Risto Siilasmaan ”Paranoidi optimisti – näin johdin Nokiaa murroksessa” kirja valikoitui kuuntelulistalleni, koska olen lukenut Risto Siilasmaasta aikaisemminkin ja hänen historiansa, tavat toimia sekä johtajuusfilosofia kiinnostaa minua. Myös Nokia on erittäin kiinnostava aihe, joten lähdin kuuntelemaan kirjaa suurella mielenkiinnolla.

Paranoidi optimisti

Risto Siilasmaa kutsui itseään paranoidiksi optimistiksi. Johtajan pitää aina olla optimisti, jotta muutkin yrityksessä uskovat toimintaan. Jotta voi olla optimisti, pitää jopa vainoharhaisesti tehdä suunnitelmat pahimman varalta. Siilasmaa siis uskoo, että katastrofiajattelu mahdollistaa optimismin. Saan pointista hyvin kiinni ja näkökulma on mielestäni vähintäänkin mielenkiintoinen, johon en itse ole aikaisemmin törmännyt.

Kirjan alussa Siilasmaa puhui yrittäjämäisestä johtajuudesta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että yrittäjämäinen johtaja arvioi tarkasti käytettävissä olevia resursseja ja niiden käyttöä parhaalla mahdollisella tavalla tehokkuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi.  Eli toimii kuten pk-yrittäjän täytyy toimia. Tämä on mielestäni erinomainen lähestymistapa johtajuuteen, koska olen itsekin lukenut lukuisia tarinoita suuryritysten johtajista, jotka ovat käyttäneet resursseja hyvinkin huonosti vauhtisokeuden kiihtyessä. Tavallaan myös Nokialle kävi näin.

Tiimiakatemialla oppii mielestäni hyvin ja jopa väkisin yrittäjämäistä johtajuutta, koska jatkuvasti operoidaan käytännössä olemattomalla budjetilla. Lähes kaikki on tehtävä itse, joka on lyhyellä ajanjaksolla tarkasteltuna hyvä, sillä se opettaa paljon. Toki Elementia ei ole suoraan verrattavissa yritysmaailmaan muutoin, sillä osuuskunta ei ole varsinaisesti kasvua tavoitteleva organisaatio.

Hallituksen ja johtoryhmän tehtävä?

Kirjassa tuli itseni pysäyttävä ja mietityttämään laittava hetki, kun kirjassa esille tuli kysymys, mikä on hallituksen ja johtoryhmän tehtävä? Tuli idiootti olo, kun tajusin etten ole miettinyt tällaista asiaa pitkään aikaan, vaikka toimin itse johtoryhmässä. Teemme viikoittain asioita ja yritämme kehittää osuuskuntaa, mutta mitkä ovat ihan oikeasti johtoryhmän tärkeimmät ja oleellisimmat tehtävät?

Hallituksen tehtävä Elementiassa on selkeä. En tiedä tarkalleen, mitä kaikkea tehtävään lain mukaan kuuluu, mutta käytännössä hallitus kokoontuu kerran vuodessa tarkastamaan tilinpäätöksen. Hyvin selkeä kuvio mielestäni.

Mutta johtoryhmä, mitä siltä odotetaan, mitkä ovat sen keskeisimmät tehtävät Elementiassa? Kysymys, mihin minulta ei tule vastausta suoraan, vaikka varmasti pitäisi. Johtoryhmän tehtävänkuva on varmasti puolentoista vuoden olemassaolon aikana muuttunut ja näin kolmannen vuoden alussa tuntuu, että rooli arjessa ei ole enää niin iso. Rooli silti on ja jaottelen tehtävät kolmeen osaan

• Arjen sujuvuuden mahdollistaminen
  • Johtoryhmän tehtävä on luoda sellainen arki, joka toimii sulavasti, on selkeä, tehokas ja mahdollistaa tiimi yhteisen arjen sekä omat projektit mahdollisimman helposti. Arkeen kuuluu treenit, viikkopalaveri sekä satunnaiset muut palaverit kuten kuukausikatsaukset.
• Oppimisen ja kehittymisen mahdollistaminen
  • Johtoryhmän tehtävä on luoda treenikalenteri, joka mahdollistaa tiimiyrittäjien ja kehittymisen kohti valmistumista. Treenikalenterin pitää sisältää aiheita, jotka tukevat tradenomiopintoja ja luova valmiutta kohti työelämää
• Auttaminen
  • Johtoryhmän tehtävä on auttaa tiimiyrittäjiä opintojen kanssa, sekä oltava valmiina auttamaan, jos jollain on huolia tai murheita, joita haluaa purkaa. Johtoryhmän tehtävä on myös vaatia tiimiyrittäjiltä suoritteita, jotka tukevat niin yhteistä kuin tiimiyrittäjien henkilökohtaista kehittymistä.

