Social sellingillä tarkoitetaan erilaisten verkostojen rakentamista sekä asiakkaiden kanssa kommunikointia sosiaalisen median eri kanavien välityksellä. Analogisen ajan myynti- ja prospektointikeinot ollaan siis pyritty soveltamaan digitaaliseen, eli sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan myyntiin. Social selling kirja antaa loistavia, konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka lähteä niin henkilökohtaisesti, että työpaikalla toteuttaamaan social selling -toimintamallia osana brändiä ja sen kehittämistä osaksi modernimpaa yhteiskuntaa.

Nykyään prospektointia, eli asiakashankintaa on helppoa toteuttaa sosiaalisessa mediassa sillä niin Instagramissa, Linkedinissä, Facebookissa että Twitterissä meistä suomalaisista liikkuu 1-3 miljoonaa per kanava. Sosiaalinen media siis tarjoaa meille rajattomat mahdollisuudet asiakaskontakteihin. Social sellingin aloittamiseksi tulee kuitenkin sosiaalisen median perusasiat olla hallussa, joista ensimmäisenä ehdottomasti sosiaalisen median eri kanaviin liittyminen. Social selling ei ole kuitenkaan yhtä kuin sosiaalinen media, mutta suuri ja tärkeä osa sen kokonaisuutta. Social selling-valmennus voidaan koostaa 3:een eri vaiheeseen joista ensimmäinen osa perustuu sosiaalisen median kanavien tutustumiseen ja somen muotouttamiseen osaksi jokapäiväistä arkeamme. Toisessa koulutusvaiheen osassa opitaan löytämään oma ääni sosiaalisessa mediassa. Kolmas vaihe taas syventää aiemmin opittua. 

No mutta miten ihmeessä aikani riittää sosiaalisessa mediassa ramppaamiseen kun samalla pitäisi selvitä omista töistä ja hankkia asiakkaita? Vanhoja, analogiseen myyntiin liittyviä tapoja on vaikea muuttaa, etenkin jos on tehnyt myyntiä analogisessa muodossa 20 vuotta. Muutos lähtee kuitenkin siitä, että yritys ja työntekijät tulee saada ymmärtämään digitalisaation tuomat kasvavat mahdollisuudet analogisen myynnin edelläkävijänä ja huomaamaan digitalisaation kautta tulevat hyödyt heidän päivittäisessä toiminnassaan. Puhutaan siis digitaalisesta ja sosiaalisesta maturiteetista, jossa myyjän valmiuksia toimia sosiaalisessa mediassa mitataan 4 kehitystason avulla. 

Sosiaalisen maturiteetin ensimmäisellä tasolla sosiaalista läsnäoloa ei ole, eli sosiaalisen median kanaville ei ole luotu käyttäjäprofiileja. Toiselle tasolle siirtyminen edellyttää, että käyttäjällä on vähintään 1 sosiaalisen median kanava aktiivisesti käytössä. Toisen kehitystason käyttäjä toimii kuitenkin sosiaalisessa mediassa enemmän tarkkailijan roolissa, eli enimmäkseen seurailee muiden käyttäjien toimia ja silloin tällöin tykkäilee ja kommentoi muiden julkaisuja. Näen itseni toimimassa tasolla 3. Pyrin rakentamaan profiilini hyvin paljon asiakaslähtöisesti, eli jakamaan profiileissani yhteystietoja ja kuvausta itsestäni. Tavoitteeni on toimia sosiaalisessa mediassa aktiivisesti julkaisemalla päivityksiä useamman kerran viikossa ja haluan tarjota seuraajilleni aidon kuvan itsestäni. Koen saaneeni kerrytettyä seuraajia aktiivisuuteni vuoksi hyvin. Jotta voisin kuitenkaan siirtyä tasolle 4, minun tulisi aktivoitua ehdottomasti enemmän useammassa eri sosiaalisen median kanavassa. Etenkin tavoitteeni linked in: ssä oli kasvattaa verkostoa niin, että vielä aktiivisemmin saisin osaksi keskustelua ja kutsuja erinäisiin tapahtumiin. Minun tulisi myös ehdottomasti aktivoitua päivittämään Linked in:ä. 

Sosiaalisen myynnin peruselementit ovat vuorovaikutus ja viestintä, asiakasymmärrys sekä verkostot ja suhteet. Nykypäivänä viestintä yrityksien ja asiakkaiden välillä on sosiaalisen median myötä muuttunut huomattavan avoimeksi ja molemminpuoliseksi. Sosiaalinen media on tuonut asiakasrajapinnan huomattavan lähelle yrityksiä, minkä myötä asiakkailla on nykypäivänä entistä suurempi mahdollisuus olla osana vaikuttamassa yrityksen brändin luomista muun muassa reagoimalla yrityksen viimeaikaisiin julkaisuihin. Jotta erottua massasta, tulee sosiaalisessa mediassa olevien julkaisujen ja yrityksen toimien olla muista poikkeavaa, jotta se puhututtaa asiakkaita ja jää täten paremmin asiakkaan mieleen. Tämä ei ole todellakaan helppoa, sillä laadukkaan materiaalin tuottaminen vaatii asiakasymmärrystä, eli tietoutta siitä mikä asiakasta oikeasti puhuttaa. Some antaa yrityksille loistavan tilaisuuden tutustua asiakkaisiin, joten käytä tilaisuutesi hyödyksi! Kun pystyt tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa tarjoamalla esimerkiksi uutta tietoa, rakennat samalla luottamusta sinun ja asiakkaasi välille. Pyri myös rohkeasti luomaan keskusteluja.

Miten myisit itseäsi jos sinulla ei olisi käyntikortteja jaettavana? Aikaisemmin verkostoituminen oli todella paljon hitaampaan ja haastavampaa mitä se on nykypäivänä. Sosiaalinen media toimii henkilöbrändin vahvistamisessa loistavasti. Tuomalla esille osaamistasi sosiaalisessa verkostossa kuten Linked in:ssä vahvistat omaa, luotetun asiantuntijan roolia asiakkaan ja muiden verkostossa olevien silmissä. Usein puhutaan, että ihmisiä kiinnostaa enemmän henkilöt kuin itse brändi. Me omilla sanomisillamme ja ajatuksillamme olemme kiehtovampia kuin yksikään yritys. Tämä korostuu etenkin Instagramissa, jossa yhä useammin yritykset kontaktoivat yhteistyön merkeissä henkilöbrändejä, joiden takana he pystyvät seisomaan. Vahvan henkilöbrändin omaavat saavat eniten luottoa niin asiakkailta kuin yrityksiltä. Yrityksen työntekijän roolissa, vahvan. brändin omaava myös usein plussaa yrityksen tulosta sekä luo läpinäkyvyyttä. Koen oman henkilöbrändin rakentamisen erittäin tärkeäksi huolimatta siitä, että opiskelun ohessa toimin tiimissä. Haluan minusta ajateltavan, että teen  aina parhaani, olen luotettava ja helposti lähestyttävä.