Moderni rahoitus

Tartuin rahoituskirjaan tajutessani, että olemme vetämässä Oonan kanssa treenit ja kummallakaan ei ole mitään omakohtaista kokemusta taikka edes tietoa aiheen tiimoilta. Tässä kohtaa tuntui luonnolliselta kuulla jostain muualta, mitä tämä aihe oikeasti edes sisältää. Kuitenkin kirjaa lukiessani tajusin, että osa asiasta ei liity millään tasolla siihen, mitä meidän pitäisi tietää treenejä tehdessä. Luin kuitenkin kirjan läpi, vaikka tämä oli mahdollisesti raskain lukukokemukseni ikinä.

Olen usein miettinyt sitä, miten yritykset rahoittavat toimintaansa ja mitä kaikkia vaihtoehtoja on ylipäätään olemassa. Tässä on esimerkkejä kirjan ja ChatGPT:n avulla, joilla päästään alkuun:

1. Oma pääoma: Yrityksen omistajat voivat sijoittaa omaa rahaa liiketoimintaan. Tätä kutsutaan oman pääoman rahoitukseksi.
2. Lainat: Yritys voi ottaa lainaa pankeilta, lainanantajilta tai muilta rahoituslaitoksilta. Lainanottaminen tarkoittaa, että yritys saa rahaa, mutta se joutuu maksamaan lainan takaisin korkojen kera.
3. Osakeanti: Yritys voi myydä osakkeita sijoittajille, jotka sijoittavat rahaa vastineeksi omistusosuuksista yrityksessä. Tämä kutsutaan osakeanniksi ja se voi tuoda yritykselle pääomaa.
4. Voiton sijoittaminen: Yritys voi käyttää ansaitsemansa voitot uuden liiketoiminnan kasvattamiseen sen sijaan, että jakaisi voitot omistajille. Tätä kutsutaan voiton sijoittamiseksi.
5. Velkasopimukset: Yritys voi tehdä sopimuksia tavarantoimittajien tai asiakkaiden kanssa, joissa ne antavat maksuajan. Tämä toimii käytännössä lyhytaikaisena lainana.
6. Sijoittajat: Yritys voi houkutella ulkopuolisia sijoittajia, kuten enkelisijoittajia tai riskipääomarahoittajia, jotka sijoittavat rahaa liiketoimintaan vastineeksi omistusosuuksista tai velkakirjoista.
7. Joukkorahoitus: Yritys voi pyytää yleisöä, mukaan lukien tavalliset ihmiset, sijoittamaan rahaa liiketoimintaan. Tätä kutsutaan joukkorahoitukseksi.

Nämäkin olivat itselleni aika sanahelinää ennen kuin saimme treeneihimme alan ammattilaisen kertomaan näistä esimerkeitse. Treeneissä keskityimme lähinnä julkiseen rahoitukseen, mistä sitä voi saada ja millä spekseillä. Olen aina ajatellut, että kaikkia aloja voidaan rahoittaa jotain kautta. Treeneissä kävi kuitenkin ilmi, että tietyille aloille kuten esimerkiksi kauneus- tai kuljetusaloille on paljon vaikeampaa saada yhtään mitään. Toisaalta ymmärrän, sillä esimerkiksi useat kauneusyritykset esimerkiksi kampaamot monistavat samaa konseptia satoja ja satoja eri paikkoihin ja idea ei muutu. Kuitenkin esimerkiksi vastuullisuusteemaiset uudenlaiset keksinnöt tai jotain uusia toimintatapoja kehittävät kampaamot voivat hyvinkin päästä käsiksi julkisen rahoituksen maailmaan. Esimerkiksi kerran saatava 6000 € innovaatioseteli voi tässä kohtaa hyvin tupsahtaakin kohdalle. Lisäksi julkisessa rahoituksessa itseäni alkoi kiinnostaa se, että kuinka rajamailla ja häilyviä monet periaatteet ovat. Esimerkiksi se, että markkinointiin ei voi hakea tai ainakaan saada julkista rahoitusta mutta kaiken maailman markkinointi- ja myyntisuunnitelmat taas ovat kelvollisia rahoituksille. Toisaalta on hyvä olla tietoinen tästä niin tietää jatkossa, minkä tyyppisiin asioihin yrittää edes saada mitään avustuksia. 

Saimme myös tietoa siitä, kuinka tarkkoja monien paikkojen rahoitusprosessit ovat. Yrityksen taustat käydään läpi sekä halutaan nähdä mm. omarahoitussuunnitelmaa, budjetteja, liiketoimintasuunnitelmaa, kattavuutta, markkinaa yms. Rahoituksen hakeminen ei siis ole mikään läpihuutojuttu vaan osapuolien pitää panostaa siihen, jotta lopputulema on mieleinen ja taho näkee rahoituskelpoisuuden yrityksessä. Joskus rahoitukset voivat kaatua todella pieniinkin asioihin, kuten kirjoitustaitoon tai epähuolellisesti tehtyihin asiakirjoihin. 

Koen, että aihe ei tällä hetkellä oikeastaan liikuta minua juuri mitenkään ja siksi siihen oli alun perinkin vaikea tarttua, vaikka kiinnostusta oli. Saimme kuitenkin hyvän lähestymistavan keksittyä aiheeseen ja siksi uskon, että jokainen oppi treeneissä edes jotakin. Omakin kiinnostus pysyi koko treenien ajan siksi, että tiedän tarvitsevani tulevaisuudessa tätä tietoa, joko auttaakseni muita tai saadakseni omalle yritykselleni tai työnantajalleni julkista rahoitusta.

Kirjassa puhuttiin myös paljon riskinhallinnasta, joka on osaltaan meille tiimiyrittäjillekin tuttua. Kaikkeen pitäisi varautua niin projekteissa kuin ainakin yrityselämässä. Tässä on mainittu olennaisimmat riskit, jotka pitäisi ottaa huomioon. 

1. Vahinkoriskeiksi luokitellaan yllättävät riskit, kuten vaikka tulipalo tai varkaan murtautuminen toimistoon. Näihin asioihin ei pystyy oikein vaikuttamaan paitsi tietenkin vartioimalla tiloja ja ennaltaehkäisemällä tulipaloja
2. Operationaalisia riskejä voi aiheutua yrityksen toimintatapojen seurauksena tai esimerkiksi valvontakamerarutiinien puutteissa
3. Taloudellisissa riskeissä on kaksi puolta. Näissä riskeissä on mahdollista voittaa tai hävitä. Tähän vaikuttaa melkein kaikki mahdollinen. Riskit voidaan jakaa kahteen ryhmään: Rahoitusriskeihin ja perusliiketoiminnan riskeihin
4. Rahoitusriskit kattavat luotto ja markkinariskit
5. Perusliiketoiminnan riskit taas sisältävät normaaleja kysynnän ja tarjonnan lakeja

Niin kuin alussa mainitsinkin, kirja oli puuduttava eikä oikeastaan yhtään sopiva minulle. Liikaa tekstiä liian epäselkeästi ja ammattimaisesti ilmaistuna. Kirjan takana luki, että kirja on perusteos niin rahoituksen perusteiden opiskeluun kuin käsikirjaksi ammattilaiselle. En usko, että molempia voi yhdistää tämän aiheen tiimoilta yhdeksi teokseksi, joten mielestäni tämä enemmän linkittyy käsikirjaan ammattilaisille. Kuitenkin treeneistä jäi super paljon käteen ja niihin sai yhdistettyä lukemaani tietoa kirjasta. Hyödyllinen aihe ja varmasti joskus vielä ajankohtainen, mutta siihen asti asian tutkiminen jää vähemmälle.