Aloin lukemaan Pikku-Guru kirjaa ihan mielenkiinnosta osakemarkkinoihin ja halu oppia markkinasanasto argoniaa vielä paremmin. Itse olen sijoittanut tähän mennessä kolme vuotta. Vähän enemmän ja vähän vähemmän. Itse olen aika laiska sijoittaja, mutta kiinnostunut kaikista omaisuuslajeista.

Kun puhutaan pienyhtiöiden tuottavuudesta, on paras ajankohta niihin laittaa kiinni tammikuussa. Pienyhtiöt tuottavat parhaiten keskimäärin paremmin, silloin kun talous kääntyy taantumasta uuteen nousuun. Tammikuuilmiö tarkoittaa sitä, että osakkeiden tuotot ovat tammikuussa parempina kuin muina kuukausina. Ilmiö on havaittu lähes kaikissa maailman pörsseissä. Erityisen voimakkaasti tammikuuilmiö koskettaa pienyhtiöitä, joiden ylituotto on tehty suurilta osin tammikuussa.

Pienyhtiöiden poikkeuksellisen voimakasta tammikuuilmiötä on perusteltu sillä, että niiden osakkeet heiluvat enemmän kuin suuryhtiöiden. Siksi on todennäköisempää, että vuoden lopulla myyntiin joutuu pienien yhtiöiden osakkeita. Koska joulukuun myynnit tehdään veroteknisistä eikä yhtiöistä johtuvista syistä, kurssien kohoaminen ”oikealle” tasolle on enemminkin sääntö kuin poikkeus. Koska markkinat ovat usein melko tehokkaat, kurssit palautuvat tammikuun aikana myyntipaineen loputtua.

Pienyhtiö sijoittaja voi hyödyntää tammikuuilmiötä ostamalla osakkeita ja välttämällä myyntejä joulukuun myyntipaineessa.

Itselläni on pienyhtiöiden osakkeita omassa sijoitus salkussa, mutta en ole ennen tämän kirjan lukemista tiennyt tallaisesta ilmiöstä, joten laitan sen saman tien kokeiluun tammikuussa!

Laatusijoittaja ostaa vain pörssin parhaimpia yhtiöitä. Laatuyhtiöllä on usein kilpailuetu, jonka ansiosta ne ovat saavuttaneet johtavan aseman markkinallaan. Laatusijoittaja etsii poikkeuksellisen kannattavia, tasaista tulosta tekeviä ja vähä velkaisia yhtiöitä, joita johdetaan omistaja-arvoa maksimoiden. Useimmiten kyky korottaa hintoja menettämättä asiakkaita kielii pysyvää kilpailueduista.

Piensijoittaja on yleensä pakko tinkiä laatukriteereistä. Pienyhtiökin voi olla markkinajohtaja omalla pienellä alallaan, mutta usein parhaat sijoitukset pienyhtiöihin tehdään siinä vaiheessa, kun yhtiö on vasta matkalla markkinansa kuninkaaksi.

Piensijoittaja ei siis välttämättä etsi laatusijoittajan tapaan jo menestyksensä osoittaneita yhtiöitä vaan tulevaisuuden tähtiä, tällöin on tärkeää analysoida megatrendejä ja yhtiön kykyä kasvattaa markkinaosuuttaan tulevaisuuden aloilla. Laatusijoittajalle usein riittää, että hänen yhtiönsä ylläpitävät johtoasemaa.

Laatusijoittaja ei myy osakkeitaan välttämättä koskaan, sillä yhtiöiden menestykäs liiketoiminta nostaa osakkeiden arvoa vuodesta toiseen. Pienyhtiösijoittajan on seurattava omistuksiaan tarkemmalla silmällä. ”Osta ja Unohda” ei sovi pienyhtiönsijoittajan iskulauseeksi. Jos pienen kasvuyhtiön näkymät heikkenevät merkittävästi, sijoitus on myytävä välittömästi.

Itselläni on muutamia laatu osakkeita, joihin olen halunnut satsata kunnolla ja niihin ei kyllä ole todellakaan tarvinnut koskea. Koen ne vakaiksi yrityksiksi, mitkä ovat olleet pitkään markkinoilla ja talouden heiluessa ne ei kaadu mihinkään. Arvostan itse sellaisia yrityksiä, joiden tarkoitus on kestää ainakin 100 vuotta maailman muutoksessa mukana.

Omassa salkussani kanssa löytyy pienyhtiöiden sijoituksia ne ovatkin osa menestynyt ja osa ei. Olen sen verran ”laiska sijoittaja”, etteivät kurssin seuraaminen koko aikaisesti ole oma juttuni. Olenkin pyrkinyt karsimaan niitä sitä mukaa pois, jos kurssit eivät ole tarpeeksi nousseet.

