Muutos ratkaistaan muutoksella

Kirjoittaja: Sonja Saukkonen

8 maaliskuun, 2022

Lähdeteos: Kestävä markkinointi

Lähdeteoksen kirjoittaja: Petteri Lillberg, Riku Mattila

Teoriapisteet: 2

Kiinnittäkää turvavyönne! Tervetuloa matkalle kohti vuotta 2035, kestävämpään maailmaan, jossa ilmastonmuutos on saatu tekemään U-käännös. Mukaan tarvitsette vain passin, muutamat alusvaatteet, brändäystä, käytännön tekoja ja strategisuutta. Rantahiekassa astellessanne jätättehän mahdollisimman pienet (hiili)jalanjäljet, ja kävelkää mieluusti käsillänne jättäen suuret, positiiviset kädenjäljet.

Eräässä mainoksessa sanotaan: ”En ole ilmastoahdistunut, olen ilmastotoiveikas”. Näin meidän kaikkien tulisi olla, mutta omaa toiveikkuuttaan ei tule laskea muiden ihmisten tekojen tai isojen päättäjien varaan. Meidän jokaisen on tehtävä voitavamme. IPCC:n ilmastoraportin mukaan ilmastonmuutos on lähestulkoon kokonaan ihmisten aiheuttama. Ihmisten tulisi se myös ratkaista. Keinoja on monia, ja käytännön teot ovat niitä kaikkein ratkaisevimpia.

Olen ollut huolissani ilmastonmuutoksesta niin kauan, kun olen kyseisen ilmiön olemassaolon ymmärtänyt. Olen jättänyt eläinperäiset tuotteet kokonaan, ostan lähes kaikki vaatteeni käytettynä, kävelen tai käytän julkisia aina kun vain voin, ja pyrin hankkimaan aina mahdollisimman ekologisen version kaikesta tiskiharjaa myöten. Olen kuukausilahjoittajana ympäristöjärjestölle ja osallistunut mielenosoituksiin. Hyvin paljon teen ympäristömme eteen siis yksityishenkilönä asioita, mutta nyt ollessani tiimiyrittäjä, en ole nähnyt niin paljoa vaivaa kestävien valintojen tekemiseen yrittäjyyden näkökulmasta. Sen verran, mitä olen sitä nähnyt, olen peilannut vain samanlaisiin valintoihin, kuin omassa arjessanikin. Kierrätetään roskat, syödään vegaanisesti, tehdään yhteistyötä vastuullisten toimijoiden kanssa. Jostain syystä olen unohtanut suuren osa-alueen, yhden isoimmista mielenkiinnonkohteistani, markkinoinnin. Markkinointi voi olla kestävää, ja sillä voi tehdä ison muutoksen. Itseasiassa kestävät brändit ovat tulevaisuudessa niitä kaikkein arvokkaimpia.

Miten kestävää markkinointia sitten tehdään? Miten sillä voi saavuttaa muutoksen? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Petteri Lillbergin ja Riku Mattilan kirja Kestävä markkinointi.

Kulutuskäyttäytyminen on muuttunut

Ilmastonmuutos on nimenomaan muutos. Monia vuosikymmeniä sitten ilmastonmuutos oli ilmiö, jota ei kunnolla edes havaittu, eikä siitä puhuttu. Vuosi vuodelta tilanne on pahentunut ja vuoden ylikulutuspäivä siirtynyt lähemmäksi vuodenvaihdetta. Vasta 2010-luvulla sen voisi kuitenkin sanoa tulleen keskeiseksi ilmiöksi. Suurelta osin se on muuttanut ihmisten kulutuskäyttäytymistä. Vanhalle tavaralle uuden elämän antaminen on lähes trendikkäämpää kuin uuden ostaminen. Kulutushysteria ja Black Friday-ryntäykset ovat laantuneet. Moni yritys jopa taistelee näitä vastaan, esimerkiksi nostamalla hintojaan Black Fridayna. Kasvissyönti on lisääntynyt, ja uutta ostaessa satsataan laatuun ja kestävyyteen, vaikka se maksaisikin enemmän.

