Spotlight-puhujatapahtuman 27.10 jälkeen heränneiden ajatuksien avaamista. Kohtaamisia, itsensä johtamista, tunteiden pohtimista ja tulevaisuuden pelkojen kohtaamista. Olin osallistumassa tapahtumaan ensimmäistä kertaa ja koin puheenvuorot innostaviksi ja inspiroiviksi.

Arman Alizad – Kohtaamisia

”Unelmia ei ole ilman aloitetta, silloin ne ovat vain pelkkiä toiveita”

Koin Alizadin puheen vaikuttavaksi, vaikka kohtaaminen tapahtui etänä. Olen seurannut hänen tekemäänsä uraa mielenkiinnolla. Olen joskus ehkä salaa haaveillut samakaltaisesta työstä, jossa pääsisi näkemään maailman ihmeellisimmät nurkat.

Tiimiakatemialla olen oppinut unelmoimaan vähän villimmin. Yhteisön ja tiimin, sekä erilaisten projektien toteutumisen myötä on nähnyt paljon siitä mihin villit ideat voivat viedä. Miten kohtaamme muut ihmiset vaikuttavat siihen, miten johdamme omaa elämäämme. Olemmeko myötätuntoisia, empaattisia ja ystävällisiä itsellemme, näkyy siinä, miten kohtelemme muita ihmisiä. Näemmekö omien opittujen ajattelun mallien ulkopuolelle vai jäämmekö odottamaan, että joku saapuu puhkaisemaan oman kuplamme. Jatkuva uteliaisuus vie elämässä eteenpäin.

Menestys on sitä, että on onnellinen ja voi tehdä haluamiensa ihmisten kanssa. Ei saisi tyytyä, kun kaikki on muutettavissa. Muokkaamme omilla ajatuksillamme todellisuutemme, olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia. Menestys mielletään usein materialistisiksi asioiksi, vaikka menestys voi näyttää erilaiselta eri konteksteissa.

Onnellisuudella ei ole mitään tekemistä, sen kanssa, että olisi jatkuvasti iloinen. Erilaisten tunteiden kohtaaminen elämässä on myös tärkeää. Jos todella haluamme kohdata ihmiset ihmisinä, meidän täytyy tunnistaa omat ajattelun mallimme. Jos emme tietoisesti kiinnitä huomiota omiin ennakkoluuloihimme emme todella ole kohtaamisissa läsnä. Usein monet tuudittautuvat omiin ennakkoluuloihinsa ja asettavat ihmiset lokeroihin huomaamattaan. Tämä voi liittyä ihmisen vaatteisiin, piirteisiin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja moniin muihin asioihin. Armanin lausahdus siitä, että ”Ihmistä voi ymmärtää, vaikka ei hyväksyisi hänen tekojaan painui” erityisesti mieleen. Osaammeko nähdä omien ennakkoluulojen lävitse? Elämme usein ”rinnakkaistodellisuuksien” lähettyvillä ja sivutamme ne päivittäin. Jokaisella vastaan tulevalla on tarina, josta ohikulkevalla ei ole mitään käsitystä.

Jaana Hautala – Oman ajattelun kehittäminen

Hautalan esiintyminen oli hyvä jatko Armanin puheenvuorolle. Hautalan ajatukset pyörivät pitkälti myös sen ympärillä miten oma ajattelun mallimme vaikuttavat siihen miten suhtaudumme maailmaan. Keskitymmekö vain ympärillämme taphatuvaan negatiivisuuteen? Vai olemmeko ratkaisukeskeisiä ja näemme enemmän mahdollisuuksia, kuin esteitä? Osaammeko olla itsemyötätuntoisia ja astua oman kuplamme ulkopuolelle.

”Ovatko ajatuksesi omiasi vai ulkopuolelta tulleita?”

