Luin Katleena Kortesuon kirjan Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. Kirja antoi monia sisällöntuotantoon liittyviä vinkkejä ja oppeja. Sanoisin, että kyseinen kirja on erittäin hyödyllinen jokaiselle yritykselle, joka haluaa parantaa oman sisällöntuotantonsa laatua ja määrää. Kortesuo uppoutuu kirjassaan myös viestintään liittyviin asioihin.

Kavanat

Meidän osuuskunta sai yhden nettisivujen teko projektin Facebook-ilmoituksen kautta. Tästä ilmoituksesta me saimme tietää yhden meidän tiimiläisen tutun kautta. Tämä tapaus näyttää sen kuinka some, puskaradio sekä verkostot linkittyvät toisiinsa. Eri kanavat tuovat erilaisia mahdollisuuksia. Se, että on esillä joka kanavassa ei ole välttämättä hyvä asia. Yrityksen on ensin selvitettävä minkä kanavan avulla se voi tavoittaa oman kohderyhmänsä. Juuri niissä kanavissa missä yrityksen kohderyhmä on aktiivinen, pitää yrityksenkin olla aktiivinen.

Strategia

Olen miettinyt meidän osuuskunnan strategiaa. Meidän yrityksen liikevaihto ja tulos on joka vuonna kasvanut tasaisesti. Tänä vuonna on kuitenkin tapahtunut varsin suuri kasvu, olemme nelinkertaistaneet meidän liikevaihtomme sekä tuloksemme. Tästä olen erittäin ylpeä. Kyseistä prosessia on helpottanut selkeä tavoite, joka on ollut maailmanympärysmatkalle lähteminen. Jokaisella tiimiläisellä on oma henkilökohtainen tavoite saavutettavana. Jokainen on lähtenyt omia tavoitteitaan kohti ja jotkut ovat jo ylittäneet omat tavoitteensa. Tämän hetkiseen strategiaamme liittyy vahvasti rahankerääminen maailmanympärysmatkaa varten sekä synnytysten tekeminen.

Kortesuo mainitsee teoksessaan, että hyvään strategiaan kuuluu kohderyhmän määrittely ja tavoitteiden valinta. Tavoitteet meillä on selvillä, lähteä yhdessä maailman ympärys matkalle sekä tehdä mahdollisimman monta synnytystä ennen 24 h synnytystä. Olemme yhdessä päättäneet, että tulemme keskittämään voimamme synnytyksien myymiseen ja niiden markkinointiin. Tämän palvelun näkökulmasta meidän kohderyhmä on varsin laaja, mikroyrityksistä pörssiyhtiöihin, sillä kaikki yritykset tarvitsevat innovointia.

Brändin arkkityypit

Kortesuo tuo esille Markin ja Pearsonin arkkityyppijaon. Arkkityyppijako sai miettimään Kaukan markkinointia, eikä pelkästään Kaukan vaan koko Tiimiakatemian markkinointia. Arkkityyppi näkyy jo logossa asti. Mitä tunteita logo herättää, väri, fontti ja nimi luovat aikaan tunteita sekä mielikuvia. Jo pelkästään logo viestii varsin monta asiaa yrityksestä. Enää Tiimiakatemia ei saa käyttää omaa vanhaa logoaan, jossa kaksi hahmoa nostavat toinen toistaan, joka symboloi tiimityötä. Tiimiakatemian logon väri vaihtui ja logosta tuli vain tekstipätkä, joka kertoo ainoastaan oman nimensä avulla tarinaansa. Niinkuin sanotaan, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jos logona toimii teksti ja jos fonttikaan ei viesti mitään merkillistä, niin ainut asia, joka kertoo potentiaalisille asiakkaille, että mistä on kyse on nimityksen takana oleva merkitys, joka Tiimiakatemian yhteydessä on 90-luvulta asti ulottuva historia ja maine.

