Pelon tarkoitus on pitää meidät hengissä. Se toimii suojelijana vaarallisissa tilanteissa. Pelko ei kuitenkaan aina pysy vain suojelijan roolissa. Välillä se ilmestyy väärissä tilanteissa sotkemaan asiat ja vaikuttamaan tilanteisiin, joihin emme halua sen vaikuttavan. Välillä pelolla on hinta. Henkka Hyppönen kirjoittaa kirjassaan Pelon hinta, pelkotilan tuottamista ongelmista erilaissa tilanteissa ja siitä, kuinka pelko on mahdollista kitkeä ja voittaa. Kirja käsittelee pelkoa hyvin laajasti monien erilaisten esimerkkien kautta. Hyppönen tekee kirjassaan hyvin eron hyvän ja pahan pelon välille. Miten käyttäytyisimme, jos emme pelkäisi?

Jokainen meistä on varmasti kokenut pelkoa elämässään. Pelko tulee usein esiin, vaikkei oikeasti varsinaista hengenhätää olisi. Huvipuistolaitteessa, kasvokkain suuren koiran kanssa tai vaikka korkeassa näköalatornissa. Pelkojakin on kuitenkin erilaisia. On pelkoja, joissa pelkää kuolevansa tai fyysisesti satuttavan itsensä. Lisäksi on pelkoa, joka ilmenee sosiaalisissa tilanteissa. Ennen suurta puhetta yleisön edessä tai päivittäessä vahvoja mielipiteitä Facebookissa. Tällöin ihminen pelkää muiden mielipiteitä, tai epäonnistumista (jossa pahinta on usein muiden ihmisten tietoisuus omasta epäonnistumisesta). Tällainen pelko on joskus jopa suurempaa kuin kuoleman pelko ja se rajoittaa meidän tekemisiämme niin paljon, ettemme lähde tavoittelemaan unelmiamme.

Epäonnistumisen pelko, hidaste vai voimavara?

Hyppönen kertoo kirjassaan Jukka Perkon tarinan. Perkko oli Huittisissa kasvanut, itse oppinut jazzmuusikko, joka sain mahdollisuuden lähteä kiertueelle kuuluisan jazzmuusikon Dizzy Gillespien kanssa. Mahdollisuus toi mukanaan paljon pelon tunteita, sillä Perkko ei tuntenut osaavansa tarpeeksi hyvin lukea nuotteja. Perkko ammensi tästä pelosta voimaa ja harjoitteli yötä päivää ennen kiertueen ensimmäisiä harjoituksia. Hän halusi oppia lukemaan nuotteja täydellisesti ja soittamaan kiertueen kappaleet parhaalla mahdollisella tavalla. Hän ei halunnut hävetä kuuluisan muusikon edessä. Perkon harjoittelu tuotti tulosta ja hän soitti kiertueella täydellisesti.

Tämän kaltaista pelkoa pidetäänkin usein motivaation lähteenä muutokseen. Ihminen pystyy motivoitumaan negatiivisista ja positiivisista tunteista. Epäonnistumisen pelko, ei aina kuitenkaan johda siihen, että ihminen valmistuisi paremmin tulevaan tilanteeseen. Pelon negatiivinen tunne voi myös passivoida ihmisen. Perkko osasi hyödyntää negatiivista tunnetta ja se auttoi häntä kasvamaan muusikkona. Perkon ei siis tarvinnut maksaa pelon karvasta hintaa.

Ryhmän älykkyys

Tyhmästi toimivan ja huonoja tuloksia saavan ryhmän ajatellaan olevan täynnä tyhmiä ihmisiä. Tilanteeseen auttaisi, jos ryhmässä olisi älykkäämpiä ihmisiä, joiden välillä olisi toisia täydentävää kemiaa. Ryhmän älykkyyden on kuitenkin tajuttu olevan enemmän omissa käsissämme, kuin osasimme kuvitella. Anita Williams Woolley on tutkinut ryhmän älykkyyttä mielenkiintoisen testi avulla. Testissä selvisi, että ryhmän älykkyyteen vaikuttaa merkittävästi kolme asiaa: puheenvuorojen jakautuminen, ryhmän jäsenten sosiaalinen herkkyys ja naisten määrä.