Elämme jatkuvan informaatiotulvan aikaa ja sosiaalisen median seuraaminen on jatkuvaa. Ymmärrämmekö miten katsomamme videot ja kuvat muokkaavat ajatteluamme. Sosiaalisen median vaikutukset itsetuntoon ja mielen toimintaan on jo huomattu. Välillä on hyvä tietoisesti pohtia sitä, mitä omalta ruudultaan katsoo. Huomaamatta sosiaalisesta mediasta tarttuneista ajatuksista voi tulla omiasi, etkä välttämättä edes tiedosta sitä. Jokaiselle meistä tulisi oppia pysähtymään oman ajattelun äärelle arjen keskellä. ”Miten oma kovalevysi toimii?”, oli Hautalan vertaus sille, miten pääkoppasi ajatteluprosessit toimivat. Miten toimit omana tarinankertojanasi? Ainakin omassa sisäisessä äänessä näkyy kriittisyyden ja negatiivisuuden sävyjä, vaikka kuinka kovasti pyrkisi olemaan positiivinen. Asetamme itsemme usein lokeroihin ja leimojen alle, vaikka todellisuudessa oma ajattelu on kaiken muutoksen pohja. Jos emme itse opettele muuttamaan narratiiviamme, päädymme ajelehtimaan virran vietävänä. Hautala puhui myös siitä, miten usein elämme muistoistamme käsin, tunteet ja ajatukset peilautuvat menneisyydestä. Oma ajattelumme voi olla kuluttavaa, tämän takia olisi hyvä muistaa pysähtyä sen äärelle.

Ilkka Halava – Tulevaisuus

Halava on yksi kymmenestä Suomen tulevaisuustutkijasta ja kärkipuhujista. Puheenvuoro käsitteli nuorten roolista tulevaisuuden kehittämisessä ja tarpeiden ratkaisussa. Tulevaisuus on usein teema, jonka ympärillä pyörii paljon murheita ja ahdistusta. Näkemyksemme tulevaisuudesta ovat usein kirjojen ja median muokkaamia. Halava kyseenalaistaa tulevaisuudesta luodut uhkakuvat ja painottaa sitä, miten meillä on jo useisiin ongelmiin ratkaisut. Tämän aikakauden ratkaisevana tekijänä on kuitenkin, se osaammeko tarttua niihin. Halava puhuu lajityypillisestä tulevaisuuden suunnittelusta, jossa jatkuvasti pyrimme varautumaan tulevaan. Miksi tulevaisuutta ei käsitellä enempää esimerkiksi koulujen pulpeteissa ja työpaikoilla? Jokaisen pitäisi välillä pohtia sitä, millaisena näkee tulevaisuuden.

Korona pandemia on viimeistään todistanut sen, miten elämme jatkuvan muutoksen aikakautta. Vanhat kestämättömät rakenteet alkavat murentua ja uudet kehittyvät vähitellen tilalle. Tästä erittäin hyvä esimerkki on zoomin räjähdysmäinen kasvu ja se, miten menneet kaksi vuotta ovat mullistaneet tapaamiset. Ilkka esitteli puheenvuorossaan graafin siitä, miten Zoom on nykyään arvokkaampi, kuin seitsemän suurinta lentoyhtiötä. Työskentelyn tavat ovat mullistuneet ja monet eivät enää palaa entisiin malleihin, joissa työskennellään ainoastaan toimistoissa. Hybridinä työskentely mahdollistaa monenlaiset asiat, joita monet eivät ole edes aikaisemmin harkinneet. Tulemme tulevaisuudessa olemaan entistä enemmän tekemisissä koneiden kanssa. Näemme koneet usein enemmän uhkana, kuin mahdollistajina. Samalla, kun entiset työpaikat muuttuvat, digitalisaatio luo tilalle uusia ammatteja, joista meillä ei vielä edes ole selkää työnkuvaa.

Puheenvuoron aikana ajattelin paljon, sitä millaisen muutoksen keskellä esimerkiksi omien vanhempien sukupolvi on joutunut elämään. He ovat nähneet koko digitalisaation kaaren ja oppineet sopeutumaan. Itse on niin sanotusti syntynyt muutoksen kynnykselle, ja älylaitteiden käytön opettelu on ollut saumatonta. Muutoksiin suhtautuminen on varmasti myös täysin erilaista, kuin aikaisempien sukupolvien. Nuoret ovat kuitenkin nähneet jo viimeisen viiden vuoden aikana sosiaalisen median kiivaan kehityksen ja jatkuvan kiivaan muutoksen. Olemme sopeutuneet vaihtaneet alustoja ja liikkuneet eteenpäin digitalisaation aallolla. Olen varma siitä, että epävarmuudensietokyky ja muutoskyvykkyys ovat tulevaisuudessa keskeisiä taitoja. Kehitys tulee kiihtymään entisestään ja jos muutoksen tekijä et ole sinä, niin kuka sitten?