Johdanto  

Vuosien varrella markkinointi on muuttanut muotoaan hyvinkin radikaalilla tavalla. Syy sille on nykymaailman jatkuvasti eteenpäin kehittyvä teknologia, mikä vaikuttaa arkipäiväisiin valintoihimme sekä toimintoihimme suuresti. Voimme valita luemmeko päivän uutiset paperiin painatetusta sanomalehdestä aamupala pöydän äärellä vai sopiiko kiireiseen arkeemme paremmin aina mukana kulkeva digitaalinen versio puhelimessa. Uskallan väittää, että moni lukijoista valitsee todennäköisemmin digitaalisen version. Ja mitä tämä kertoo uudenaikaisita käyttäjistämme? Toimintomme ohjautuvat päivittäin digitaalisiin palveluihin niiden helppouden sekä teknologiasta muodostuvien ärsykkeiden innoittamana. Palveluiden tulee löytyä sieltä, missä niiden käyttäjätkin kulkevat. Digitalisoitumisen myötä markkinointiviestintä on kokenut eräänlaisen läpimurron. Markkinointiviestintä perinteisimmillään koostuu mediasta, toimistoista ja mainostajista joiden sisäpuolta yhdistää yleisö – tätä kutsutaan mediakolmioksi. Tämän kolmion toimintalogiikka toimii yhä samalla tavalla, mutta sen ekosystemi on kasvattanut toimintaansa erilaisille sosiaalisen ja muun median alustoille. Erilaiset alustat loivatkin tarpeen markkinoida uudella tavalla ja ratkaisu siihen on sisältömarkkinointi. 

Mitä on sisältömarkkinointi? 

Sisältömarkkinointi on moderni markkinointiviestinnän muoto, joka sisältää monenlaisia tapoja tuoda kohderyhmälle tarvittavansa. Yleensä viestintä koostuu jonkinlaisesta mediasta, joka jaetaan yhdelle tai monelle erilaiselle jakelualustalle. Tuotettu sisältö voi esimerkiksi olla teksin, videoiden tai kuvien muodossa. Jokainen tuotettu sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeita ja kysyntää vastaavaksi. Sen tarkoituksena on luoda viestintään lisäarvoa, ennenkuin asiakkaalle myydään mitään (Hakola, Hiila & Rummukainen 2019,33). Tarkoituksena ei siis ole olla ainoastaan julkaistava mainos, vaan toimia myös kiinnostavana asiakasta sitouttavana kokonaisuutena, mikä edistää brändin orgaanista näkyvyyttä.  

Kilpailu kasvavassa yrityskulttuurissamme on kovaa, joten on ehdottoman tärkeää erottautua monen muun joukosta sekä pysyä ajantasalla. Mutta onko tässä tapauksessa sisältömarkkinointi niin tärkeänä tekijänä jotta pysyy mukana tahdissa? Kyllä on, sillä niinkuin aikaisemmin mainitsin, markkinoinnin tulee olla siellä missä kohderyhmämme viettävät aikaa. Yritys joka ei millään tavalla tuota minkäänlaista sisältöä, todennäköisemmin jää markkinoinnissaan muiden sitä toteuttavien toimijoiden jalkoihin.  

Hyvin koottu sisältömarkkinointi edistää jokaista liiketoiminnan osa-aluetta, oli se sitten osa myynti-tai rekrytointiprosessia. En siis itse näe mitään syytä, miksi jokin brändi ei lähtisi toteuttamaan tätä markkinoinnin muotoa, vaikka se ei olisikaan vielä tuttua. Toteutustapoja tässä toiminnassa on yhtä paljon kun on toteuttajiakin. Uskon että jokaisella markkinoinninosaajalla on kykyjä toteuttaa sisältömarkkinointia tai ainakin tulisi oppia sen hyödyntämistä. Mielestä kuitenkin sisältömarkkinointi edellyttää hyvää yrityksen sisäistä viestintää, jotta saadaan tuotettua asiakkaille läpinäkyvää ja monipuolista sisältöä organisaation eri osa-alueiden toiminnasta.  

Sisältöstrategia 

Hyvä sisältö toimii asiakkaalle itsessään jo eräänlaisena palveluna. Sen tarkoituksena on tuoda asiakas brändin ääreen ja tutustua siihen. Mitä tutumpi brändistä tulee asiakkaalle, sen helpommin tämä brändi on muistettavissa ostopäätöksiä puntaroidessaan. Mitä hyvä sisältö sitten vaatii? Hyvä sisältö vaatii sisältöstrategian eli suunnitelman. Ilman sitä tavoitteisiin pääseminen ja sisällön kohdentaminen voi olla jossain määrin hyvinkin hankalaa. Jokainen varmasti voi tuottaa hyviä yksittäisiä sisältöjä, mutta nousujohteiset tulokset vaativat hyvää suunnittelua. Hyvin suunniteltu on jo kuitenkin puoliksi tehty. Suunniteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa jonkinlainen joustovara, sillä trendit ja asiakkaiden tarpeet sen ohella muuttuvat jatkuvasti.  

