Valitsin luettavaksi kirjan Sisältömarkkinoinnin työkalut. Vakka konkreettinen tekeminen ja työskentely markkinoinnin parissa ei ole oma mielenkiintoni syvimpiä kohteita, koen että pystyn hyödyntämään kirjan oppeja ja ajatuksia varmastikin jatkossa. Omat kiinnostuksen kohteeni löytyvät asiakaskokemuksesta ja sen hallinnasta. Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös markkinointi ja siksi päädyinkin syventämään omaa ymmärrystäni markkinoinnin näkökulmasta. Kirja avasi markkinointia hyvin niin teorian kuin case esimerkki tapauksien muodossa. Sain kirjasta uusia näkökulmia omaan ajatteluuni, ja ymmärrykseni markkinointia kohtaan kasvoivat kirjan lukemisen myötä.

Mitä on sisältömarkkinointi?

Tutustuin kirjan kautta termiin sisältömarkkinointi. En ennen kirjan lukemista tiennyt mitä sisältömarkkinointi sanalla tarkoitetaan. Näin kirjassa kuvailtiin sisältömarkkinoinnin termiä: sisältömarkkinointi on markkinointiviestintää, jolla pyritään luomaan lisäarvoa asiakkaille ennen kuin mitään myydään. Näin ollen sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on nostaa yrityksen brändiä ja mielikuvaa, joka auttaa paremman näkyvyyden saamiseen sosiaalisessa mediassa. Sisältömarkkinoinnissa keskittyy arvokkaan ja hyödyllisen sisällön luomiseen ja jakamiseen kohdeyleisölle, jonka tarkoituksena olisi tarjota asiakkaalle lisäarvoa, kouluttaa heitä, viihdyttää tai ratkaista heidän ongelmiansa. Sisältömarkkinointi pyrkii rakentamaan suhdetta asiakkaisiin luomalla luottamusta ja uskollisuutta. Eroavaisuutena markkinoinnin ja sisältömarkkinoinnin on lähestymistapa, miten ne lähestyvät asiakkaitaan. Markkinointi voi sisältää monia eri taktiikoita, kun taas sisältömarkkinointi keskittyy nimenomaan sisällön luomiseen ja jakamiseen.

Näin mietittyäni sisältömarkkinointi on se tänä päivänä merkittävä osa sosiaalisessa mediassa tulevaa sisältöä. Henkilökohtaisesti kiinnostun sen kaltaisista postauksista, jossa opin uutta, ne ovat viihdyttäviä tai luovat lisää arvoa omaan ymmärrykseeni ja ajatteluuni. Instagramissa sisältömarkkinointi näkyy minulle ensisijaisesti visuaalisina tuotoksina, joka herättää mielenkiinnon lukea kuvan alla olevan tekstin. Kuvassa ja tekstin sisällössä on oltava jotain samaistumispintaa tai itselleen puhuttelevia aiheita, jotta kyseinen sisältö saisi itseni kiinnostumaan julkaisusta.

Miettiessäni miten sisältömarkkinointi vaikuttaa asiakaskokemukseen, voi se olla asiakkaan ensimmäinen kohtaaminen yrityksen kanssa. Kun asiakas kohtaa ensimmäisen kerran yrityksen tuottamaa sisältöä, muodostaa asiakas kyseisestä yrityksestä mielipiteen. Siksi asiakaskokemuksen rajapinta sisältyy myös markkinoinnin ja sisältömarkkinointiin. Asiakaskokemus muotoutuu jokaisen vuorovaikutuksen ja kosketuspisteen kautta brändin kanssa. Sisältömarkkinointi on tässä keskiössä, tarjoten mahdollisuuden syventää ja rikastuttaa näitä vuorovaikutuksen eri pisteitä. Asiakaskokemuksen parantaminen edellyttää kykyä kuunnella asiakkaita, ymmärtää heidän tarpeensa ja tarjota relevanttia sisältöä oikealla hetkellä. Sisältömarkkinointia suunnitellessa on olennaista ottaa asiakaskokemus huomioon strategiassa. Kohdennus ja personointi ovat avainasemassa, kun pyritään tarjoamaan yksilöllisiä ja merkityksellisiä kokemuksia.