Mitä tasaisemmin puheenvuorot jakautuvat, sitä älykkäämmin ryhmä toimii. Tämä minun on helppo sisäistää, sillä se näkyy selvästi Tiimiakatemialla dialogiringissä. Mitä useampi tiimin jäsen tuo oman näkökantansa käsiteltävään asiaan, sitä viisaammin tiimi pystyy toimimaan asian tiimoilta. Saamme selville enemmän näkökulmia ja pystymme tekemään viisaampia päätöksiä asian suhteen. Jos saamme kuulla vain muutaman ihmisen mielipiteen aiheesta, jää asian käsittely usein hyvin laihaksi. Kun ryhmä on työskennellyt asian parissa yhdessä ja jokainen on saanut mielipiteensä esille, syntyy ryhmän jäsenten välille luottamusta, joka auttaa ryhmää käymään kriittisempiäkin keskusteluita ilman, että joku tuntee itsensä dominoiduksi tai tarpeettomaksi.

Mitä korkeampi ryhmän sosiaalinen herkkyys on, sitä paremmin ja älykkäämmin ryhmä toimii. Kun ryhmässä on sosiaalisesti herkkiä ihmisiä, pystytään ottamaan toisten tunteet huomioon ja suuntaaman keskustelua jyräämättä toisia ryhmän jäseniä alleen. Huomaan itse sosiaalisen herkkyyden ja tiimin jäsenten syvällisen tuntemisen auttavan myös tiimimme jäseniä kannustamaan toisia parempiin tuloksiin. Sosiaalinen herkkyys on myötätuntoa, joka helpottaa avun pyytämistä ja sen antamista. Naisten määrän Woolley sanoo olevan kytköksissä sosiaaliseen herkkyyteen, siihen, että naisten oletetaan olevan sosiaalisesti herkempiä kuin miesten. Hyppönen nostaa kuitenkin esille kysymyksen siitä, johtuuko tämä naisten geeneistä vai yhteiskunnassa naisille suotavista piirteistä.

Ryhmän paine on usein ihmiselle stressitekijä ja ryhmässä työskentely voi aiheuttaa ihmisille sosiaalisissa tilanteissa ilmeneviä stressitiloja. Kun ryhmässä on luottamusta, eivät jäsenet koe tarvetta puolustautua muiden ryhmän jäsenten hyökkäykseltä. Tällaisessa ryhmässä osataan keskustella rakentavasti ja jokainen tietää, ettei eriäviä mielipiteitä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Jos tiimin jäsenet joutuvat koko ajan olemaan puolustustilassa, tulee pelon hinnaksi suorituskyvyn lasku.

Pelkojen hallitseminen ja voittaminen

Jokaisella meistä on jonkinlaisia pelkoja, jotka estävät meitä tekemästä jotain. Ehkä pelko ei vaikuta meihin jokapäiväisessä elämässä, tai se on meidän ja suurimman unelmamme välissä. Hyppönen kertoo kirjassa myös tapoja pelkojen hallitsemiseen ja niiden voittamiseen. Siedättäminen on tehokkain keino, joka näkyy esimerkeissä pitkin kirjaa. Se ei ole mukavaa, mutta tehokasta. Hän puhuu myös pelkomuiston muuttamisesta ja pelottavan kokemuksen leiman vaihtamisesta.

Pelkään itse monia asioita, joiden pelosta en usko koskaan pääseväni eroon. Minulla on kuitenkin ollut myös pelkoja, joita en oikeastaan enään edes huomaan. Tämä vaihdos on tapahtunut siedättämällä itseäni tai vain tajuamalla pelon järjettömyyden. Pelkään edelleen jossain määrin muiden ihmisten mielipiteitä. Pelko tuntuu järjellä ajateltuna hyvinkin tyhmältä ja aikaavievältä, mutta kun on osa internetissä kasvanutta sukupolvea, joille status ja kaveripiiri on elämän keskipiste, on vaikea päästä kokonaan eroon muiden mielipiteiden voimasta. Suurin pelkoni on kuitenkin se, että jätän asioita tekemättä pelon takia. En halua katua tekemättä jättämiäni asioita. Siinä vasta on pelolle suuri hinta.