Ajattelin että viimeistään nyt olisi hyvä hetki lukea johtamisesta uusien johtajuuspestien edessä. Aloitan tänä keväänä johtamistehtävän meidän tiimimme markkinointipäällikkönä, sekä aion löytää itselleni vähintään yhden uuden projektipäälikkyyden. Tästä kirjasta oivalsin paljon uutta johtamisesta Helena Kastikaisen omien kokemuksien kautta kasvaessaan ammattijohtajaksi.

Johtaminen on vaikuttamista

Helena kertoo kirjassaan hyvin simppelisti ja vaikuttavasti, mitä johtaminen todellisuudessa on. Silmäni aukeavat ensimmäisenä siihen, ettei johtaminen ja johtajuus koske vain esimiestehtäviä, mikä tulee yleensä aina ensimmäisenä minulle mieleen puhuttaessa johtamistaidoista. Johtaminen on mukana kaikenlaisissa ihmisten välisissä suhteissa. Kuten Helena hyvänä esimerkkinä käyttää, äitiyskin pitää sisällään erittäin suuria johtamisen haasteita. Hyvä äiti osaa johtaa lastaan kannustamalla oikeaan suuntaan elämässä, joka on lapselle vielä paljon vieraampi paikka. Lapsi turvautuu äitiinsä, koska hän luottaa, että äiti tietää enemmän. Hyvällä äidillä on auktoriteettia, jolloin lapsen johtaminen oikeaan suuntaan on helpompaa.

Hyvän johtajan ei kuitenkaan tarvitse olla kaikkitietävä ja osata tehdä jotain täysin oikein. Hän ei ole opettaja vaan enemmänkin oikean suunnan näyttäjä. Hyvät johtamistaidot pitävät sisällään sen, että pystyy vaikuttamaan muiden ihmisten haluun toimia tietyllä tavalla ja ohjaamaan heitä oikeaan suuntaan jokaiselle yksilölle sopivilla keinoilla. Tämän tiedon olemassaolo helpottaa minua itseäni ajatellessani itseni johtamistehtäviin, koska olen usein osaamiseni kanssa hyvin kriittinen ja saatan tuntea sen myötä jonkinlaista alemmuuskompleksia tilanteessa, jossa tiedän jostain löytyvän jonkun vielä osaavamman ja viisaamman. Mutta on helpottavaa viimeistään nyt oppia ymmärtämään, että johtajuusroolissa voisi onnistua ilmankin, että olisin jossain aiheessa kaikista kokenein.

Johtajuus vaatii enemmänkin erittäin hyvää ihmistuntemusta. Hyvä johtaja näkee yksilön heikkoudet ja vahvuudet ja osaa valjastaa ne parhaalla mahdollisella tavalla edesauttaen kaikkien onnistumista. Ja tätä kaikkea edesauttaa hyvät kommunikointitaidot, jotka ovat minun sekä kirjailijan mielestä johtajan tärkein ominaisuus. Johtajan on osattava myös kuunnella johdettaviaan, jotta hän kykenee havainnoimaan noita vahvuuksia ja motivoimaan heitä toimimaan.

Johtaminen on luottamista

Johtajan on kyettävä luottaa johdettaviensa erilaisiin vahvuuksiin ja pystyttävä jakaa vastuuta. Yksilöiden näkemykset voivat erota joskus paljonkin, jolloin omia näkemyksiään saattaa nostaa yli muiden, kun ei kykene näkemään erilaisuuden voimaa. Yksilö harvoin voi olla kaikessa oikeassa ja tietää kaikesta parhaiten, ellei satu olemaan kaikkitietävä maailman luoja. Erilaiset kokemukset rikastuttavat erilaista viisautta. Hyvä johtaja antaa kaikenlaiselle viisaudelle tilaa, koska tietää ja luottaa, että joku toinen voikin oivaltaa jotain, mitä ei itselle tulisi edes mieleen. On pystyttävä joustaa omissa mielipiteissään ja jakaa luottamusta myös ulospäin antamalla mahdollisuuksia näyttää, että on luottamuksen arvoinen.

Johtaminen on tavoitteiden asettamista

Kirjasta löytyi tutuksi tullutta, mutta tärkeää tekstiä tavoitteiden asettamisesta ja seurannasta hyvien keinojen avulla. Tavoitteiden asettamiseen liittyvät taidot ovat tärkeimmästä päästä tiimin johtamisessa, sekä myös itsensä johtamisessa. Tavoitteita on hyvä pilkkoa pienempiin kokonaisuuksiin ja deadlineihin, jotta niiden edistyminen helpottuu, eikä tunnu niin kuormittavalta. Tähän osiin pilkkomiseen on hyvä keskittyä jo tavoitteen asettamisvaiheessa. Hyvä kaava tavoitteiden asettamiseen on kirjasta löytyvä SMART-kaava, joka on aiemminkin vilahtanut meidän tiimimme treeneissä, jossa käytiin läpi kahden vuoden tavoitteitamme.

SMART-kaava muodostuu sanoista:

• Specific (tarkka)
• Measurable (mitattavuus)
• Achievable (tavoitettavissa oleva)
• Relevant (tärkeys)
• Time (aika)

Eli yksinkertaisuudessaan tavoitetta asettaessa päämäärä kannattaa määritellä mahdollisimman tarkaksi, ettei haukkaa liian suurta palaa ja jotta se on mahdollista saavuttaa inhimillisessä ajassa. Ja ajankäyttöäkin suunnitellessa on hyvä muistaa pitää se realistisena. Kannattaa myös punnita tavoitteen tärkeyttä suhteessa ajankäyttöön.

Olin jo ehtinyt unohtaa tämän hyödyllisyyden, mutta muistanpa ottaa tämän nyt aktiivisempaan käyttöön heti seuraavaksi, kun mietin kevään omia tavoitteitani, sekä tulevaan markkinointipestiin liittyviä tavoitteita, jottei enää esimerkiksi ajankäytölliset ongelmat tulisi vastaan, kuten nyt syksyllä oli käydä, kun suunnittelu ja tavoitteellisuus jäi hyvin vajaaksi. Aiempaa viisaampana, tänä keväänä tulen panostamaan tavoitteellisuuteen itseni ja tiimini kanssa.