Strategisia vaiheita

Sisältömarkkinointi tarvitsee onnistuakseen strategisia suunnitelmia arvon tai muun tiedon luomisessa. Sisältömarkkinoinnin strategiaa kutsutaan sisältöstrategiaksi. Sisältöstrategia toimii ikään kuin karttana, joka määrittelee, miksi yritys tuottaa sisältöä, kenelle se on suunnattu ja miten se toteutetaan. Onnistunut strategia on konkreettinen, kirjallinen esitys, joka ohjaa päivittäisiä toimia ja päätöksiä. Kirjassa mainittiin, että sisältöstrategia muodostuu kuudesta osa-alueesta:

1. Tavoitteet ja mittarit
2. Asiakaspersoonat ja ostopolut
3. Ydintarina ja sisältötyypit
4. Raportointi- ja analytiikkamalli
5. Kanavien roolitus ja sisällönjakelun malli
6. Toimitusprosessi ja sisältötiimin roolit

Itselleni mielenkiintoisimmat aiheet sisältöstrategian kuudesta osa-alueesta olivat tavoitteet ja mittarit ja raportointi ja analytiikka. Muihin sisältöstrategian osa-alueisiin olen tutustunut aikaisemmissa luetuissa kirjoissani, joten syvennyt tässä reflektiossa vain tiettyihin osa-alueisiin. Kaikkea strategia työtä ohjaavat selkeät sekä liiketoimintaa tukevat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista ja onnistumista seurataan erilaisten mittareiden avustuksella. Tavoitteet ovat kuin kompassi, joka näyttää oikean suunnan toiminalle. Kirjassa mainittiin yleisempiä sisältömarkkinoinnin päätavoitteita, jotka voivat olla brändimielikuvan kasvattaminen, myynnin tai asiakaskokemuksen kehittäminen. Brändimielikuvan mittareita voivat olla esimerkiksi yleisön tavoittaminen, brändin tai mainonnan saavutettavuus ja brändiattribuuttitutkimusten tulokset.  Myynnin kehittämisen mittareita voivat olla verkkokaupan liikenne verkkosivuilla, kampanjakoodien käyttömäärää tai muilla alustoilla sovellusten latausmäärää, uutiskirjeiden tilausta ja yhteydenottoa myyjiin. Asiakaskokemuksen mittareita ovat asiakaspalautteiden sisältö tai NSP mittari. Ehkä jopa olennaisinta mittareiden valinnassa on se, että haluttu data on varmasti saatavilla ja data on luotettavaa ja yhdistettävissä tavoitteisiin. Tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa on oleellisinta se, että ne palvelevat haluttua tarkoitusta ja tavoitetta mitä halutaan mitata. Mittareiden valinta ei ole aina helppoa ja sen takia on löydettävä oikea mittauksen kohde.

Kirjassa mainittiin nimenä ja jollakin tasolla itselleni tuttu SMART työkalu, joka auttaa tavoitteiden ja mittareiden valinnassa. SMART työkalu auttaa varmistamaan, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa ja tehokkaasti seurattavissa. SMART sana koostuu seuraavista sanoista: Specific (tarkkaan määritetty), Measurable (Mitattava), Achievable (saavutettava), Realistic (realistinen) ja Time-framed (aikaan sidottu). SMART kaavaa voitaisiin hyödyntää jopa tiimin asettamissa tavoitteissa ja siten tarkastella onnistumisia, kuten hyvinvoinnin tai opintojen osalta. Myös kyseistä menetelmää voitaisiin hyödyntää enemmän projekteissa, johon laitettaisiin konkreettisia tavoitteita ja seurattaisiin niiden onnistumista.

Sisältöstrategian neljäntenä kohtana oli raportointi ja analyysi. Mitä itsenkin arvelin kyseisessä tilanteessa olevan yksi kriittisin kulmakivi, on, miten tuomme esille datasta saamamme tiedon niin että se vaikuttaisi yrityksen toimintaan. Dataa on valtavasti käytössä mutta sitä pitäisi ostata tulkita ja viestitä selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirjassa oli todella hyvä esimerkki, miten syy-seurassuhteiden esittelyyn: Panostimme x kanavaan, saimme y prosenttia kasvua kohderyhmän tavoittamisessa. Hyvän datan analyysin avulla yritykset kuin projektimme voisi selvittää, mitkä toimenpiteet toimivat tehokkaasti ja mistä olisi syytä luopua. Kerätystä tiedosta ja datasta täytyy koostaa jonkinlainen tiedosto, jota pystyttäisiin jakamaan helposti projektin sisäisesti, tiiminsisäisesti tai johtoryhmälle. Tätä varten on koostettava raportti, johon koostetaan kaikki oleellisimmat tiedot datasta kerätyistä pointeista. Kyseinen raportti voisi koostua sisällönjakelun arvioinnista, sisällönkulutuksen arvioinnista ja vaikutuksista liiketoiminnan tavoitteisiin.

