssäni hyvinvointivastaavana painottaa, että pikaratkaisut eivät ole ratkaisu terveen ja merkityksellisen elämän löytämiseksi. Haluan, että jokainen löytää terveellisen, hyvinvoivan arjen tavoistaan ja rutiineistaan päivittäin. Hyvä suorituskyky ei pitäisi vaatia paljoa. Tärkeintä on huomioida työn, palautumisen, ravinnon ja liikunnan suhde toisiinsa.

Älyteknologia, hyvä vai paha?

Älyteknologiasta puhuttiin ja sillä tarkoitetaan siis älykelloja, sormuksia sekä Firstbeat-laitteen kaltaisia palautumisen mittarin välineitä. Näissä on varmasti hyvät ja huonot puolensa. Stressialttiille ihmisille nämä voivat luoda lisää stressiä palautumisestaan ja unesta, joka voi johtaa unettomuuteen. Nämä laitteet on kyllä hyviä työkaluja seurantaan, jos osaa keskittyä onnistumisiin ja kokonaiskuvaan. Terveellisessä suhtautumisessa laitteen tuomaan dataan voi helpomman käsitellä ja ymmärtää esim. huonommin nukutun yön syitä ilman, että asia jää mieleen pyörimään. Innostuksessani tästä haluan palauttaa Garmin-sovelluksen puhelimeeni ja nähdä dataa, mitä kelloni tuo. Tällä hetkellä on aika-ajoin seuraillut ainoastaan sykkeitäni kellosta viimeisen 4 tunnin ajan mikä on nähtävillä. Puhelimeen liittäessä saa parempaa dataa unesta ja viikkotason palautumisesta sekä aktiivisuudesta. Kirjan mukaan kellot heittävät usein 20-40 % todellisuudesta ja näinhän se on. Paras mittari kuitenkin varmaan on oma tunne energisyyden ja väsymyksen suhteesta.

Suorituskyvyn salaisuus

Mikä on sitten se suorituskyvyn salaisuus? Suorituskyvyn salaisuus minun näkökulmasta piilee perusasioiden vaalimisessa, mitä opetetaan jo lapsesta asti. Sitä en tiedä onko nämä kaikille perusasioita, mutta pitäisi olla. Terveellinen ja armollinen suhde ravintoon, liikuntaan, palautumiseen ja kykyyn osata antaa aikaa ajatuksilleen sekä niiden jäsentelyyn.

You May Also Like…

Strategia vai suunnitelma

Kirjavalinta osui nappiin. Loimme vasta strategian tiimillemme, joten nyt pääsemme heti pelastamaan sen Mika Sutisen...

Uteliaisuuden taito

Utelijaisuuden taito kirja käsitteli erilaisia mielen malleja ja oppimisen johtavaa utelijaisuutta. Uteliaisuutta voi...

0 kommenttia

Lähetä kommentti