Sisältöstrategian on oltava selkeä ja ymmärrettävä koko organisaatiolle, jotta sen toteuttamiselle saadaan mahdollisimman paljon resursseja ja sitä pystytään parantamaan sekä mittaamaan erilaisilla menetelmillä. Strategiassa tärkeänä osana on ymmärtää erilaisia asiakaspersoonia sekä heidän ostopolkua, jotta voidaan luoda tarpeita täyttävää sisältöä liiketoiminnan edistämiseksi.   

Sisällönsuunnittelu, tuottaminen ja mittaaminen 

Sisällön suunnittelu ja tuotanto on pitkäjänteistä työtä, mutta tuloksiin pääsemisessä auttaa edellä mainittu sisältöstrategia. Sitä noudattaen saadaan tuotettua jatkuvaa sekä selkeää sisältömarkkinointia joka edistää brändin ulkoista toimintamallia ja antaa siitä luotettavan kuvan asiakkaalle. Sisältömarkkinoinnissa apuvälineinä voidaan käyttää erilaisia sisältömarkkinoinnin malleja, joita esimerkiksi yhdysvaltalaiset asijantuntijat käyttävät apunaan. Tällaisia malleja ovat mm. Hero, Hub, Help- malli, big rock, content pillars sekä rean. Kaikkia näitä malleja yhdistää tavoitteiden saavuttaminen. Organisaation tulee valita tai yhdistellä näistä itselleen sopiva malli jonka pohjalta lähteä toimimaan sekä ymmärtää miksi näin toimitaan ja mikä on tavoite. Tämä työkalu antaa sisällöntuottamiselle yhä selkeämpiä raameja toimia ja suunnitella sisältöä. Tästä seuraava vaihe onkin tuottaa sen mukaista sisältöä ja tarkatella, mikä omalle brändille toimii ja mikä puolestaan ei.  

Markkinoinnin kehittämisessä tärkeä osa työtä on tuotannon tuloksellisuuden mittaaminen. Tuloksia voidaankin mitata erilaisialla mittareilla jotka antavat dataa analysointiin. Tällaisia mittareita on olemassa jos jonkinlaisia, mutta omalle brändille on valittava sellaisia jotka kertovat omien tavoitteiden tuloksista. Tuloksia voidaan tarkastella eri alustoiden omista mittareista tai pintaa syvemmältä kertovilla työkaluilla kuten Google Analytics. Jatkuva kehittyminen vaatii tulosten säännöllistä tarkastelua ja niihin kriittistä suhtautumista. Tuloksien myötä voidaan myös havaita minkälainen sisältö omalle kohderyhmälle toimii parhaiten ja mitä ei välttämättä ole kannattavaa jatkaa. 

Lopuksi  

Minulle sisällöntuotanto on entuudestaan tuttua tekemistä toteuttaessani markkinointia muutamalle yritykselle sekä henkilökohtaiselle brändilleni. Tämä kirja kuitenkin antoi paljon puuttuvia palasia sekä työkaluja yhä sen kehittämiseen. Myönnän esimerkiksi sisältöstrategian olleen puutteellinen aiemmassa tekemisessäni, kun peilaan sitä kirjassa mainittuun täydelliseen pohjaan. Tulen kuitenkin käyttämään sisältöstrategiaa seuraavaksi LYS studios projektissani, jossa sisällöntuotanto on tärkein tekijä.  

Sisältömarkkinoinnista kiinnostavaa tekee sen monipuolisuus ja jatkuva kehittäminen sekä oma kehittyminen sen parissa. Se pitää sisällään paljon erilaisia toimintamalleja sekä tapoja joiden toteuttamisessa pääsee käyttämään omaa luovuutta sekä visuaalisuutta. Sisältömarkkinoinnin mallit olivat minulle kuitenkin uusi juttu. Tunnistin paljon samankaltaisia piirteitä joita olen käyttänyt, mutta nimitykset olivat kuitenkin tuntemattomia. Ehkä näitäkin pääsen toteuttamaan tulevissa markkinoinnin projekteissani. 

Olen innostunut viimeaikoina enemmän tutkimaan analytiikkaa esimerkiksi omasta sisällöstäni. On mielenkiintoista huomata, mikä omalle seuraajakunnalleni toimii ja mikä puolestaan ei kerää niin paljon suosiota. Tähän olen itse käyttänyt työkaluna Klear nimistä alustaa, joka kertoo vaikuttajelle sitoutumisprosenteista kattavuuteen ym. Mittaamiseen kohdistuvia työkaluja tulen tarvitsemaan syksyn aikana paljon, sillä LYS studios projektissa minun ja ystäväni Lindan on seurattava jatkuvasti sen kehittymistä.