Miksi kyseinen aihe itseäni kiinnostaa? Vastaus on siinä, kun lähdemme kehittämään yrityksen toimintaa tai asiakastyytyväisyyttä, voi yrityksen tai projektin haaste olla markkinoinnin puolella. Mielestäni on hyvä tiedostaa ja ymmärtää datan keräämisen merkityksen. Oikeanlaisesta datan keräämisestä ja sen tulkitsemisesta on hyötyä yrityksen tai projektien kehittämisen näkökulmalta. Mielestäni jopa teemme liian vähän kyseisen datan keräämistä, joka auttaisi kehittämään omaa toimintaamme ja ymmärtämään syy ja seuraussuhteita.

Järjestelmät, joista saadaan dataa

Kirjassa puhuttiin erilaisista järjestelmistä, jotka auttavat sisältömarkkinoinnissa. Kaikki työkalut, joita kirjassa mainittiin, vaikutti todella mielenkiintoisille. Käsittelen seuraavaksi niin sisällönhallintajärjestelmiä, uutiskirje työkaluja, markkinoinnin automaatiojärjestelmiä ja analytiikka työkaluja.

Kirjassa puhuttiin sisällönhallintajärjestelmistä (CMS eli Content Management System). Ennen kirjan lukemista en tiennyt, mitä sisällönhallintajärjestelmällä konkreettisesti tarkoitetaan. Sisällönhallintajärjestelmä on siis ohjelmisto tai työkalu, joka mahdollistaa digitaalisen sisällön tehokkaan hallinnan, julkaisun ja ylläpidon. Suosituimpia sisällönhallintajärjestelmiä, joita kirjassa mainittiin, olivat WordPress, Drupal ja Episerver, jotka toimivat verkkosivujen taustajärjestelminä. Uutiskirjeeseen kuuluvista tunnetuimmista työkaluista mainittiin MailChimp, joka vaikutti mielenkiintoiselta. Vierailin ja tutustuin alustavasti kyseiseen järjestelmään netin kautta, ja aion perehtyä siihen vielä syvemmin myöhemmin. Markkinoinnin automaatiojärjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa automatisointi markkinointitehtäviin. Sen tarkoituksena on vähentää manuaalista työmäärää ja lisätä tehokkuutta, kuten sähköpostikampanjoiden tekemisessä ja lähettämisessä. Kirjassa mainittiin kolme työkalua tähän toimintoon: HubSpot, Pardot ja Marketo, joista yksi oli itselleni tuttu. Viimeisenä järjestelmänä mainittiin analytiikkatyökalut, joiden avulla nähdään, miten asiakkaat ovat löytäneet yrityksen ja miten yrityksen sisältöä on kulutettu. Analytiikkatyökaluiksi kirja mainitsi tutut nimet Google Analytics ja Adobe Analytics. Nimet ovat itselleni entuudestaan tuttuja, mutta en ole tutustunut niiden käyttömenetelmiin muuten kuin tiimimme treeneissä.

Näin mietittyäni edellä mainittuja työkaluja ja niistä saatavaa dataa tajusin, että yrityksillä on valtava määrä tietoa. Näiden kaikkien tietojen yhdistäminen ja vertaaminen voi olla haastavaa, mutta omalla tavallaan mielenkiintoista. Näiden eri työkalujen ymmärtäminen ja niiden tiedon hyödyntäminen oikein vaativat kyseisiin työkaluihin perehtymistä ja tutustumista. Ehkä olisi minunkin aika perehtyä syvemmin Google Analytics -työkaluun ja tutustua siihen, mitä kyseinen työkalu tekee ja millaista tietoa sen kautta voi saada.

Pohdinta

Luettuani kirjan, sain uusia ajatuksia sekä sisältömarkkinoinnista että datan keruun merkityksestä. Datan kerääminen ja sen tulkitseminen herättivät oman mielenkiintoni, ja jäin pohtimaan, missä voisin hankkia kyseistä osaamista. Uskon, että yrityksissä on työpaikkoja datan keräämisen ja siihen liittyvien raporttien parissa. Olisi mukava päästä konkreettisesti tutustumaan kyseiseen aihealueeseen ja testaamaan, onko kyseinen työtehtävä itseäni kiinnostava. Voisin jopa tehdä tulevana keväänä asiakaskäynnin sellaisen ihmisen luona, joka työskentelee data-analytiikan parissa. Oppisin varmasti paljon kyseisestä asiakaskäynnistä ja sen aikana tapahtuvasta data-analytiikasta.

Kirja oli konkreettisesti todella mielenkiintoinen, ja sain uusia ajatuksia asiakaskokemukseen. Kirjan hyviä puolia oli se, että sitä oli miellyttävä lukea, eikä siinä ollut liikaa perinteiseen markkinointiin tai somealustoihin liittyvää tekstiä. Aion hyödyntää oppimiani tietoja jatkossa erityisesti tavoitteiden asettamisen ja data-analytiikan suhteen. Kirjan kautta sain myös ajatuksia tulevan opinnäytetyöni rakenteeseen.