Markkinoinnin muutos & mahdollisuudet

Markkinoinnilla halutaan vaikuttaa. Ohjata. Saada ihmiset tekemään asioita. Sillä voi muuttaa paljon, maailmanlaajuisestikin. Näemme markkinointia ympärillämme jatkuvasti, ja sillä on meihin suurempi vaikutus kuin tajuammekaan. Hyvällä markkinoinnilla voimme saada puolellemme ne kaikista epäröivimmätkin ihmiset. Aiemmin markkinointi on ollut ”Eikä siinä vielä kaikki!” tyylistä tuputtamista ja sitä, että pyritään saamaan ihmiset ostamaan niin paljon kuin vain pystytään. Nykyään markkinoinnilla täytyy saada vakuutettua niin ne ihmiset, jotka ajattelevat vastuullisia arvoja ja tahtovat kuluttaa niiden mukaan, sekä ne, jotka niitä eivät ymmärrä tai edes halua ymmärtää. Ja saada kuluttaja vielä enemmän kyseenalaistamaan omia kulutustarpeitaan.

Leikisti vastuullinen

Mikäli yritys satsaa enemmän resursseja itsensä markkinoimiseen kestävänä kuin oikeisiin toimiin edistääkseen kestävyyttä, on kyse viherpesusta. Koska ekologisuus ja vastuullisuus on tietynlainen trendi, moni yritys hyödyntää sitä puhtaasti saadakseen asiakaskuntaa ja kassavirtaa. Toki joihinkin asiakkaisiin tällainen puree, sillä moni hakee vain lievitystä omantunnon tuskaan ja taputtelee itseään olkapäälle, kun ostaa H&M:n paidan, jonka lapussa lukee ”Kestävä mallisto”, sen enempää taustoja selvittelemättä.

Osallistuin syksyllä Eettisen vaatetuotannon workshopiin, jossa täytyi selvittää vaatebrändien vastuullisuuslupauksia. Jokaisen brändin sivustolla kyllä löytyi maininta vastuullisuudesta ja ekologisuudesta, mutta juuri mistään ei löytynyt konkreettisia toimia, dataa tai lähteitä. Se, että farkut kerrotaan olevan valmistettu vastuullisesti ja kestävästä kankaasta, ei kerro oikeasti yhtään mitään. Tämä on suuri (toki pikkuhiljaa purkautuva) ongelma, sillä monet isot ja oikeasti todella suuripäästöiset yritykset ratsastavat ekologisuudella samaan aikaan kun useat pienyrittäjät käyttävät todella paljon resursseja päästöjensä minimoimiseen. Nämä isot, viherpesua harjoittavat yritykset ovat Greta Thunberginkin sanojen mukaan osa ongelmaa, eivät ratkaisua. Sillä oikeat ratkaisut tulevat teoista, ei sanoista.

Mitä ne oikeat teot sitten ovat?

Ne tosiaan eivät ole vain sanoja tai yrityksen itsensä tituleeraamista vastuulliseksi. Ne ovat yrityksen oman hiilijalanjäljen minimoimista joka ikisellä tasolla. Yritys voi itse miettiä ensiksi nykytasoa. Mitä ovat tämän hetken toimet ja jäljet, jota yritys jättää? Onko kestävyyttä edes mietitty? Sitten tulee tietty ymmärtää muutos ja sen tarve. Onko yrityksen nyt sitten oltava vastuullinen vain koska se puree asiakkaisiin? Onko ilmastonmuutoksen ongelmaa oikeasti sisäistetty? Mihin yrityksen, sekä ennen kaikkea koko maailman tulee päästä? Missä ajassa? Mistä tiedetään, että tavoitteessa ollaan? Miten resilientti yritys on kestävän muutoksen tekoon?

Niin kuin kaikessa markkinoinnissa, myös kestävässä sellaisessa strategisuus on avainasemassa. Kun yritys asettaa tavoitteet, joihin pääsemiseksi on myös keksitty käytännön tapoja, sekä mittareita, joilla onnistumista mitataan, on ilmastotoimien teko helpompaa. Ja muutoksen strategian mukaiseksihan tulee tapahtua as soon as possible, koska ilmastonmuutos on myös ilmastokriisi, jonka ratkaisemiseen tarvitaan nopeita toimia. On myös tärkeää huomioida, että ensisijaisesti päästöjä tulisi leikata, ja vasta sitten kompensoida. Jos kaikki muut yrityksen toimet ovat epäekologisia ja tuottavat päästöjä, ei asia ratkea istuttamalla puita. Muutoksen tulee tapahtua omassa toiminnassa, eikä ottaa rinnalle vähän parempaa toimintaa.