Sijoittaminen pieniin laatuyhtiöihin. Laatusijoittajan salkkuun päätyy suuryhtiöitä, joilla on pitkä historia poikkeuksellisen kannattavaa liiketoimintaa. Tästä huolimatta pienyhtiösijoittaja voi hyödyntää laatusijoittamisen parhaita puolia. Itse asiassa yhtiön laatu on ensiarvoisen tärkeä sijoituskriteeri nimenomaan pienyhtiöiden kohdalla.

Kun on tarkasteltu historialukuja, on laadullisen analysoinnin vuoro. Onko yhtiön nykyinen suorituskyky kestävällä pohjalla? Onko johto riittävän hyvä pitämään kiinni yllä kasvua myös pidemmällä aikavälillä? Kuinka kauan markkinan kasvuvaihe kestää? Mitä tuotoille tapahtuu, kun markkina ei enää kasva? Onko kasvun jatkuminen mahdollista markkinaosuuksia viemällä?

Kun päätin ostaa Marimekon osakkeita 4 vuotta sitten, kun aloitin sijoittamisen.  Katson ensimmäiseksi, minkälaisia uutisia Marimekosta oli. Marimekko oli laajentumassa Japanin markkinoille ja heillä oli juuri johtoryhmä vaihdettu, joten päätin silloin ostaa osakkeita 20 € kappale hintaan.  En osannut tuolloin laskea kuinka kauan kasvu kestäisi, enkä todellakaan osannut sanoa onko laatusijoitus vai pienyhtiö sijoitus.

Olen näin 4 vuotta myöhemmin todennut, että oli hyvä sijoitus. Kurssi on ollut viimeiset 4 vuotta nousu johdanteinen ja osake kurssi on nyt 75 €. Ei siis hullumpi sijoitus aloittelijalta.

Kirjaa lukiessani huomasin mitä vähemmän liikevoittomarginaali heiluu, sitä korkeammalle yhtiö listautuu. Sen pystyy laskemaan esimerkkinä tilikausien 2016-2018 liikevoittomarginaalin perusteella.

Perheyhtiöihin sijoittaminen. Koska yhden suvun hallinnassa olevat yhtiöt ovat useimmiten pieniä, sijoittaminen perheyhtiöihinvoi olla pienyhtiönsijoittamisen erikoisala. Perhe taustaiset yhtiöt voivat olla suuria – Suomessa viidestäsadasta suurimmasta yhtiöstä sata on perheyhtiöitä. Perhe yhtiö määritellään tässä yritykseksi, jonka osakkeita yhden perheen tai suvun hallussa on äänivallasta vähintään 25 %.

Perhe yhtiöillä on keskimäärin monia hyviä ominaisuuksia verrattuna muihin yhtiöihin. Tärkein niistä on oikeanlainen suhtautuminen rahaan. Perheyhtiöissä hallitus ja usein myös ylin operatiivinen johto on merkittävä osakkeenomistaja. Omistajalähtöinen kulttuuri ulottuu usein myös alemmas hierarkiassa. Rahaa ei tuhlata.

Useiden tutkimusten mukaan perheyritysten työntekijät ovat keskimäärin sitoutuneempia ja asiakkaat tavallista uskollisimpia. Sekä työntekijät ja asiakkaita kohdellaan hyvin, sillä omistaja on liikkeelle pitkäjänteisesti. Omistajat ymmärtävät, että vain sitoutuneiden ja tyytyväisten työntekijöiden kautta saadaan asiakkaatkin tyytyväisiksi. Ja kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, omista saa lopulta tuottonsa.

Tutkimukset osoittavat myös, että perheyhtiöt suosivat orgaanista kasvua yritysostojen sijaan. Syykin on selvä: valtaosa yritysostoista epäonnistuu. Ne toteutetaan liian usein nousukauden huipulla aivan liian korkealla hinnalla. Myös valtaosa tavoitellusta synergioista jää usein toteuttamatta. Koska perheyhtiöiden tarkoitus on tehdä rahaa omistajille eikä kasvattaa johdon vaikutusvaltaa, yritysostoihin suhtaudutaan aina varauksellisesti.

Itselläni on unelma, että joku päivä itselläni olisi perheyritys. Tykkään ajatuksesta, että ihmiset ovat sitoutuneempia ja tyytyväisempiä. En kumminkaan usko, että halusin sitä, koskaan pörssiin. Vaikka menestystä olisi, kuinkin paljon. Haluaisin, että yritys säilyisi ainakin seuraavat 100 vuotta.

Projektitoimisto Sawake Osk.

Carolina Tuomikorpi