Tässä on mielestäni Elementian johtoryhmälle kuuluvat vastuualueet. Tällä hetkellä mielestäni johtoryhmä on onnistunut suhteellisen hyvin työtehtävässään. Olemme pyrkineet tekemään toiminnasta mahdollisimman selkeää ja luomaan hyvät rutiinit, jotka jokaisen osuuskuntalaisen on helppo sisällyttää kalenteriin. Kehityskohteita johtoryhmällä on mielestäni kaksi. Tehokkuus ja läpinäkyvyys.

Välillä johtoryhmässä ylianalysoimme monia asioita, jotka ovat vähemmän merkityksellisiä. Tämä johtuu varmasti siitä, että olemme kaikki ensimmäistä kertaa johtamispestissä ja ratkaisuihin ja uusien toimintamallien toimeenpanoon liittyy aina pientä epävarmuutta. Sellaisenaan ylianalysointi ei ole välttämättä huono juttu ja meneehän se tietyllä tavalla myös paranoidiin optimismiin, kun asiat pohditaan myös katastrofiajattelun kautta, mutta siihen kuluu vain tuhottomasti aikaa ja se syö tehokkuutta.

Toinen kehityskohde läpinäkyvyys koostuu monista pienistä asioista. Tämän otan täysin omalle vastuulleni, sillä tiimiliiderinä olen viestinnällisessä vastuussa, kuten on sovittu. Viestintähän on kokonaisuus, joka muodostuu monista pienistä teoista. On ajanjaksoa, kun olen toiminut kurinalaisesti ja jakanut aina palaverimuistiot, joskus tehnyt johtoryhmän palavereista jopa videoitakin. Mutta en ole missään vaiheessa saanut siitä toistuvaa ja siinä pitäisi kehittyä. En oikein osaa sanoa, miksi en ole saanut viestintään pysyvyyttä. Tietyllä tapaa se on viitsimiskysymys, eli jaksanko tehdä palaverimuistion ja lähettää sen tiimille. Tietyllä tapaa se on varmasti myös huolimattomuutta, sillä johtoryhmän palavereiden sisältö julkaistaan aina sen viikon viikkopalaverissa, joten alitajunta ei koe tarpeelliseksi lähettää palaverimuistiota kirjallisena enne viikkopalaveri, onhan arki kuitenkin hyvin täyteen ahdettua ja kiireellistä. Siksi on loistavaa pysähtyä miettimään toimintaa satunnaisesti esimeriksi näin reflektion muodossa.

Viestintä

Toimiva viestintä on vuorovaikutusta, jossa jokainen tulee kuulluksi ja jokaisella on oikeus puheenvuoroon sekä omaan mielipiteeseensä.  Toimiva viestintä on välttämättömyys toimivalle parisuhteelle tai luottamukselliselle ystävyyssuhteelle. Se on myös elinehto yrityksen toimivuudelle ja kasvulle. Viestintä oli Nokian hallituksessa ja johtoportaassa suuri heikkous ja suurin tekijä sille, miksi Nokia ei pärjännyt kilpailussa Androidia ja Applea vastaan. Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila oli pomo, joka johti pelolla sekä kovilla arvoilla. Ollila tappoi avointa, keskusteluun pohjautuvaa yrityskulttuuria kieltämällä esimerkiksi toimitusjohtaja Stepehen Elop:ia keskustelemasta hallituksen jäsenien kanssa kahden kesken tilaisuuksissa, jossa Ollila ei ollut itse kuuntelemassa. Ollila ei myöskään missään vaiheessa Nokian kriisiä halunnut kuulla huonoja uutisia tai käsitellä ongelmien juurisyitä, vaan halusi aina kuunnella suoraan ratkaisut ja tavat kasvun aikaan saamiseksi. Miksi kysymyksiä ei sallittu, vaan ongelmaa nostaessa esille, Ollila vei keskustelun asialistan seuraavaan aiheeseen. Ei tarvitse olla kauhean kokenut työelämässä toimija ymmärtääkseen, että tämä on huonoa viestintää ja ennen kaikkea sysisurkeaa johtamista.

Siilasmaa kertoo kirjassa tapahtumista, joissa hän on koittanut nostaa ongelmia esille niiden korjaamiseksi, mutta Ollila ei halunnut keskustella niistä ja hiljensi Siilasmaan, milloin milläkin verukkeella. Ollila oli kritiikin yläpuolella. Hän ei kestänyt kuulla huonoja uutisia tai hyväksyä Nokian laskua, vaan käänsi numerot aina niin, että ne näyttivät hyvältä. Ollila oli pomo, joka johti pelolla ja oli päättänyt olevansa virheetön, että koskematon.  