Pelkän Kaukan logon perusteella, Kaukan voisi laittaa joko lainsuojattoman tai hallitsijan arkkityypin alle. Meidän logon synnyttämiä mielikuvia voisi kuvailla seuraavilla adjektiiveilla, elegantti, kotimainen, laadukas, voimakas. Tietyt adjektiivit syntyivät logon värin perusteella ja tietyt taas nimen perusteella. Tästä tulee mieleen, että me loimme vain yhteen Kaukan projektiin logon ja se projekti oli Kesäpassi. Sinällänsä muihin projekteihin ei ollut tarvetta tehdä logoa, sillä useimmat meidän projekteista oli ulkoistettua palvelun tarjontaa toisille yrityksille, eivätkä ne olleet meidän omia sisäisesti tuotettuja projekteja, kuten Kesäpassi.

Tarina

Tiimiakatemialla on todella upea tarina takanaan, Tiimiakatemia on itsessään tarinoiden luonnin ahjo. Joka vuosi ahjoon laitetaan uusia teräspaloja (oppilaita), he alkavat yhdessä valmentajan kanssa takomaan itsestään oman näköistä tuotosta. Kolmen vuoden takomisen jälkeen teräksestä on muodostunut mitä erilaisimpia esineitä, niin puukkoja, miekkoja kuin kynttelikköjäkin. Jokaisen Tiimiakatemialla taotun esineen takana on tarina ja tarinoita on satoja ellei tuhansia.

Jokainen osuuskunta jättää jälkensä, niin Tiimiakatemiaan, Jyväskylään, kuin koko Suomeenkin. Mielestäni Akatemian tarinaa pitäisi tuoda enemmän ilmi sekä näen, että jokaisen Akatemialla opiskelleen tiimin vastuulla on jättää omat muistelmat jokaiselle uudelle akatemilaiselle luettavaksi. Muistelmina toimii toki jokaisen yksittäisen tiimiläisen esseet, mutta ne eivät kerro koko tarinaa, eikä niissä välttämättä käsitellä jokaista tehtyä projektia ja niihin liittyviä onnistumisia ja kömmähdyksiä.

Podcast

Vaikka monet muut tiimit alkoivat tekemään omia podcastejä, me emme alkaneet niitä tekemään. Podcast menee samaan lokeroon kuin ne kanavat, joita me emme alkaneet käyttämään, kuten TikTok. Koimme yksinkertaisesti, että podcast ei ole meille sopiva työkalu, emme lähteneet käyttämään aikaa ja resursseja sellaiseen tekemiseen, joka näyttäytyi meille turhalta. Mutta, nyt kun ajattelee, niin oli meillä myös ideana tehdä Youtubeen How to-videoita. Halusimme saada lisää nettisivujen tekoon liittyviä projekteja vuosi sitten ja uskon, että nämä videot olisivat auttaneet meitä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Kortesuo käsittelee omassa teoksessaan varsin juurta jaksaen viestintää ja siihen liittyviä ominaispiirteitä ja keinoja. Niinkuin jo edellä mainitsin, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta video kertoo vielä enemmän sillä se on äänen ja kuvan yhdistelmä. Tämän takia Kaukan olisi hyvä tehdä enemmän videoita ja kuvallista materiaalia omista projekteistaan, niin muistojen kuin markkinointimateriaalin kerryttämisen vuoksi.

Käytäntö

Aion tuoda kirjan oppeja meidän markkinointitiimille. Tosin sanoisin, että kirja sisälsi melko paljon sellaisia asioita, jotka olivat jo entuudestaan tuttuja. Kirja kuitenkin herätteli minua miettimään videoiden tärkeyttä markkinoinnissa. Viestintä osuudessa kirjoittaja toi esille varsin mielenkiintoisia havaintoja sanamuotojen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta markkinointitekstiä suunniteltaessa. Tulen ottamaan jatkossa nämä viestintään liittyvät vinkit käyttöön markkinointia suunniteltaessa.

Kyseinen kirja on varsin hyödyllinen työkalu niille yrityksille, joille markkinointi on vieras asia. Niille ihmisille, joille markkinointi on jo jonkin verran tuttu aihe, kirja tarjoaa hyviä muistutuksia sekä viestinnän ja markkinoinnin välisen suhteen kirkastamista. Tämä teos olisi ollut paikallaan ensimmäisenä vuonna kun tulin Akatemialle, tällä hetkellä se ei kuitenkaan saanut samanlaista oivalluksien tulvaa aikaiseksi kuin se olisi kenties ensimmäisenä vuonna saavuttanut.