Jos nämä kaikki toteutuvat, voidaankin alkaa toteuttaa kestävää markkinointia.

Läpinäkyvyys ja konkreettisuus ovat myös tärkeitä avaimia kestävään markkinointiin. Yrityksen on tärkeää kertoa, mitkä ovat oikeasti ne asiat, joiden perusteella kuluttajan tulisi heidät valita, jos vertaillaan vastuullisuutta. Sitten tulee kertoa, mitä yritys tarjoaa asiakkaalle, jotta hänkin voisi omalla valinnallaan tehdä maailmasta paremman. Tämä tulisi myös pystyä osoittamaan jollakin, ja mahdollisuudet tilastoihin, analyyseihin ja hiilijalanjäljen mittaamiseen kannattaakin hyödyntää.

Emu vai kasvaja?

Onko tästä vastuullisuudesta oikeasti hyötyä? Kun ei kaikki kuitenkaan ole kiinnostuneet ilmastonmuutoksesta, niin mitä jos jatketaan vain samalla linjalla, kun aiemmin? Se on kuitenkin toiminut ennenkin.

Fakta on se, että maailman muuttuessa tulee brändienkin muuttua. Itse ajattelen niin, että jos ihminen (tai yritys) ei tee omaa osuuttaan ilmaston eteen, ei meillä kohta ole maapalloa, jossa yritystä pyörittää. Tämän on sisäistänyt jo niin moni, että tulevaisuuden huippubrändit ovat niitä, jotka näitä asioita nimenomaan miettii.

Kirjassa brändit jaotellaan ilmastonmuutoksen mukaan neljään eri ryhmään: Emuihin, survivalisteihin, säilyttäjiin ja kasvajiin.

Emut ovat brändejä, jotka ilman ilmastonmuutostakin ovat haastavassa, sammumispisteessä olevassa tilassa. Ne ovat megatrendeistä erittäin kaukana, ja kaukana oleminen kestävyydestä ei tilannetta paranna, päinvastoin.

Survivalistit jylläävät päivä kerrallaan sen enempää huomista miettimättä. He kyllä tiedostavat, että piittaamattomuus ilmastonmuutoksesta kostautuu tänään, mutta eivät ajattele että ennen kaikkea juuri se asettaa yrityksen tiensä päähän.

Säilyttäjät puolustavat omaa asemaansa markkinoilla ilmastonmuutoksen osuessa pahiten juuri heihin. Erityisesti he haluavat olla oman toimialansa ykkösiä, mutta minimoida toimialan muutoksen ilmastokriisin alaisena.

Kasvajat kykenevät muokkaamaan brändiään ilmastonmuutoksen myötä ja pyrkivät siihen eritoten markkinoinnin kautta. He seisovat ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa korkeimmalla palkintopallilla.

On selvää, että jokaisen yrityksen tulisi pyrkiä olemaan kasvajia. Ilmasto-osaavaa markkinointia tekevät yritykset istuvat omalla lennollaan bisnesluokassa. Nämä yritykset satsaavat markkinointiin katsoen kauas tulevaisuuteen päästäkseen parantamaan maailmaa, eivätkä yritä sinnitellä nykyisen liiketoiminnan raameissa kieltäen muutoksen.

Matka määränpäähän, ilmastokriisin selättäneeseen yhteisuntaan, on vielä pitkä. Matkalla tulee olemaan paljon turbulenssia, mutta strategisella, kunnianhimoisella brändäyksellä ja markkinoinnilla niistäkin selvitään. Yrityksillä on suuri vastuu ja mahdollisuus olla osa ratkaisemassa meitä kaikkia koskettavaa globaalia kriisiä; kunhan ei olla osa itse ongelmaa, eikä edes pyritä sopeutumaan siihen. Tärkeintä on pyrkiä ratkaisemaan se.

You May Also Like…

Somevaikuttajaksi!

(Markkinoinnin koulutusohjelma) Viimeaikoina somevaikuttajan työ on kiehtonut minua, siksi päätin lukea Emmi Lehtomaan...

0 kommenttia

Lähetä kommentti