On totta, että viestinnällä johtaja rakentaa auktoriteettia, mutta sitä on tehtävä tavalla, joka lisää henkilöstön luottamusta johtajaa kohden, eikä murra sitä. Jos johtaja ei luo itsestään hahmoa, jonka kanssa uskaltaa olla erimieltä ja haastaa, ei työyhteisö todennäköisesti pysy motivoituneena ja lojaalina työtä ja brändiä kohtaan. Viestintään on oltava pelisäännöt, jotka ovat kaikille samat. Myös johtajan pitää niitä osata noudattaa.

Olen ollut lukion psykologian tunneilta lähtien varsin kiinnostunut viestinnästä. Minua kiehtoo, miten hyvin ihmiselle luonnollisesta asiasta on tehty kaavoja, jotka ovat todettu toimiviksi esim. kriisiviestinnässä. Olen hyvin kiinnostunut ihmisten viestimistavoista, varsinkin silloin, kun viestijänä toimii suuri johtaja, iso yritys tai poliitikko, sillä tiedän heidän monesti käyttävän viestinnän ammattilaisia tukenaan. Kun on käytetty ammattilaista apuna, on valittu harkiten tietty tapa, jolla viestitään. Monesti viestinnässä ei voi onnistua, mutta sitäkin helpommin voi epäonnistua. Tämä johtuu siitä, että epäonnistunut viestintä nostetaan herkästi esille ja se on helppo huomata.

Olen itse pohtinut omaa viestintätyyliäni tiimiliideri pestini aikana ja hakenut sitä omaa tapaa. Olen kokeillut eri lähestymistapoja. Pestin alkaessa koitin viestiä varsinkin WhatsAppissa ja Teamsissa tavalla, joka pitäisi lukijan mielenkiinnon läpi viestin. Sisällytin viesteihin huumoria ja pyrin aloittamaan ne hauskalla tavalla, jotta viesti sitoisi vastaanottajan huomion. Sain kuitenkin palautetta, että se ei ole oikea tapa viestiä osuuskunnan asioista, joten muokkasin tyyliäni. Nyt koitan viestiä pääosin käyttäen virallista, positiivissävytteistä ja ytimekästä kieltä. Koitan pitää viestit mahdollisimman lyhyinä, kuitenkaan ydinsisältöä karsimatta.

Kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa pyrin siihen, että virallisten osuuksien aikana artikuloin ja viestin selkeällä kielellä ytimekkäästi. Tämä siksi, että toiminta olisi tehokasta. Pyrin myös esittämään kysymyksiä, jotta kulttuuri, jossa uskalletaan kysyä ja haastaa säilyisi. Pyrin myös pitämään vapaa-ajan ja työajan viestinnässä selkeän eron. Treenien loputtua ja vapaa-ajan alkaessa koitan vaihtaa tapani viestiä ja olemukseni enemmän siihen, miten viestin ja olen kavereiden kanssa. Koen, että se tekee itsestäni helposti lähestyttävämmän ja avoimemman.

Suurimmat viestinnän haasteet kohtaan tilanteissa, joissa vaaditaan jämäkkää viestintää. Varsinkin alkusyksystä on tullut huomattavan paljon tilanteita, joissa osuuskunnan yhteisistä pelisäännöistä on lipsutt, vaikka asioista on huomautettu nätisti jo aiemmin. Tämä tuo itselleni vastaan ikäviä tilanteita, koska johtajana olen vastuussa siitä, että toiminta pysyy kasassa ja palavereissa ei ruveta olemaan kuin Ellun kanat.

Nykypäivän työyhteisössä on haastavaa se, että ne eivät ole sellaisia yhteisöjä, joissa olen kasvanut. Olen harrastanut elämäni jääkiekkoa, jossa opin arvostamaan auktoriteettia ja tottelemaan sitä, mitä sanotaan. Tapa, jolla siellä viestittiin, oli varsin selkeä ja luottamusta osoittava. Kuitenkin, jos kerran hölmöilit tai toimit sääntöjen vastaisesti tuli palaute erittäin suoraan ja kuuluvasti. Tämä ei kuitenkaan toimi nykypäivän työyhteisössä, joten olen joutunut miettimään tällaisissa tilanteissa toimintaani paljon. Miten pidän kurin, kuitenkaan olematta ikävä pomo.

Loppusanat

Kirja oli mielestäni erinomainen ja jokaisen tulisi tämä lukea. Kirjasta sai lukemattomasti oppeja ja ajatuksia, vaikka reflektioon nostin vain muutaman aihealueen. Kirja on myös todella sivistävä ja itse opin Nokiasta todella paljon uutta, mistä en aikaisemmin tiennyt. En ole esimeriksi tiennyt, miten suuri yritys Nokia oikeasti sen kulta-aikoina oli. Tuntuu mahdottomalta, että Suomessa on ollut Nokian kaltainen yritys.